Green Building Council Finland

FIGBC julkaisee mittarit ympäristötehokkaaseen rakentamiseen ja kiinteistöjohtamiseen

Bionovan Panu Pasanen esittelee elinkaarimittareita Värkki-projektin väliseminaarissa.

Suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan käytössä on vuoden 2013 alusta harmonisoidut laskentatavat mm. rakennuksen hiilijalanjäljen ja elinkaarikustannusten laskemiseksi sekä työkaluja kiinteistöjen energiajohtamiseen ja käyttäjäolosuhteiden kehittämiseksi. Kulttuuritehdas Korjaamon Vintillä 22.elokuuta järjestetyssä Värkki-projektin väliseminaarissa esiteltiin valittujen mittarien ohjeistusluonnoksista ja keskusteltiin niihin liittyvistä vielä avoimista kysymyksistä. Mittarien ohjeistukset ovat avoinna kommenteille 15.9. asti. 

Vuonna 2011 käynnistyneessä Värkki-projektissa (Vähähiilisen kiinteistö- ja rakennusalan ydinindikaattorit) on kehitetty rakennusten eko- ja energiatehokkuutta sekä niiden todellista suorituskykyä kuvaavia indikaattoreita.  Sitran rahoittaman hankkeen avulla pyritään kasvattamaan KIRA-alan valmiuksia tehdä oikeita päätöksiä rakennetun ympäristön hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Mittareita käyttämällä voidaan varmistaa rakennuksen kestävä elinkaari.

Kiinteistö- ja rakennusalan päätöksenteon avuksi tarvitaan rakennusten todellista suorituskykyä ja ympäristövaikutuksia kuvaavat mittarit. Osana ympäristöjohtamisprosesseja käytettävät FIGBC:n indikaattorit ja työkalut vähentävät ympäristöön kohdistuvaa rasitusta, ylläpitävät ja nostavat kiinteistön arvoa, pienenentävät ylläpidön kuluja sekä parantavat käyttäjien hyvinvointia ja viihtyisyyttä.

Projektissa on selvitetty maailmalla käytössä olevia eko- ja energiatehokkuutta kuvaavia mittareita sekä erilaisissa tutkimushankkeissa tunnistettuja keskeisiä ympäristövaikutuksia kuvaavia indikaattoreita. Värkki-projektin lähtökohtana on ollut, että määritettävien ydinindikaattoreiden tulee istua hyvin erilaisiin kansainvälisiin järjestelmiin ja kehittyvään lainsäädäntöön. Sidosryhmätyön ja työpajojen aikana on noussut selvästi esille CEN/TC 350 standardipaketin (Sustainability of Construction Works) käyttökelpoisuus monien mittareiden määrittelyssä. Ydinindikaattorien määrittelyssä on pyritty myös huomioimaan mittareita, joita yritykset hyödyntävät nykyisin esimerkiksi yhteiskuntavastuuraporteissa. Lisäksi FIGBC haluaa tuoda E-luvun rinnalle muita energiatehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja.    

[br] FIGBC:n Värkki-projektissa valitut ydinindikaattorit ovat:

  • Elinkaaren hiilijalanjälki;[br]Kuvaa rakentamisen, käytön ja purkamisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, jotka yhteismitallistetaan hiilidioksidi- ekvivalenteiksi. Mittari noudattaa eurooppalaista EN 15978-standardia. [br] [br]
  • Käytön hiilijalanjälki; [br]Kuvaa käyttöenergian ja muita kiinteistötoiminnan aiheuttamia päästöjä. Laskenta GHG Protocolin mukainen.  [br] [br]
  • Elinkaarikustannus; [br]Kuvaa rakentamishankkeen edullisuutta koko elinkaaren yli. Sisältää rakentamis- ja käyttökustannukset, joille huomioidaan energian hinnan kehitys ja rahan hinta sovitulla korolla. Noudattaa EN 15643-4-standardia. [br] [br]
  • Sisäilmaluokka S1-S3; [br] Asettaa rakentamishankkeessa tavoitteen sisäilman laatutasolle. Noudattaa Sisäilmastoluokitus 2008 – ohjeistusta. [br] [br]
  • Sisäympäristöön tyytymättömien osuus; [br]  Kuvaa rakennuksen sisäympäristön laatua lämpöolosuhteiden, ilmanlaadun, valaistuksen ja ääniolosuhteiden osalta. Määritetään käyttäjätyytyväisyyskyselyllä. [br] [br]
  • E-luku; [br]Käytetään rakentamishankkeissa energiatehokkuuden arvioimiseen ja eri kiinteistöjen vertailuun energiatehokkuuden osalta. Määritetään RakMk D3:n mukaan.  [br] [br]
  • Mitattu energiankulutus; [br] Käytetään kiinteistön ylläpidön ja käyttäjien toiminnan ohjaamiseen sekä kiinteistösalkun kehittämiseen. Määritetään lämmölle, sähkölle ja tarvittaessa kaukokylmälle.  [br] [br]
  •  Tyhjäkäyttöteho;   [br] Määrittelee sähkönkulutuksen tason silloin kun rakennusta ei käytetä (esim. klo 00:00-04:00). Käytetään kiinteistön ylläpidön ja käyttäjien toiminnan ohjaamiseen. [br]  

[br] Ydinindikaattorien käyttö sekä laskenta- ja raportointiohjeet ovat kuvattu  tarkemmin ohjeistusten luonnoksissa (ks. linkit alla). FIGBC:n tavoitteena on täydentää ja päivittää indikaattoreita vuosittain. 

Ohjeistukset ovat kommentoitavissa 15.9.2012 saakka sähköpostitse. Kommentit tulee lähettää kunkin luonnosraportin osalta mainittuihin sähköpostiosoitteisiin. Teemoihin liittyvää keskustelua käydään myös FIGBC:n LinkedIn-ryhmässä.  Kommentointikierroksen päätyttyä toimeksiannon saaneet asiantuntijat kirjoittavat ohjeistukset valmiiksi. Värkki-projektin loppuseminaari järjestetään Helsingin Kaapelitehtaalla keskiviikkona 30.1.2013 päivää ennen Nordic GBC konferenssia.

[br] Ohjeistusten luonnosraportit:

  1. Elinkaaritehokkuuden indikaattorit (luonnos 8-9/2012), Bionova [br] antti.lippo (at) figbc.fi // panu.pasanen (at) bionova.fi // tytti.bruce (at) bionova.fi [br] [br]
  2. Sisäympäristö ja käyttäjätyytyväisyys (luonnos 8-9/2012), Risto Kosonen & Maija Virta [br] antti.lippo (at) figbc.fi // risto.kosonen (at) halton.com [br] [br]
  3. Energian indikaattorit (luonnos 8-9/2012), Petri Jaarto  [br] antti.lippo (at) figbc.fi // pjaarto (at) gmail.com  [br]

[br] Väliseminaarin presentaatiot: 

Väliseminaarin videoidut puheenvuorot lisätään lähipäivinä.  [br] [br]

 

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.

Opi kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet – maksutta! 

3.2.2023
Julkaisimme Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen perehdyttävän verkkokurssin syyskuussa. Jatkamme nyt verkkokurssin maksuttomuutta kesäkuun loppuun saakka!   Kurssia suorittamassa on ollut nyt hieman alle 80 henkeä, keskiarvo kurssille annetuista palautteista on 8,1.