Green Building Council Finland

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon monimuotoisuuden tuhoamisen kautta.

Kiinteistö- ja rakennusala on valmis muuttamaan toimintatapojaan kestäväksi ja vastaamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin tukea lainsäätäjältä.

Rakentamisessa käytetään merkittävä määrä luonnonraaka-aineita ja tuotetaan merkittävä määrä jätettä. Kiertotalouden edistäminen kiinteistö- ja rakennusalalla on ensisijaisen tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Purkujätteen määrää voidaan tehokkaimmin vähentää pitämällä olemassa olevat rakennukset käytössä ja käyttökelpoisina. Tämä vaatii osaamista sekä resursseja kiinteistönomistajilta sekä kiinteistönhuollolta, jotta heillä on mahdollisuudet huolehtia rakennuksista.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat luonnontieteellisen ratkaisuin selätettäviä ongelmia. Päätöksien olisi aina perustuttava luonnontieteiden kautta selvitettyihin parhaisiin vaihtoehtoihin. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoittamisen on perustuttava tapauskohtaiseen tutkimukseen. Rakentamista on ohjattava jo hankesuunnitteluvaiheesta asiantuntijan laatimalla hiilijalanjälkilaskennalla. Viheliäisiä ongelmia ei ratkaista peukalosäännöillä, hienosäädöllä tai tämän hetken parhaita käytäntöjä monistamalla. Alan on liikuttava eteenpäin voimakkaasti, eikä nykyinen esitys tue tätä kehitystä: tämän muotoisena laki olisi jo hyväksymishetkellään vanhentunut.

Esitetty luonnos hallituksen esityksestä kaavoitus- ja rakentamislaiksi ei ole riittävän kunnianhimoinen mahdollistamaan ilmastonmuutoksen hillintää tai edes siihen sopeutumista.

Otimme lausunnossamme kantaa seuraaviin lukuihin: luku 1 (yleisiä säädöksiä), luku 4 (maakuntakaava), luku 5 (yleiskaava), luku 6 (asemakaava), luku 25 (rakentaminen) ja luku 26 (olennaiset tekniset ominaisuudet).

Lausunto on laadittu jäsenistömme kanssa yhteisessä työpajassa ja jäsenistömme kommenttien mukaisesti.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida ympäristöministeriön asetusluonnosta.

FIGBC on yksi maailmanlaajuisen World Green Building Council -verkoston noin 70 kansallisesta Green Building Councilista. FIGBC:n jäseninä on yli 250 Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivaa yritystä ja yhteisöä.

Lausuntonamme toteamme seuraavaa:

1 Luku Yleisiä säädöksiä

3§ Määritelmät

Vähähiiliseksi rakennukseksi on ehdotettu määriteltävän rakennus, jonka hiilijalanjälki on matalampi kuin kulloinkin voimassa oleva rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon. On positiivista, että epämääräiselle termille on luotu määritelmä, mutta ilman tietoa siitä, mikä tulee olemaan kansallisen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvo, on mahdotonta sanoa, olisiko raja-arvon alittava kohde todella vähähiilinen. Lainsäädännön minimivaatimusten täyttäminen ei tee rakennuksesta vähähiilistä – korkeintaan vähähiilisemmän. Vähähiilisyys ei ole ominaisuus vaan se voi syntyä vain verrattaessa muihin kohteisiin. Esitetty vähähiilisen rakennuksen määritelmä on siis väärä.

5§ Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kaavoituksessa ja rakentamisessa

Ehdotuksessa on esitetty lisättävän nimenomainen pykälä (5§) ilmastonmuutoksen huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa. FIGBC kannattaa kyseisen pykälän tarkoitusta ja pitää ehdottoman tärkeänä, että pykälän sisältö on luonteeltaan velvoittavaa eikä tavoitteellista. Nykyisellään ehdotus on kuitenkin vaillinainen, eikä siinä esitetyt toimet ole riittäviä ilmastonmuutoksen hillintään.

Pykälän 5 momentissa 3 on esitelty toimenpiteet, joiden avulla hidastettaisiin ilmastonmuutosta. Esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti jokaisessa tapauksessa ilmaston kannalta positiivisia tavoitteita. Tämän lisäksi esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä. FIGBC esittää, että pykälässä velvoitettaisiin selvittämään kaavoituksen ja rakentamisen ilmastovaikutukset ja päättämään toimenpiteistä selvityksen perusteella. Joissain tapauksissa tämä tarkoittaisi 5§ momenttien mukaisia toimia ja joissain tapauksissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi tiettyjen alueiden kaavoittamatta jättämistä pohjaolosuhteisiin tai olemassa oleviin rakennuksiin vedoten.

Ilmastonmuutosta ei hidasteta rakentamalla uutta, kun on mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa – ei vaikka rakennettaisiin metroaseman päälle. Pykälässä ei itseasiassa esitetä rakentamiselle ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä pykälän otsikoinnista huolimatta ollenkaan.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi vaikutusten arvioinnissa todetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään: ”Sitä, millä painoarvolla nämä vaatimukset tulevat päätöksenteossa näkymään ja kuinka suuri vaatimusten ilmastovaikutus on, ei pystytä täysin luotettavasti arvioimaan. Varsinaiset mahdolliset päästövaikutukset esimerkiksi liikennejärjestelmään liittyen riippuvat suuresti sellaisista ulkoisista tekijöistä, joihin lakiehdotuksella ei voida vaikuttaa.” Kuitenkin seuraavassa kappaleessa todetaan, että ”Keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä on yhdyskuntarakenteen eheys, joka välillisesti liikenteen kautta vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin. Tällä on merkitystä erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla”.  Nämä arviot ovat keskenään ristiriitaisia ja kuvaavat ehdotetun pykälän toimenpiteiden riittämättömyyttä.

FIGBC pitää ehdotettua pykälää oikean suuntaisena, mutta tarkoitukseensa nähden epäkunnianhimoisena ja jopa vanhanaikaisena. FIGBC esittää, että kaavoituksen ilmastovaikutukset tutkitaan ja ratkotaan tapauskohtaisilla toimenpiteillä, eikä peukalosäännöillä.

4 Luku Maakuntakaava

FIGBC pitää ilmastonmuutokseen ja lajikatoon viittaavia ehdotettuja lisäyksiä ja täsmennyksiä suunnittelujärjestelmän eri tasojen laadullisiin vaatimuksiin kehitysaskeleena olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta kokee, että ehdotettu esitysmuoto ei vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin riittävällä tasolla.

5 Luku Yleiskaava

29§ Yleiskaavan laadulliset vaatimukset

FIGBC pitää ilmastonmuutokseen ja lajikatoon viittaavia ehdotettuja lisäyksiä ja täsmennyksiä suunnittelujärjestelmän eri tasojen laadullisiin vaatimuksiin kehitysaskeleena olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta kokee, että ehdotettu esitysmuoto ei vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin riittävällä tasolla.

FIGBC esittää, että laissa erityisesti vaadittaisi kaavojen toteutumisen ilmastovaikutusten arviointia jo kaavoitusvaiheessa. Rakennuslupaa haettaessa laadittava ilmastoselvitys ei ohjaa rakentamaan ilmaston kannalta edullisiin olosuhteisiin, vaan tämä on arvioitava jo kaavaa laadittaessa. Momentin 7 vaatimus luonnonvarojen kestävään käyttöön kiinnitetystä erityishuomioista ei ole riittävä varmistamaan, että kaupunkeja ja alueita suunnitellaan ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla.

6 Luku Asemakaava

FIGBC pitää ilmastonmuutokseen ja lajikatoon viittaavia ehdotettuja lisäyksiä ja täsmennyksiä suunnittelujärjestelmän eri tasojen laadullisiin vaatimuksiin kehitysaskeleena olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta kokee, että ehdotettu esitysmuoto ei vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin riittävällä tasolla.

FIGBC esittää, että laissa erityisesti vaadittaisi kaavojen toteutumisen ilmastovaikutusten arviointia jo kaavoitusvaiheessa. Rakennuslupaa haettaessa laadittava ilmastoselvitys ei ohjaa rakentamaan ilmaston kannalta edullisiin olosuhteisiin, vaan tämä on arvioitava jo kaavaa laadittaessa. Rakennuksen asemoiminen tontille voi vaikuttaa sen rakentamisen aiheuttamiin päästöihin merkittävällä tavalla, ja tämän toivottaisiin tutkittavan ja kaavaa laatiessa.

7 Luku Kaupunkiseutusuunnitelma

50§ Kaupunkiseutusuunnitelman tarkoitus

FIGBC pitää kaupunkiseutusuunnitelman esitettyä tarkoitusta tärkeänä erityisesti korostaen ilmastonmuutoksen hillintää ja luontokatoa hidastavaa toimintaa yhteistyössä alueellisesti. FIGBC ei kuitenkaan näe, että uusi suunnittelujärjestelmän taso on avainasemassa näiden esitettyjen tarkoitusten toteuttamisessa vaan toivoisi, että hyödynnettäisiin olemassa olevia järjestelmiä.

25 Luku Rakentaminen

179§ Rakentamisen ohjaus

FIGBC tukee esitystä asettaa ilmastonmuutoksen hillintä yhdeksi rakentamisen ohjauksen lähtökohdaksi. Esitetty lähtökohta on kuitenkin erittäin haastava ja tekninen. FIGBC esittää, että viranomaisille tarjotaan todelliset mahdollisuudet valvoa lähtökohdan toteutumista. Käytännössä tämä tarkoittaisi erityisosaaminen lisäämistä jokaiseen viranomaiseen, jonka vastuulla on rakennettuun ympäristöön liittyvä neuvonta, ohjaus tai valvonta.

194§ Rakennus- ja purkumateriaaliselvitys

Rakennus- ja purkumateriaaliselvitys esitetään pakolliseksi rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa. Tämä parantaisi olennaisesti tietoa rakennetussa ympäristössä käytössä olevista materiaaleista ja osaltaan helpottaisi materiaalikierron toteutumista.

Rakennetun ympäristön kiertotalouden toteutumisen esteeksi on havaittu tiedon puute olemassa olevista materiaaleista. Kiertotalouden toteutumisen haasteena on myös olemassa olevassa rakennuskannassa olevien materiaalien uudelleen käytön työläys ja uusiomateriaalien jälkimarkkinan suppeus. FIGBC ei näe, että rakennus- ja purkumateriaaliselvityksen asettaminen pakolliseksi olisi riittävä toimenpide rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiselle. Materiaalien jatkokäytölle olisi asetettava sitovia vaatimuksia.

26 Luku Olennaiset tekniset ominaisuudet

203§ Energiatehokkuus

Energiatehokkuuteen liittyvää energiaselvitystä ei ole ehdotettu kehitettävän nykyisestä muodostaan. FIGBC ehdottaa, että ilmastoselvityksen ja energiaselvityksen asetukset tulisi päivittää samanaikaisesti ja tulisi varmistaa, että ne eivät ohjaa rakennushankkeita ristiriitaisiin suuntiin. Nykyisellään energiamuotojen kertoimet energiaselvityksessä ohjaavat pois sähkön käytöstä, mutta ilmastoselvityksessä sähkön päästökertoimet ovat pienemmät kuin kaukolämmöllä. Lisäksi yleinen tavoite yhteiskunnan sähköistämisestä on ristiriitainen nykyisten energiamuotojen kertoimien kanssa.

206§ Rakennuksen vähähiilisyys

Esityksessä ehdotetaan, että Ilmastoselvitys olisi laadittava uudisrakennuksille ja luvanvaraisille korjaushankkeille. Vastuu ilmastoselvityksen laatimisesta on esitetty asetettavan rakennushankkeeseen ryhtyvälle. FIGBC tukee näitä ehdotuksia.

Ilmastoselvityksen laatijalle ei ole asetettu erityisvaatimuksia tai -pätevyyksiä. Ilmastoselvityksen laatiminen vaatii korkeatasoista ammattitaitoa, ja sen laatijalle olisi asetettava pätevyysvaatimus.

Esityksessä ehdotetaan, että rakennusvalvonnan vastuulla olisi tarkistaa, että ilmastoselvitys on laadittu ja ilmoitettu hiilijalanjälki on matalampi kuin sen käyttötarkoitusluokalle säädetty raja-arvo alittuu. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että ”Ilmastoselvityksen hyöty riippuu paljolti siitä, kuinka viranomaiset jatkossa ohjaisivat hankkeita vähähiilisempään suuntaan. Viranomaisten tarjoama ohjaus ja neuvonta on keskeistä hyötyjen saavuttamisessa. Nämä edellyttäisivät rakennusvalvontaviranomaisilta uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, mikä on kustannus kunnille.” Rakennusvalvontaviranomaisille olisi esitettävä asianmukaiset resurssit ja työkalut ilmastoselvitysten tarkastamiseen. Ilmastoselvitysten laadunvarmistukseen voidaan hyödyntää myös teknisiä työkaluja. Esityksessä ei oteta kantaa siihen, miten toimitaan, mikäli ilmastoselvityksen mukainen hiilijalanjälki ei alita käyttötarkoitusluokalle asetettua raja-arvoa rakennusta käyttöönotettaessa. Ilman sanktiota ilmastoselvityksen laadinta ei yksin riitä ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

207§ Rakennuksen elinkaariominaisuudet

Ehdotuksessa esitetään, että rakennuksen olisi oltava purettavissa ja uudelleen käytettävissä joko rakenneosina tai materiaaleina. Tämä voisi osaltaan parantaa materiaalikiertoa rakennetussa ympäristössä tämän hetken uudisrakennusten elinkaaren päättyessä eli kymmenien vuosien päästä nykyhetkestä.

Ilmastonmuutoksen välittömyys huomioiden ei kiertotalouden toteutuminen kymmenien vuosien päästä ole riittävän kunnianhimoinen tavoite. Uudisrakentamisen primääriraaka-aineiden kulutusta olisi saatava vähennettyä välittömästi. FIGBC esittää, että ympäristöministeriölle annettaisiin mahdollisuus antaa tarkempia säännöksiä rakentamisen kiertotaloutta koskevalla asetuksella.

FIGBC yhtyy Rakennusteollisuus RT ry.:n lausuntoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvälle asetettaisiin lakiehdotuksen mukaan velvoite huolehtia, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla materiaalitehokkaasti elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Rakennuksen on oltava hyödynnettävissä olevin osin purettavissa siten, että rakennusosia voidaan käyttää uudelleen tai hyödyntää materiaalina. Vaikka rakennushankkeeseen ryhtyvä täyttäisi kaikki nämä vaatimukset, rakennuksen tekninen käyttöikä ei välttämättä muodostu aiotun pituiseksi eikä rakennusmateriaaleja voida kierrättää suunnitellulla tavalla, jos omistaja laiminlyö rakennuksen ja sen osien huollon ja kunnossapidon.

Lausuntomme pdf-tiedostona.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia