Green Building Council Finland

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon monimuotoisuuden tuhoamisen kautta.

Kiinteistö- ja rakennusala on valmis muuttamaan toimintatapojaan kestäväksi ja vastaamaan Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen 2035. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan kuitenkin tukea lainsäätäjältä.

Rakentamisessa käytetään merkittävä määrä luonnonraaka-aineita ja tuotetaan merkittävä määrä jätettä. Kiertotalouden edistäminen kiinteistö- ja rakennusalalla on ensisijaisen tärkeää ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Purkujätteen määrää voidaan tehokkaimmin vähentää pitämällä olemassa olevat rakennukset käytössä ja käyttökelpoisina. Tämä vaatii osaamista sekä resursseja kiinteistönomistajilta sekä kiinteistönhuollolta, jotta heillä on mahdollisuudet huolehtia rakennuksista.

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat luonnontieteellisen ratkaisuin selätettäviä ongelmia. Päätöksien olisi aina perustuttava luonnontieteiden kautta selvitettyihin parhaisiin vaihtoehtoihin. Kaupunkisuunnittelun ja kaavoittamisen on perustuttava tapauskohtaiseen tutkimukseen. Rakentamista on ohjattava jo hankesuunnitteluvaiheesta asiantuntijan laatimalla hiilijalanjälkilaskennalla. Viheliäisiä ongelmia ei ratkaista peukalosäännöillä, hienosäädöllä tai tämän hetken parhaita käytäntöjä monistamalla. Alan on liikuttava eteenpäin voimakkaasti, eikä nykyinen esitys tue tätä kehitystä: tämän muotoisena laki olisi jo hyväksymishetkellään vanhentunut.

Esitetty luonnos hallituksen esityksestä kaavoitus- ja rakentamislaiksi ei ole riittävän kunnianhimoinen mahdollistamaan ilmastonmuutoksen hillintää tai edes siihen sopeutumista.

Otimme lausunnossamme kantaa seuraaviin lukuihin: luku 1 (yleisiä säädöksiä), luku 4 (maakuntakaava), luku 5 (yleiskaava), luku 6 (asemakaava), luku 25 (rakentaminen) ja luku 26 (olennaiset tekniset ominaisuudet).

Lausunto on laadittu jäsenistömme kanssa yhteisessä työpajassa ja jäsenistömme kommenttien mukaisesti.

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

Kiitämme mahdollisuudesta kommentoida ympäristöministeriön asetusluonnosta.

FIGBC on yksi maailmanlaajuisen World Green Building Council -verkoston noin 70 kansallisesta Green Building Councilista. FIGBC:n jäseninä on yli 250 Suomessa kiinteistö- ja rakennusalalla toimivaa yritystä ja yhteisöä.

Lausuntonamme toteamme seuraavaa:

1 Luku Yleisiä säädöksiä

3§ Määritelmät

Vähähiiliseksi rakennukseksi on ehdotettu määriteltävän rakennus, jonka hiilijalanjälki on matalampi kuin kulloinkin voimassa oleva rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvon. On positiivista, että epämääräiselle termille on luotu määritelmä, mutta ilman tietoa siitä, mikä tulee olemaan kansallisen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvo, on mahdotonta sanoa, olisiko raja-arvon alittava kohde todella vähähiilinen. Lainsäädännön minimivaatimusten täyttäminen ei tee rakennuksesta vähähiilistä – korkeintaan vähähiilisemmän. Vähähiilisyys ei ole ominaisuus vaan se voi syntyä vain verrattaessa muihin kohteisiin. Esitetty vähähiilisen rakennuksen määritelmä on siis väärä.

5§ Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen kaavoituksessa ja rakentamisessa

Ehdotuksessa on esitetty lisättävän nimenomainen pykälä (5§) ilmastonmuutoksen huomioimisesta kaavoituksessa ja rakentamisessa. FIGBC kannattaa kyseisen pykälän tarkoitusta ja pitää ehdottoman tärkeänä, että pykälän sisältö on luonteeltaan velvoittavaa eikä tavoitteellista. Nykyisellään ehdotus on kuitenkin vaillinainen, eikä siinä esitetyt toimet ole riittäviä ilmastonmuutoksen hillintään.

Pykälän 5 momentissa 3 on esitelty toimenpiteet, joiden avulla hidastettaisiin ilmastonmuutosta. Esitetyt toimenpiteet eivät kuitenkaan ole yksiselitteisesti jokaisessa tapauksessa ilmaston kannalta positiivisia tavoitteita. Tämän lisäksi esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä. FIGBC esittää, että pykälässä velvoitettaisiin selvittämään kaavoituksen ja rakentamisen ilmastovaikutukset ja päättämään toimenpiteistä selvityksen perusteella. Joissain tapauksissa tämä tarkoittaisi 5§ momenttien mukaisia toimia ja joissain tapauksissa tämä tarkoittaisi esimerkiksi tiettyjen alueiden kaavoittamatta jättämistä pohjaolosuhteisiin tai olemassa oleviin rakennuksiin vedoten.

Ilmastonmuutosta ei hidasteta rakentamalla uutta, kun on mahdollisuus hyödyntää olemassa olevaa – ei vaikka rakennettaisiin metroaseman päälle. Pykälässä ei itseasiassa esitetä rakentamiselle ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä pykälän otsikoinnista huolimatta ollenkaan.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi vaikutusten arvioinnissa todetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämisen vaikutuksista ilmastonmuutoksen hillintään: ”Sitä, millä painoarvolla nämä vaatimukset tulevat päätöksenteossa näkymään ja kuinka suuri vaatimusten ilmastovaikutus on, ei pystytä täysin luotettavasti arvioimaan. Varsinaiset mahdolliset päästövaikutukset esimerkiksi liikennejärjestelmään liittyen riippuvat suuresti sellaisista ulkoisista tekijöistä, joihin lakiehdotuksella ei voida vaikuttaa.” Kuitenkin seuraavassa kappaleessa todetaan, että ”Keskeinen tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä on yhdyskuntarakenteen eheys, joka välillisesti liikenteen kautta vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin. Tällä on merkitystä erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla”.  Nämä arviot ovat keskenään ristiriitaisia ja kuvaavat ehdotetun pykälän toimenpiteiden riittämättömyyttä.

FIGBC pitää ehdotettua pykälää oikean suuntaisena, mutta tarkoitukseensa nähden epäkunnianhimoisena ja jopa vanhanaikaisena. FIGBC esittää, että kaavoituksen ilmastovaikutukset tutkitaan ja ratkotaan tapauskohtaisilla toimenpiteillä, eikä peukalosäännöillä.

4 Luku Maakuntakaava

FIGBC pitää ilmastonmuutokseen ja lajikatoon viittaavia ehdotettuja lisäyksiä ja täsmennyksiä suunnittelujärjestelmän eri tasojen laadullisiin vaatimuksiin kehitysaskeleena olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta kokee, että ehdotettu esitysmuoto ei vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin riittävällä tasolla.

5 Luku Yleiskaava

29§ Yleiskaavan laadulliset vaatimukset

FIGBC pitää ilmastonmuutokseen ja lajikatoon viittaavia ehdotettuja lisäyksiä ja täsmennyksiä suunnittelujärjestelmän eri tasojen laadullisiin vaatimuksiin kehitysaskeleena olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta kokee, että ehdotettu esitysmuoto ei vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin riittävällä tasolla.

FIGBC esittää, että laissa erityisesti vaadittaisi kaavojen toteutumisen ilmastovaikutusten arviointia jo kaavoitusvaiheessa. Rakennuslupaa haettaessa laadittava ilmastoselvitys ei ohjaa rakentamaan ilmaston kannalta edullisiin olosuhteisiin, vaan tämä on arvioitava jo kaavaa laadittaessa. Momentin 7 vaatimus luonnonvarojen kestävään käyttöön kiinnitetystä erityishuomioista ei ole riittävä varmistamaan, että kaupunkeja ja alueita suunnitellaan ilmastonmuutosta hillitsevällä tavalla.

6 Luku Asemakaava

FIGBC pitää ilmastonmuutokseen ja lajikatoon viittaavia ehdotettuja lisäyksiä ja täsmennyksiä suunnittelujärjestelmän eri tasojen laadullisiin vaatimuksiin kehitysaskeleena olemassa olevaan lainsäädäntöön, mutta kokee, että ehdotettu esitysmuoto ei vastaa ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin riittävällä tasolla.

FIGBC esittää, että laissa erityisesti vaadittaisi kaavojen toteutumisen ilmastovaikutusten arviointia jo kaavoitusvaiheessa. Rakennuslupaa haettaessa laadittava ilmastoselvitys ei ohjaa rakentamaan ilmaston kannalta edullisiin olosuhteisiin, vaan tämä on arvioitava jo kaavaa laadittaessa. Rakennuksen asemoiminen tontille voi vaikuttaa sen rakentamisen aiheuttamiin päästöihin merkittävällä tavalla, ja tämän toivottaisiin tutkittavan ja kaavaa laatiessa.

7 Luku Kaupunkiseutusuunnitelma

50§ Kaupunkiseutusuunnitelman tarkoitus

FIGBC pitää kaupunkiseutusuunnitelman esitettyä tarkoitusta tärkeänä erityisesti korostaen ilmastonmuutoksen hillintää ja luontokatoa hidastavaa toimintaa yhteistyössä alueellisesti. FIGBC ei kuitenkaan näe, että uusi suunnittelujärjestelmän taso on avainasemassa näiden esitettyjen tarkoitusten toteuttamisessa vaan toivoisi, että hyödynnettäisiin olemassa olevia järjestelmiä.

25 Luku Rakentaminen

179§ Rakentamisen ohjaus

FIGBC tukee esitystä asettaa ilmastonmuutoksen hillintä yhdeksi rakentamisen ohjauksen lähtökohdaksi. Esitetty lähtökohta on kuitenkin erittäin haastava ja tekninen. FIGBC esittää, että viranomaisille tarjotaan todelliset mahdollisuudet valvoa lähtökohdan toteutumista. Käytännössä tämä tarkoittaisi erityisosaaminen lisäämistä jokaiseen viranomaiseen, jonka vastuulla on rakennettuun ympäristöön liittyvä neuvonta, ohjaus tai valvonta.

194§ Rakennus- ja purkumateriaaliselvitys

Rakennus- ja purkumateriaaliselvitys esitetään pakolliseksi rakentamis- tai purkamislupaa haettaessa. Tämä parantaisi olennaisesti tietoa rakennetussa ympäristössä käytössä olevista materiaaleista ja osaltaan helpottaisi materiaalikierron toteutumista.

Rakennetun ympäristön kiertotalouden toteutumisen esteeksi on havaittu tiedon puute olemassa olevista materiaaleista. Kiertotalouden toteutumisen haasteena on myös olemassa olevassa rakennuskannassa olevien materiaalien uudelleen käytön työläys ja uusiomateriaalien jälkimarkkinan suppeus. FIGBC ei näe, että rakennus- ja purkumateriaaliselvityksen asettaminen pakolliseksi olisi riittävä toimenpide rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiselle. Materiaalien jatkokäytölle olisi asetettava sitovia vaatimuksia.

26 Luku Olennaiset tekniset ominaisuudet

203§ Energiatehokkuus

Energiatehokkuuteen liittyvää energiaselvitystä ei ole ehdotettu kehitettävän nykyisestä muodostaan. FIGBC ehdottaa, että ilmastoselvityksen ja energiaselvityksen asetukset tulisi päivittää samanaikaisesti ja tulisi varmistaa, että ne eivät ohjaa rakennushankkeita ristiriitaisiin suuntiin. Nykyisellään energiamuotojen kertoimet energiaselvityksessä ohjaavat pois sähkön käytöstä, mutta ilmastoselvityksessä sähkön päästökertoimet ovat pienemmät kuin kaukolämmöllä. Lisäksi yleinen tavoite yhteiskunnan sähköistämisestä on ristiriitainen nykyisten energiamuotojen kertoimien kanssa.

206§ Rakennuksen vähähiilisyys

Esityksessä ehdotetaan, että Ilmastoselvitys olisi laadittava uudisrakennuksille ja luvanvaraisille korjaushankkeille. Vastuu ilmastoselvityksen laatimisesta on esitetty asetettavan rakennushankkeeseen ryhtyvälle. FIGBC tukee näitä ehdotuksia.

Ilmastoselvityksen laatijalle ei ole asetettu erityisvaatimuksia tai -pätevyyksiä. Ilmastoselvityksen laatiminen vaatii korkeatasoista ammattitaitoa, ja sen laatijalle olisi asetettava pätevyysvaatimus.

Esityksessä ehdotetaan, että rakennusvalvonnan vastuulla olisi tarkistaa, että ilmastoselvitys on laadittu ja ilmoitettu hiilijalanjälki on matalampi kuin sen käyttötarkoitusluokalle säädetty raja-arvo alittuu. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi todetaan, että ”Ilmastoselvityksen hyöty riippuu paljolti siitä, kuinka viranomaiset jatkossa ohjaisivat hankkeita vähähiilisempään suuntaan. Viranomaisten tarjoama ohjaus ja neuvonta on keskeistä hyötyjen saavuttamisessa. Nämä edellyttäisivät rakennusvalvontaviranomaisilta uudenlaista osaamista ja kouluttautumista, mikä on kustannus kunnille.” Rakennusvalvontaviranomaisille olisi esitettävä asianmukaiset resurssit ja työkalut ilmastoselvitysten tarkastamiseen. Ilmastoselvitysten laadunvarmistukseen voidaan hyödyntää myös teknisiä työkaluja. Esityksessä ei oteta kantaa siihen, miten toimitaan, mikäli ilmastoselvityksen mukainen hiilijalanjälki ei alita käyttötarkoitusluokalle asetettua raja-arvoa rakennusta käyttöönotettaessa. Ilman sanktiota ilmastoselvityksen laadinta ei yksin riitä ohjaamaan rakentamista vähähiilisempään suuntaan.

207§ Rakennuksen elinkaariominaisuudet

Ehdotuksessa esitetään, että rakennuksen olisi oltava purettavissa ja uudelleen käytettävissä joko rakenneosina tai materiaaleina. Tämä voisi osaltaan parantaa materiaalikiertoa rakennetussa ympäristössä tämän hetken uudisrakennusten elinkaaren päättyessä eli kymmenien vuosien päästä nykyhetkestä.

Ilmastonmuutoksen välittömyys huomioiden ei kiertotalouden toteutuminen kymmenien vuosien päästä ole riittävän kunnianhimoinen tavoite. Uudisrakentamisen primääriraaka-aineiden kulutusta olisi saatava vähennettyä välittömästi. FIGBC esittää, että ympäristöministeriölle annettaisiin mahdollisuus antaa tarkempia säännöksiä rakentamisen kiertotaloutta koskevalla asetuksella.

FIGBC yhtyy Rakennusteollisuus RT ry.:n lausuntoon: Rakennushankkeeseen ryhtyvälle asetettaisiin lakiehdotuksen mukaan velvoite huolehtia, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla materiaalitehokkaasti elinkaariominaisuuksiltaan ekologiseksi sekä tavoitteelliselta tekniseltä käyttöiältään pitkäikäiseksi. Rakennuksen on oltava hyödynnettävissä olevin osin purettavissa siten, että rakennusosia voidaan käyttää uudelleen tai hyödyntää materiaalina. Vaikka rakennushankkeeseen ryhtyvä täyttäisi kaikki nämä vaatimukset, rakennuksen tekninen käyttöikä ei välttämättä muodostu aiotun pituiseksi eikä rakennusmateriaaleja voida kierrättää suunnitellulla tavalla, jos omistaja laiminlyö rakennuksen ja sen osien huollon ja kunnossapidon.

Lausuntomme pdf-tiedostona.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua