Green Building Council Finland

FIGBC pyytää lausuntoja hiilineutraalin rakennuksen määritelmästä

Nopeasti kasvava joukko rakennusalan toimijoita on vastannut ilmastonmuutoksen haasteeseen ja asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden omassa kiinteistökannassaan tai rakentamissaan rakennuksissa. Samalla on kuitenkin syntynyt pohdintaa siitä, milloin rakennusta oikeastaan voidaan kutsua hiilineutraaliksi ja mitä hiilineutraalilta rakennukselta vaaditaan.

Jotta alan eri toimijat voivat sitoutua yhteiseen tavoitteeseen ja viestiä onnistumisistaan uskottavasti, tarvitaan selkeä yhteinen määritelmä hiilineutraalille rakennukselle. Green Building Council Finlandin (FIGBC) Vähähiilinen rakentaminen -toimikunta on tarttunut tähän haasteeseen ja valmistellut Hiilineutraalin rakennuksen määritelmän, johon nyt pyydetään avointa palautetta markkinatoimijoilta.

Määritelmä on valmisteltu Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan kokouksissa ja työpajoissa vuoden 2020 aikana. Lisäksi määritelmätyössä on konsultoitu aihepiirin asiantuntijoita.

Määritelmä soveltuu rakennuksen hiilineutraaliuden ja vähähiilisyyden osoittamiseen, hankkeiden ohjaamiseen kohti hiilineutraaliuutta, sekä tavoitteista ja toimenpiteistä viestimiseen. 

Määritelmän jatkokehitys

Hiilineutraalin rakennuksen määritelmän pohjana toimivat EN-standardien mukainen elinkaariarviointimenetelmä ja ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmä, jonka päivitetty versio saadaan alan käyttöön vuoden 2021 aikana. Määritelmää tullaan päivittämään ja täydentämään vastaamaan ympäristöministeriön ohjeita niiden julkaisun jälkeen.

Lausuntoversion jälkeen määritelmästä on tavoitteena julkaista pilotointiversio, jonka testaamiseen käytännön hankkeissa toivotamme kaikki alan toimijat mukaan. Pilotoinnin tavoitteena on varmistaa määritelmän toimivuus ja tunnistaa haasteet jatkokehitystä varten. Yksi mahdollinen jatkokehityspolku on hiilineutraalin rakennuksen kansallinen sertifiointijärjestelmä.

Lausuntopyyntö

Pyydämme lausuntoja Hiilineutraalin rakennuksen määritelmän seuraavista osa-alueista:

  • Ilmastopäästöjen arviointi
    • Hiilijalanjäljen arviointi YM:n menetelmällä
    • Käytettävät energiamuotojen päästökertoimet
    • Vaadittu päästötaso
  • Ilmastohyötyjen arviointi
    • Hukkaenergian kierrätys
    • Rakennuksessa tuotetun uusiutuvan energian myynti ulos rakennuksesta
    • Hankkeen yhteydessä muualle rakennettava uusiutuva energia
    • Rakennukseen sitoutuneet ja sitoutuvat hiilivarastot
    • Elinkaaren ulkopuoliset kierrätyshyödyt (moduuli D)
    • Ulkoiset päästökompensaatiot

Toimikunnan valmistelutyössä erityisen paljon pohdintaa ovat aiheuttaneet seuraavat kokonaisuudet, joihin erityisesti toivomme kokonaisvaltaisia näkemyksiä:

  • Tuleeko rakennusten ensisijaisesti olla vähähiilisiä, eli ensin vähentää ilmastopäästöjään, vai voidaanko hiilineutraaliksi päästä ilmastopäästöjen suuruudesta riippumatta? Jos ilmastopäästöille asetetaan raja-arvo, tuleeko sen koskea ensisijaisesti ennen käyttöä syntyviä päästöjä (ns. hiilipiikkiä) vai rakennuksen koko elinkaarta?
  • Energiamuotojen päästökertoimet ovat merkittävässä osassa koko elinkaaren hiilipäästöjä arvioitaessa. Tuleeko määritelmässä seurata ympäristöministeriön kansallisia kertoimia, joissa oletetaan energiantuotannon päästöjen nopea pieneneminen vai tuleeko käyttää EN-standardin mukaisia paikallisia nykyisen päästötason mukaisia kertoimia hankkeelle?

Lisäksi pilottivaiheessa tullaan tarkentamaan seuraavia aiheita, joihin voit esittää näkemyksiä jo tässä vaiheessa:

  • Miten biogeeniset hiilivarastot (esimerkiksi puutuotteiden) huomioidaan ilmastohyödyissä?
  • Mitkä kompensaatiomenetelmät ovat soveltuvia, uskottavia ja aidosti lisäisiä käytettäväksi?

Pyydämme lausuntoja ensisijaisesti oheisen palautelomakkeen kautta loppiaiseen 6.1.2021 mennessä. Tarvittaessa palautteen voi toimittaa myös allekirjoittaneelle sähköpostilla.


Lisätietoja

Lauri Tähtinen, 040 486 5400, etunimi.sukunimi (at) figbc.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.