Kirjoitus on julkaistu Rakennuslehdessä 10.9.2020.
Ilmastonmuutoksen hillinnällä on kiire. Kiinteistö- ja rakennusalalla on tähän mennessä panostettu nykyisen kiinteistökannan energiatehokkuuteen ja talonrakentamisen päästöjen vähentämiseen. Jatkossa huomio tulisi kiinnittää nykyistä enemmän alueiden esirakentamisesta sekä infrarakentamisesta aiheutuviin päästöihin. Niissä piilee paljon vielä hyödyntämättömiä päästövähennysmahdollisuuksia, jotka tulee ottaa huomioon vihreän elvytyksen kohdentamisessa sekä alan yhteisten käytäntöjen kehittämisessä.
Valtion ja kuntien rahoittamissa vihreän elvytyksen infrahankkeissa tulisi asettaa tavoitteet ja johtamiskäytännöt kiertotalouden ja hankkeiden elinkaaren vähähiilisyyden edistämiselle. Tämä on merkittävä mahdollisuus toimialan osaamisen ja käytäntöjen kehittämiseksi sekä uusien kokeilujen toteuttamiseksi.
Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ei riitä, että päästövähennyksistä puhutaan tavoitetasolla. Päästöjä tulee pystyä laskemaan suunnittelun yhteydessä yleisesti hyväksytyllä tavalla, ja saavutetut päästövähennykset tulee pystyä osoittamaan käytännössä. Tällä hetkellä yhteiset periaatteet ja tietokanta päästöjen laskemiseksi puuttuvat, ja koko infra-ala odottaa näitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Tämä todettiin keväällä Green Building Council Finlandin Kestävä infra-toimikunnassa, minkä lisäksi muun muassa Jarkko Salmenoja YIT:ltä ja Pekka Leviäkangas Oulun yliopistosta ovat hiljattain peräänkuuluttaneet uusia laskentaperiaatteita infra-alalle.
Ympäristöministeriön johdolla ollaan viimeistelemässä laskentaperiaatteita ja tietokantaa kiinteistö- ja talotoimialalle. Vastaavat resurssit tulisi osoittaa infra-alalle ja vastuu laskennan kehittämisestä esimerkiksi ympäristöministeriölle, liikenne- ja viestintäministeriölle ja Väylävirastolle.
Yhteiset päästölaskentaperiaatteet on tärkeää kehittää nopeasti. Infrarakentamisen päästöjen osuus rakennetun ympäristön elinkaaren hiilijalanjäljestä on liki kolmannes, kun käyttövaiheen energiankulutuksen päästöjä ei lasketa mukaan. Valtaosa (90 %) päästöistä ratkaistaan jo suunnitteluvaiheessa, joten nyt tapahtuvan suunnittelun ja rakentamisen vaikutukset ulottuvat pitkälle rakennetun ympäristön elinkaareen. Lisäksi päästövähennykset rakentamisessa pienentävät ilmastovaikutuksia lyhyellä aikavälillä.
Infrarakentamisessa päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi käyttämällä uusio- ja muita vähäpäästöisiä materiaaleja, kuten betonimursketta, teollisuuden sivutuotteita ja matalalämpöasfalttia, ja korvaamalla niillä esimerkiksi luonnonkiviainesta ja sementtiä. Päästövähennyksiä voidaan saavuttaa myös maa- ja kiviaineskuljetuksia vähentämällä ja materiaalitehokkuutta parantamalla. Päästölaskentaperiaatteet mahdollistaisivat infrahankkeiden erilaisten toteutusratkaisujen vertailun, mikä helpottaisi päästöjen huomioimista esimerkiksi hankkeiden kilpailutuksissa. Tämä kannustaisi myös materiaalivalmistajia laskemaan ja minimoimaan tuotteidensa valmistuksesta aiheutuvat päästöt.
- Heidi Huvila (Ympäristöasiantuntija, Helsingin kaupunki)
- Juha Laurila (Johtaja, elinkeinopolitiikka; Rakennusteollisuus RT ry)
- Riina Känkänen (Liiketoimintapäällikkö, Ramboll Finland Oy)
- Jukka Viitanen (Ympäristöpäällikkö, NRC Group Finland)
Kirjoittajat ovat Green Building Council Finlandin Kestävä infra -toimikunnan puheenjohtajia.
