Green building Council Finland, Viherympäristöliitto, Scandinavian Green Roof Assosiation, Safa, Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto järjestivät yhteistyössä kaksipäiväisen yhteispohjoismaisen Green Building – Building Green in Cities –seminaarin 25.-26.8. Seminaari on osa Vihervuoden tapahtumia ja tavoitteena oli nivoa yhteen vihreän rakentamisen eri puolia ja esitellä myös käytännön ratkaisuja. Seminaari oli erittäin mielenkiintoinen ja inspiroiva.
Seminaarissa oli kaksi key note -puhujaa. Ensin ekologi Gary Grant Iso-Britanniasta kertoi esimerkkien avulla lukuisista hyödyistä, jota vihreä infrastruktuuri voi meille tarjota ja korosti, miten tiiviissä kaupunkiympäristössä ratkaisuja täytyy etsiä kaikkialta. Uusia puistoja ei todennäköisesti kaavoiteta, eikä niille ole tilaa, joten todellinen potentiaali on olemassa olevissa rakenteissa ja vihreän integroimisessa niihin. Käytännössä tämä siis tarkoittaa viherkattoja, -seiniä ja –katuja. Garyn take home -message voisi olla: We need more soil, vegetation and water in cities. Do not accept grey as inevitable.
Toinen key note puhuja professori Thomas Speck Freiburgin yliopistosta kertoi miten biomimeettiikkaa voidaan hyödyntää arkkitehtuurissa. Biomimetiikka on biologisten menetelmien ja luonnossa esiintyvien järjestelmien soveltamista tekniikan tutkimukseen ja kehittämiseen.
Arkkitehtuuri on biomimetiikan alalla entistä tärkeämpi tutkimuksen ja innovaatioiden alue, josta Speckillä oli tarjota kiinnostavia esimerkkejä. Asuinrakennuksesta on mahdollista tehdä aiempaa kestävämpi ja joustavampi soveltamalla rakenteisiin pomelon solurakennetta, joka on erittäin hyvin kehittynyt absorboimaan iskujen vaikutusta.
Pomelon rakenne ei vaurioidu sen pudotessa puusta ja samaa ominaisuus rakennuksessa voi esimerkiksi maanjäristystilanteessa antaa asukkaille riittävästi aikaa poistua rakennuksesta taivasalle. Vastaavasti macadamia -pähkinän kuori on yksi maailman kovimmista materiaaleista ja samanlaista, kerrosmaista rakennetta voidaan soveltaa myös kevyisiin, mutta kestäviin betonirakenteisiin.
Seminaarin poliitikkovieraat Sirpa Pietikäinen ja Anni Sinnemäki alleviivasivat molemmat, miten tärkeää vihreä integroiminen kaupunkiympäristöön on. Tiiviissä kaupungissa on tärkeää, että ihmiset kokevat kaupunkiympäristön viihtyisänä ja mittakaavallisesti miellyttävänä.
Tässä vihreällä infrastruktuurilla voi olla merkittävä rooli. Pietikäisen mukaan lainsäädännön tulisi velvoittaa integroimaan rakennuksiin vihreää yhtälailla kuin se velvoittaa huomioimaan mm. paloturvallisuuden. Molemmat korostivat, että paljon töitä on vielä tehtävänä: vihreän infrastruktuurin hyötyjä ei vielä tunnisteta. Jotta vihreä infrastruktuuri olisi kaupunkirakentamisen new normal, tarvitaan paljon tiedotusta ja aktiivista äänessä olemista.
Monia muitakin kiinnostavia puhujia seminaarissa oli. Esimerkiksi nokkela pörisijä Juha Kostiainen kertoi mielenkiintoisesta tutkimustuloksesta, jonka mukaan asukkaat ovat tyytyväisimpiä elinympäristöönsä joko erittäin tiiviissä asuinympäristössä tai sitten suhteellisen väljässä. Sen sijaan välimallin ratkaisut eivät miellytä. Tutkija Eija Rappe kertoi luonnon psykososiaalisista vaikutuksista, joihin tutkitusti kuuluu mm. toivon, merkityksen ja yhteenkuuluvuuden tunteiden lisääntyminen. Rappe esitteli myös kiinnostavan esteettisen pääoman –käsitteen, johon kaupunkivihreällä on välitön positiivinen vaikutus.
Nopeiden tietoiskujen joukossa erottui tutkija Tobias Emilsson, joka toi esiin tärkeän seikan viherkattojen rakenteesta: hieman lisää kasvukerrosta ja viherkattojen tuottamat hyödyt ja ekosysteemipalvelut moninkertaistuvat. (Nyrkkisääntö kasvualustan minimi paksuudelle on 80 mm tiesi Gary Grant kertoa myöhemmin vieraillessamme yhdellä yliopiston viherkatoista.) Viidennen ulottuvuuden vetäjä Susanna Lehvävirta esitteli Vihreistä vihrein –kerrostaloprojektia Jätkäsaaressa ja maisema-arkkitehti Sofia Eskilsdotter näytti ihania kuvia tukholmalaisesta Björn’s vertical gardenista. Viherseinästä löytyy myös video.
Tilaisuudessa jaettiin myös Scandinvian Green Roof Award, joka myönnetti Egedalin kaupungintalon monitoiminnalliselle viherkatolle. Viherkatto tai pikemminkin kattopuutarha tarjoaa mahdollisuuden kokousten tai grillijuhlien pitämiseen ja ruuantuotantoon sadevesien hallinnan ja elinympäristöjen tarjonnan ohella.
Kaiken kaikkiaan Green building seminaari oli hyvin järjestetty ja innostava tilaisuus. Päällimmäisenä käteen jäi toivo. Green Roof Awardin noutaneen rakennuttajatahon Malmos A/S:n edustaja Pernille Kinnusen sanoin: If the parameters are right almost anything is possible.
[hr]
Blogin kirjoittaja on maisema-arkkitehti ja Aalto-yliopiston tohtori-opiskelija Elisa Lähde. Artikkelin voi lukea myös täältä.
