Hallituksen puheenjohtaja: näkymiä hiilineutraalisuudesta vuonna 2020

LOIKKA-Blogi

Petri Suutarinen

Petri Suutarinen on Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja ja Finreim Oy:n perustaja

Ilmastokeskustelu on jatkunut jo 30 vuotta. Yli 80 % ilmastouutisista on tänä aikana käsitellyt luonnon ääri-ilmiöitä. Ei ihme, että viime vuonna ympäristö- ja ilmastoahdistus tuli ilmiönä vahvasti esille. Onneksi myös ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä positiivisia uutisia on paljon aiempaa enemmän, esimerkiksi kaupunkien ja yritysten sitoumukset Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen liiketoimintaan siirtymiseksi tämän ja ensi vuosikymmenen aikana. Mutta minkälainen toimintaympäristö yrityksillä on muuttaa liiketoimintansa aidosti hiilineutraaliksi?

Yleiset asenteet ilmastokriisiä kohtaan

Ajoittain liian negatiiviseksi arvosteltu viestintä ilmastokriisistä on tunnistettu ja sen on todettu aiheuttavan ilmastoahdistusta, erityisesti nuorissa. Viime kesänä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran teettämä kyselytutkimus kertoi, että neljännes suomalaisista arvioi potevansa ilmastoahdistusta. 58 % ilmoitti kuitenkin, että päällimmäisenä tunteena ilmastonmuutoksessa on kiinnostuksen herääminen ja lisää tietoa tarvitaan edelleen.

EU:n Green Deal ohjelman julkistuksen lehdistötiedotteessa kerrottiin tutkimustuloksesta, jossa 93 % eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja että 79 % on sitä mieltä, että ilmastonmuutosta torjuvat toimet johtavat innovointiin.

Yllättävä uutinen tuli syyskuussa YouGovin kansainvälisen kyselyn tuloksissa: Pohjoismaissa ollaan yleisesti ottaen vähemmän huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin muualla maailmassa. Tätä voi tulkita – kuten kaikkia tilastoja ja etenkin kyselytutkimuksia – usealla tavalla: 1) ei uskota lämpötilan noususta aiheutuvan ongelmia omaan elämään tai 2) ei olekaan ilmastoahdistusta, koska uskotaan, että EU ja yritykset pystyvät kyllä ratkaisemaan ongelman tai 3) ”on haluttomuutta katsoa ikäviä asioita silmiin, mieluummin katsotaan hieman ohitse”.

Kiinteistösijoittamisen piirissä on tehty vastaavanlaisia kyselytutkimuksia. Erään eurooppalaisen kyselytutkimuksen perusteella yli 10 vuoden horisontilla toimivista kiinteistösijoittajista jopa 85 % ottaa riskianalyyseissään huomioon hiilidioksidin (merkittävässä määrin n. 54 % ja jossakin määrin 31 %). 24 % sijoittajista vastasi samassa kyselyssä, että suuren hiilijalanjäljen kohteissa edellyttävät riskipreemiota.  Jopa 15 % harkitsee hiilidioksidiprofiililtaan huonosti pärjäävien kohteiden myyntiä (3 % täysin ja 12 % suuressa määrin).

Sitoumukset ja aikajänne

Viime vuosina useat valtiot, kaupungit ja suuryritykset ovat julkaisseet sitoumuksiaan ja aikataulujaan hiilidioksidineutraaliin talouteen siirtymiseksi. Sitoumukset ovat jatkoa Pariisin ilmastosopimukselle. Sopimukset ja sitoumukset ovat ehdottoman tärkeitä, mutta ne eivät vielä vastaa olennaisimpaan kysymykseen, miten muutos tehdään siten, että vaikutukset jakautuvat oikeudenmukaisesti valtioiden ja yksilöiden välillä – ja miten yritykset voivat samaan aikaan varmistaa tärkeimmän perustehtävänsä, eli yrityksen osakkaiden edun varmistamisen ja yrityksen liiketoimintansa riittävän kannattavuuden myös lyhyellä aikavälillä.

Mikäli yritysten ja sijoittajien strategisen suunnittelun aikajänne olisi riittävän pitkä, vaikka kymmenisen vuotta, olisivat yhä useampi energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen perustuva investointi erittäin kannattava. Valitettavasti tänä päivänä kuitenkin kiinteistö- ja rakennusalalla – jonka näkökulmasta vastuullisuusasioita enimmäkseen pohdin – liian moni rakennuttaja/rakennusliike ja näiden asiakkaina merkittävästi yleistynyt ryhmä, kiinteistörahastot, tekevät kannattavuuslaskelmiaan todennäköisesti pisimmillään 3 – 5 vuoden tähtäimellä. Erityisesti listattujen yritysten on pystyttävä raportoimaan riittävästä liikevaihdon ja tuloksen kasvusta vuosittain, koska tämä nostaa yrityksen arvoa ja sitä kautta yritykseen sijoittaneiden varallisuutta. Mikäli riittävää tuottoa ei ole näkyvissä lyhyellä aikavälillä, globaali pääoma osaa hakeutua tuottavampaan yritykseen silmänräpäyksessä, digitalisoitunut finanssiala hoitaa tämän vaivattomasti, mutta ei ilmaiseksi.

Tehokas ja globaali finanssiala on samalla mahdollisuus.  Talouden systeeminen muutos kohti hiilineutraaliutta voisi käynnistyä ja toteutua erittäin nopeassa aikataulussa finanssialan kautta.   

Sitten kun EU-tason poliitikot ja virkamiehet pystyvät päättämään nykyistä tehokkaammista hiilidioksidiveroista ja/tai -tulleista, yritykset ja sijoittajat kyllä osaavat jo seuraavana päivänä tehdä riskiskenaarionsa oman liiketoimintansa ja sijoitussalkkunsa osalta myös pidemmälle aikavälille. Itse uskon, että hiilidioksidipäästöjen määrään perustuvat nykyistä korkeammat maksut tulevat jossakin vaiheessa 2020-luvulla koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita.

Pitkäjänteisen kiinteistösijoittajien kannattaisi jo nyt mallintaa eri CO2-haittamaksutasoilla oman kiinteistösalkkunsa mahdollinen markkina-arvon alenema 2020-luvun loppupuolella ja päättää missä laajuudessa uusissa kiinteistösijoituskohteissa on varaa ottaa lisää hiiliriskiä ja kartoittaa miten olemassa olevissa omistuksissa voidaan kiinteistön käyttöenergiasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä pienentää kannattavasti.

Miten vastuullisuus mitataan numeerisesti?

Usea globaali sijoittaja on jo sitoutunut sijoittamaan vastuullisesti. Vastuullisesti on helpompaa ja kannattavampaa toimia, kun sijoittajan aikajänne on pitkä. Pitkäjänteisyys mahdollistaa vastuullisuuden, mutta ei yksin ole synonyymi vastuullisuudelle. Viherpesua on paljon, koska se on lyhyellä aikavälillä kohtuullisen halpaa, mutta ei enää riskitöntä imagon rakentamista jatkossa.

Uudelle The European Green Deal Taxonomy (taksonomia, luokittelu) säädökselle saatiin EU:n neuvoston ja parlamentin välinen yhteisymmärrys joulukuussa 2019. Uusi luokittelu tarvitaan, sillä – yllättävää kyllä – vieläkään ei ole yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ja indeksejä, joiden perusteella esim. osake- tai kiinteistösijoittaja voisi luotettavasti ja tehokkaasti arvioida, onko kohde varmasti ympäristön näkökulmasta myyntiesitteen mukaisesti vastuullinen. Viime vuosikymmenellä useat indeksitalot loivat yhteensä satoja ESG- ja vähähiilisyys vertailuindeksejä, joiden keskinäinen vertailu ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. Taxonomy säädöksen tarkempi kirjoittaminen on palautunut komissiolle, josta se tulee kansalliselle tasolle hyväksyttäväksi. Säädöksen yksityiskohtiin ja käyttöönottoon liittyy varmasti paljon pohdittavaa vielä.

Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen laskemisen periaatteissa on yhä vielä valitettavia haasteita, vaikka menetelmää (Green House Gas Protocol) on hiottu jo pari vuosikymmentä. 92 % Fortune 500 yrityksistä ja sadat kaupungit ympäri maapalloa hyödyntävät jo GHG Protokollaa päästöraportoinnissaan. Haasteet liittyvät päästöjen määrittämiseen objektiivisesti ja tehokkaasti sekä epäsuorien (Scope 3) päästöjen päällekkäislaskentaan, jota käsittääkseni syntyy väistämättä. Nämä laskennan ongelmat eivät ole kuitenkaan pitkään aikaan estäneet hiilidioksidipäästöihin liittyvien, riittävän tarkkojen vertailulaskelmien tekemistä.

2020-luvun työkalut

Yritysten johtoryhmien kannattaa alkaneena vuonna selvittää itselleen mitä tarkoittavat Taxonomyn EU PAB ja EU CTB. Voi olla, että niihin törmää alkaneella vuosikymmenellä vielä useasti. Sijoittajat, jotka tulevat käyttämään näitä uuden tyyppisiä indeksejä (tai: benchmarks) eivät aio ainoastaan vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejään, vaan myös kunnianhimoisesti pyrkivät ohjaamaan sijoitussalkkuaan kohti niitä mahdollisuuksia, mitä uusiutuvaan energiaan siirtyminen tarjoaa.

Rakennetun ympäristön energiankulutuksen ja yksittäisten kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentäminen kohti nollaa edellyttää uusien jo olemassa olevien teknisten ratkaisujen ottamista rohkeasti käyttöön. Tässä ei ole mitään uutta.

Alkaneella vuosikymmenellä saamme toivottavasti käyttöömme myös radikaaleja uusia teknologioita ja toimintamalleja ilmastokriisin taittamiseksi. Pitää muistaa, että merkittävien keksintöjen takana on lähes aina monen vuosikymmenen ja usean erillisen tutkijan kova innovaatiotyö, joka kumuloituu lopulta kaupalliseksi ja menestyväksi tuotteeksi jonkun rohkean yrityksen ja rahoittajan toimesta.

Olisiko 2020-luvulla vihdoin sadonkorjuuaika kiinteistö- ja rakennusalan kehittymisessä kohti hiilineutraaliutta?

Hallituksen puheenjohtaja, Petri Suutarinen 10.1.2020

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Työpaikkailmoitus – Viestinnän, vaikuttavuuden ja markkinoinnin ammattilainen

19.11.2020
Tule tekemään kestävyysmuutosta viestinnällä! Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään ja viestintäämme uudistamaan etsimme sinua, Viestinnän vaikuttavuuden

Työpaikkailmoitus – Kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

19.11.2020
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta! Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua,

Tee tilaa ajattelulle ja uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle vuonna 2021

26.11.2020
LOIKKA-blogi, Mikko Nousiainen | Kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyen uutta tietoa on tarjolla valtavasti ja tästä tulisi kiteyttää oleellinen, oikeat palaset yhdistäen. Jatkuvassa kiireessä tämä ei onnistu, vaan ajattelulle ja uusien

Green Friday: ilmainen loppuvuosi uusille jäsenille

25.11.2020
Aloitimme Green Friday -hengessä 31.12.2020 asti jatkuvan jäsenkampanjamme, jossa vuoden loppuun mennessä liittyneet uudet jäsenet eivät maksa kuluvan vuoden 2020 jäsenmaksua. Tee nyt päätös liittyä jäseneksi ja pääset heti mukaan

Green Building Council Finlandin syyskokous täydensi hallitusta, Anne Kaiser jatkaa varapuheenjohtajana

24.11.2020

Green Building Council Finland (GBC Suomi ry) on syyskokouksessaan 24.11.2020 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2021 toimintasuunnitelmasta. Anne Kaiser valittiin jatkamaan varapuheenjohtajana.

Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund kirittämään kiinteistöjen hiilineutraalia energiankäyttöä!

24.11.2020

Net Zero Carbon Buildings -sitoumus sai marraskuussa kolme uutta allekirjoittajaa. Antilooppi, Trevian Rahastot ja Granlund lähtevät mukaan kirittämään nollahiilirakennusten yleistymistä Suomessa.

Jäsen: anna meille palautetta vastaamalla jäsentyytyväisyyskyselyyn

23.11.2020
Hyvä jäsen, Pyydämme palautettasi Green Building Council Finlandin toiminnasta vuonna 2020. Voit halutessasi vastata anonyymisti. Kysely on lyhyt nopean vastaamisen mahdollistamiseksi. Vastauksesi on meille tärkeä!  Kyselyn tulosten perusteella arvioimme toimintaamme

Mitä Suomi voi oppia Hollannilta infran kiertotaloudesta?

23.11.2020
Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöön kuuluvan Rijkswaterstaatin kokemusten mukaan infralla on suuri painoarvo kiertotaloudessa. Sen opeista voi hyötyä myös Suomen infra-ala kiertotalouskestävyytensä kehittämisessä. Alankomaiden väyläviranomaisen opeista kertoivat kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja

Ilmastoviisaat virtuaalimessut osoittivat, että taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan

20.11.2020

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen virtuaalimessut pureutuivat taloyhtiöiden uusiin energiaratkaisuihin sekä keinoihin, joilla valjastaa mittaustieto säästämään rahaa ja energiaa. Samalla esiteltiin Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankeen tuloksia ja konkreettisia palveluesimerkkejä taloyhtiöille.

FIGBC pyytää lausuntoja hiilineutraalin rakennuksen määritelmästä

19.11.2020

Tutustu hiilineutraalin rakennuksen määritelmään ja anna palautetta jatkokehitystä varten 6.1.2021 mennessä.
Määritelmä soveltuu rakennuksen hiilineutraaliuden ja vähähiilisyyden osoittamiseen, hankkeiden ohjaamiseen kohti hiilineutraaliuutta, sekä tavoitteista ja toimenpiteistä viestimiseen.

Rakentaminen + kiertotalous -ajankohtaispäivä toi infran valokeilaan kiertotalouden vaikuttajana

19.11.2020
Ympäristöministeriön vuosittain järjestämä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ajankohtaispäivä on varmin tapa päivittää tietonsa siitä, mitä kiertotaloudessa rakentamisen ja kiinteistöjen saralla tapahtuu. Vuoden 2020 päivillä odotettiin pian valmistuvaa kansallista kiertotalousstrategiaa ja

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ohjaa tulevaisuudessa kestävää rakentamista ja infraa

18.11.2020
LOIKKA-blogi, Miika Kotaniemi | Taksonomian myötä kestävästä rahoituksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta aidosti osa operatiivista toimintaa. Lainsäädännön muutosten myötä muun muassa isojen pörssiyhtiöiden ja finanssialan toimijoiden

Opiskelija – Nyt tarjolla tilaisuus tutustua tulevaisuuden työtehtäviisi: tule mukaan FIGBC:n koulutuksiin

10.11.2020
Vauhdittaakseen muutosta kohti vähähiilistä ja kiertotalousmyönteistä kiinteistö- ja rakennusalaa Green Building Council Finland haluaa tarjota myös alan perusopiskelijoille mahdollisuuden osallistua järjestämiinsä koulutuksiin. Tällä tavalla FIGBC haluaa kytkeä opiskelijat mukaan alan

From linear to circular – Circularity in the built environment mapped globally for the first time

5.11.2020
The United Nations (UN) One Planet Network Sustainable Buildings and Construction programme initiated a study to understand the current state of play with regard to circularity in the built environment

Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisten kiinnostus kiertotalouteen kasvaa

4.11.2020
Kiinteistö- ja rakennusalalla on käynnissä kiertotalouden vallankumous. Viime vuosina alan ammattilaisten kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut huimasti. Green Building Council Finlandin ja Sitran järjestämiin kiertotaloushankkeisiin on osallistunut toista sataa rakennetun

Kaupunkiluonnon lisäämisestä hyötyvät ihmiset ja koko maapallo – voiko kaupungeista löytyä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?

4.11.2020

LOIKKA-blogi, Tarja Ojala | Kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa voi muuttaa merkittävästi, mikäli kaupunkirakenteiden suunnittelussa hyödynnetään ekosysteemipalveluita, jotka ovat luonnon tarjoamia ilmaisia palveluita, elämän edellytyksiä.

FIGBC hakee kumppanijäsentä vuodelle 2021

2.11.2020
Green Building Council Finland etsii kumppanijäsentä yhteistyöhön vauhdittamaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyys on mahdollisuus edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä tavanomaista tiiviimmässä yhteistyössä Green Building Council Finlandin

Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokous 2020

28.10.2020

Hyvä jäsen, kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokoukseen ja sen jälkeiseen jäsentilaisuuteen.

Tervetuloa mukaan uudet jäsenet!

27.10.2020
Toimintaamme on tullut mukaan 19 uutta jäsenorganisaatiota muutaman viime kuukauden aikana. Laajeneva yhteistyö mahdollistaa uusia tapoja edistää kestävyyttä rakennetussa ympäristössä. Uudet jäsenet ovat Artic-Kaihdin Oy, SSA Group Oy, Helsingin yliopisto,

Kestävän rakentamisen asiantuntijat virtuaalisesti koolla marraskuun alussa

26.10.2020
Kolmen vuoden välein järjestettävä kestävän rakenta­mi­sen maailman­kongressi BEYOND 2020 – World Sustainable Built Environment Online Conference kokoontuu marras­kuun alus­sa. Tukeva kattaus kestävän rakentamisen paikallisesta tilasta ja globaalista tulevaisuudesta avataan johtavien

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarin satoa – Tutustu tulosraporttiin ja ideakortteihin

22.10.2020
FIGBC:n ja Sitran Kiertotalousvalmennus saatiin tällä erää päätökseen tulosseminaarin muodossa 21.10.2020. Valmennus on vauhdittanut rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttanut ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO

Kiertotalous muuttuu todeksi rakennusalalle!

21.10.2020

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarissa tänään 21.10.2020 klo 13 esitellään hankkeen tuloksia ja kuullaan puheenvuoroja hankkeen pilottiorganisaatioilta Helsingin kaupungin asemakaavoitukselta, SATO Oyj:ltä ja Senaatti-kiinteistöiltä. Tulosseminaaria voit seurata verkossa Teamsilla.

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

20.10.2020

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Ramirent Green Building Council Finlandin jäseneksi

12.10.2020
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Ramirentin jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa ihmisille
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami