Hallituksen puheenjohtaja: näkymiä hiilineutraalisuudesta vuonna 2020

LOIKKA-Blogi

Petri Suutarinen

Petri Suutarinen on Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja ja Finreim Oy:n perustaja

Ilmastokeskustelu on jatkunut jo 30 vuotta. Yli 80 % ilmastouutisista on tänä aikana käsitellyt luonnon ääri-ilmiöitä. Ei ihme, että viime vuonna ympäristö- ja ilmastoahdistus tuli ilmiönä vahvasti esille. Onneksi myös ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyviä positiivisia uutisia on paljon aiempaa enemmän, esimerkiksi kaupunkien ja yritysten sitoumukset Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseen liiketoimintaan siirtymiseksi tämän ja ensi vuosikymmenen aikana. Mutta minkälainen toimintaympäristö yrityksillä on muuttaa liiketoimintansa aidosti hiilineutraaliksi?

Yleiset asenteet ilmastokriisiä kohtaan

Ajoittain liian negatiiviseksi arvosteltu viestintä ilmastokriisistä on tunnistettu ja sen on todettu aiheuttavan ilmastoahdistusta, erityisesti nuorissa. Viime kesänä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran teettämä kyselytutkimus kertoi, että neljännes suomalaisista arvioi potevansa ilmastoahdistusta. 58 % ilmoitti kuitenkin, että päällimmäisenä tunteena ilmastonmuutoksessa on kiinnostuksen herääminen ja lisää tietoa tarvitaan edelleen.

EU:n Green Deal ohjelman julkistuksen lehdistötiedotteessa kerrottiin tutkimustuloksesta, jossa 93 % eurooppalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja että 79 % on sitä mieltä, että ilmastonmuutosta torjuvat toimet johtavat innovointiin.

Yllättävä uutinen tuli syyskuussa YouGovin kansainvälisen kyselyn tuloksissa: Pohjoismaissa ollaan yleisesti ottaen vähemmän huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuin muualla maailmassa. Tätä voi tulkita – kuten kaikkia tilastoja ja etenkin kyselytutkimuksia – usealla tavalla: 1) ei uskota lämpötilan noususta aiheutuvan ongelmia omaan elämään tai 2) ei olekaan ilmastoahdistusta, koska uskotaan, että EU ja yritykset pystyvät kyllä ratkaisemaan ongelman tai 3) ”on haluttomuutta katsoa ikäviä asioita silmiin, mieluummin katsotaan hieman ohitse”.

Kiinteistösijoittamisen piirissä on tehty vastaavanlaisia kyselytutkimuksia. Erään eurooppalaisen kyselytutkimuksen perusteella yli 10 vuoden horisontilla toimivista kiinteistösijoittajista jopa 85 % ottaa riskianalyyseissään huomioon hiilidioksidin (merkittävässä määrin n. 54 % ja jossakin määrin 31 %). 24 % sijoittajista vastasi samassa kyselyssä, että suuren hiilijalanjäljen kohteissa edellyttävät riskipreemiota.  Jopa 15 % harkitsee hiilidioksidiprofiililtaan huonosti pärjäävien kohteiden myyntiä (3 % täysin ja 12 % suuressa määrin).

Sitoumukset ja aikajänne

Viime vuosina useat valtiot, kaupungit ja suuryritykset ovat julkaisseet sitoumuksiaan ja aikataulujaan hiilidioksidineutraaliin talouteen siirtymiseksi. Sitoumukset ovat jatkoa Pariisin ilmastosopimukselle. Sopimukset ja sitoumukset ovat ehdottoman tärkeitä, mutta ne eivät vielä vastaa olennaisimpaan kysymykseen, miten muutos tehdään siten, että vaikutukset jakautuvat oikeudenmukaisesti valtioiden ja yksilöiden välillä – ja miten yritykset voivat samaan aikaan varmistaa tärkeimmän perustehtävänsä, eli yrityksen osakkaiden edun varmistamisen ja yrityksen liiketoimintansa riittävän kannattavuuden myös lyhyellä aikavälillä.

Mikäli yritysten ja sijoittajien strategisen suunnittelun aikajänne olisi riittävän pitkä, vaikka kymmenisen vuotta, olisivat yhä useampi energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen perustuva investointi erittäin kannattava. Valitettavasti tänä päivänä kuitenkin kiinteistö- ja rakennusalalla – jonka näkökulmasta vastuullisuusasioita enimmäkseen pohdin – liian moni rakennuttaja/rakennusliike ja näiden asiakkaina merkittävästi yleistynyt ryhmä, kiinteistörahastot, tekevät kannattavuuslaskelmiaan todennäköisesti pisimmillään 3 – 5 vuoden tähtäimellä. Erityisesti listattujen yritysten on pystyttävä raportoimaan riittävästä liikevaihdon ja tuloksen kasvusta vuosittain, koska tämä nostaa yrityksen arvoa ja sitä kautta yritykseen sijoittaneiden varallisuutta. Mikäli riittävää tuottoa ei ole näkyvissä lyhyellä aikavälillä, globaali pääoma osaa hakeutua tuottavampaan yritykseen silmänräpäyksessä, digitalisoitunut finanssiala hoitaa tämän vaivattomasti, mutta ei ilmaiseksi.

Tehokas ja globaali finanssiala on samalla mahdollisuus.  Talouden systeeminen muutos kohti hiilineutraaliutta voisi käynnistyä ja toteutua erittäin nopeassa aikataulussa finanssialan kautta.   

Sitten kun EU-tason poliitikot ja virkamiehet pystyvät päättämään nykyistä tehokkaammista hiilidioksidiveroista ja/tai -tulleista, yritykset ja sijoittajat kyllä osaavat jo seuraavana päivänä tehdä riskiskenaarionsa oman liiketoimintansa ja sijoitussalkkunsa osalta myös pidemmälle aikavälille. Itse uskon, että hiilidioksidipäästöjen määrään perustuvat nykyistä korkeammat maksut tulevat jossakin vaiheessa 2020-luvulla koskemaan kaikkia EU:n jäsenvaltioita.

Pitkäjänteisen kiinteistösijoittajien kannattaisi jo nyt mallintaa eri CO2-haittamaksutasoilla oman kiinteistösalkkunsa mahdollinen markkina-arvon alenema 2020-luvun loppupuolella ja päättää missä laajuudessa uusissa kiinteistösijoituskohteissa on varaa ottaa lisää hiiliriskiä ja kartoittaa miten olemassa olevissa omistuksissa voidaan kiinteistön käyttöenergiasta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä pienentää kannattavasti.

Miten vastuullisuus mitataan numeerisesti?

Usea globaali sijoittaja on jo sitoutunut sijoittamaan vastuullisesti. Vastuullisesti on helpompaa ja kannattavampaa toimia, kun sijoittajan aikajänne on pitkä. Pitkäjänteisyys mahdollistaa vastuullisuuden, mutta ei yksin ole synonyymi vastuullisuudelle. Viherpesua on paljon, koska se on lyhyellä aikavälillä kohtuullisen halpaa, mutta ei enää riskitöntä imagon rakentamista jatkossa.

Uudelle The European Green Deal Taxonomy (taksonomia, luokittelu) säädökselle saatiin EU:n neuvoston ja parlamentin välinen yhteisymmärrys joulukuussa 2019. Uusi luokittelu tarvitaan, sillä – yllättävää kyllä – vieläkään ei ole yleisesti hyväksyttyjä periaatteita ja indeksejä, joiden perusteella esim. osake- tai kiinteistösijoittaja voisi luotettavasti ja tehokkaasti arvioida, onko kohde varmasti ympäristön näkökulmasta myyntiesitteen mukaisesti vastuullinen. Viime vuosikymmenellä useat indeksitalot loivat yhteensä satoja ESG- ja vähähiilisyys vertailuindeksejä, joiden keskinäinen vertailu ei kuitenkaan ole käytännössä mahdollista. Taxonomy säädöksen tarkempi kirjoittaminen on palautunut komissiolle, josta se tulee kansalliselle tasolle hyväksyttäväksi. Säädöksen yksityiskohtiin ja käyttöönottoon liittyy varmasti paljon pohdittavaa vielä.

Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen laskemisen periaatteissa on yhä vielä valitettavia haasteita, vaikka menetelmää (Green House Gas Protocol) on hiottu jo pari vuosikymmentä. 92 % Fortune 500 yrityksistä ja sadat kaupungit ympäri maapalloa hyödyntävät jo GHG Protokollaa päästöraportoinnissaan. Haasteet liittyvät päästöjen määrittämiseen objektiivisesti ja tehokkaasti sekä epäsuorien (Scope 3) päästöjen päällekkäislaskentaan, jota käsittääkseni syntyy väistämättä. Nämä laskennan ongelmat eivät ole kuitenkaan pitkään aikaan estäneet hiilidioksidipäästöihin liittyvien, riittävän tarkkojen vertailulaskelmien tekemistä.

2020-luvun työkalut

Yritysten johtoryhmien kannattaa alkaneena vuonna selvittää itselleen mitä tarkoittavat Taxonomyn EU PAB ja EU CTB. Voi olla, että niihin törmää alkaneella vuosikymmenellä vielä useasti. Sijoittajat, jotka tulevat käyttämään näitä uuden tyyppisiä indeksejä (tai: benchmarks) eivät aio ainoastaan vähentää ilmastonmuutokseen liittyviä riskejään, vaan myös kunnianhimoisesti pyrkivät ohjaamaan sijoitussalkkuaan kohti niitä mahdollisuuksia, mitä uusiutuvaan energiaan siirtyminen tarjoaa.

Rakennetun ympäristön energiankulutuksen ja yksittäisten kiinteistöjen hiilijalanjäljen pienentäminen kohti nollaa edellyttää uusien jo olemassa olevien teknisten ratkaisujen ottamista rohkeasti käyttöön. Tässä ei ole mitään uutta.

Alkaneella vuosikymmenellä saamme toivottavasti käyttöömme myös radikaaleja uusia teknologioita ja toimintamalleja ilmastokriisin taittamiseksi. Pitää muistaa, että merkittävien keksintöjen takana on lähes aina monen vuosikymmenen ja usean erillisen tutkijan kova innovaatiotyö, joka kumuloituu lopulta kaupalliseksi ja menestyväksi tuotteeksi jonkun rohkean yrityksen ja rahoittajan toimesta.

Olisiko 2020-luvulla vihdoin sadonkorjuuaika kiinteistö- ja rakennusalan kehittymisessä kohti hiilineutraaliutta?

Hallituksen puheenjohtaja, Petri Suutarinen 10.1.2020

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

TA-Asumisoikeus Oy Asuntomessujen Vihreä teko -kilpailun voittoon

8.7.2021
Ensimmäinen Vihreä teko -kunniamaininta Talo Pyörteelle, toinen Lohjan Saarennalle Lohjan Hiidensalmessa näytetään mallia niin kerrostalojen kuin omakotitalojen ilmastoystävällisessä rakentamisessa. Ammattitaitoisen suunnittelun ja rakentamisen merkitys korostuu, kun halutaan rakentaa energiatehokas ja

Rakennustiedolta käsikirja kiertotalouteen

7.7.2021
Rakennustiedon hiljattain julkaisema kirja “Kiertotalous rakennetussa ympäristössä” pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä kiertotalous tarkoittaa tällä hetkellä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Kysymykseen kuullaan näkökulmia laajasti alan eturivin ammattilaisilta, ja Eeva Huttunen on onnistunut

Kestävyys on yhteistyötä – hyvää kesää!

23.6.2021
Hyvä Green Building Council Finland -verkoston jäsen,Iso kiitos tästä keväästä! Toimialamme tunnelma tuntuu virittäytyneen aivan uudelle tasolle kevään aikana, sillä vähähiilisyys, hiilineutraalius ja kiertotalous ovat vahvasti mukana kaikissa keskusteluissa, ja

#BuildingLife Expert Fora 2 -työpajoissa kehitettiin innovatiivisia ratkaisuja kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi

21.6.2021
#BuildingLife – projektin toiselle Expert Forum -kierrokselle saimme yli 90 ilmoittautumista. Ilmoittautuneet jaettiin seitsemään ryhmään arvioimaan rakennetun ympäristön päästövähennystoimenpiteitä hankkeiden eri vaiheissa. Työpajoissa jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan kolmea tehtävää. Ulkopuoliset ajurit

#BuildingLife -lähettiläät kokoontuivat keskustelemaan hankkeen tavoitteista ja tulevaisuudesta MEP Sirpa Pietikäisen johdolla

21.6.2021
#BuildingLife Ambassador Forum kokosi 20 KIRA-alan muutosjohtajaa keskustelemaan hankkeen tavoitteista, Suomen hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta sekä toimialan muutoksen vauhdittamisesta. Keskustelun avasi MEP Sirpa Pietikäinen. Kestävä rakennettu ympäristö vaatii yhä laajempaa

Liity Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten LinkedIn-ryhmään

18.6.2021
Kootaan Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden asiantuntijat, parhaat toimintamallit ja innovaatiot yhteen! Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä -hankkeessa perustimme nyt kaupunki- ja teematapaamisten

Liity mukaan innovaatiohaasteeseen etsimään uusia kiertotalousratkaisuja ja liiketoimintamalleja kiinteistö- ja rakennusalalle!

18.6.2021
Tarvitsemme muutoksen lineaarisesta ota-käytä-jätä -toiminnasta kiertotalouteen! Kiinteistö- ja rakennusala on yksi suurimmista energian ja materiaalien käyttäjistä, ja se tuottaa EU-alueella noin 40 % CO2-päästöistä sekä lähes kolmanneksen jätteistä.  Ympäristöllisten syiden

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

16.6.2021
Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen

Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta

14.6.2021
Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

11.6.2021
#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen

WorldGBC raportoi edistymisestä matkalla kohti NetZeroa

10.6.2021
Raportti esittelee esimerkkejä toimista, joilla pyritään saavuttamaan WorldGBC: n visio hiilettömästä rakennetusta ympäristöstä, sekä murtaa myyttejä, jotta voimme paremmin ymmärtää mitä NetZero tarkoittaa kiinteistö- ja rakennusalalla. WorldGBC details built environment

#BuildingLife -verkosto vaatii toimia hiilineutraalin rakennetun ympäristön edistämiseksi Euroopassa

10.6.2021
Euroopassa, rakennusten käyttö aiheuttaa noin 40 % energiankulutuksesta ja 36 % CO2-päästöistä. Globaalisti, jopa 11 % päästöistä aiheutuu kuitenkin rakennusmateriaaleista ja työmaatoiminnoista. Lisäksi rakennusten osuus veden kulutuksesta on 33 %

Pääkaupunkiseudun kiertotalous rakentuu yhteisvoimin

9.6.2021
HSY ja FIGBC yhdistivät voimansa ja järjestivät CIRCuIT ja Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiskeskittymä -hankkeiden yhteistyönä rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittyvän etätapahtuman kesäkuun alussa. Seminaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja sekä hankkeiden ajankohtaisista aiheista

Kuinka Varsinais-Suomen KIRA-ala vastaa tulevaisuuden kiertotaloushaasteisiin

9.6.2021
Rakentamisen kiertotalous on nostettu Varsinais-Suomessa kiertotalouden tiekarttaan, kertoi Valonian Anni Lahtela kiertotaloustapahtumassa, jonka Green Building Council Finland, Turku Science Park Oy ja Valonia järjestivät yhdessä 8.6.2021. Lisäksi Lahtela kertoi viime

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

9.6.2021
Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen

World Green Building Week: #BuildingResilience

2.6.2021
WorldGBC kutsuu kiinteistö- ja rakennussektorin organisaatioita viettämään World Green Building Weekiä 20–24. syyskuuta 2021. Haastavien aikojen jälkeen kampanja keskittyy resilienssiin – kykyyn sopeutua ja toisaalta hidastaa ilmastonmuutosta. Teemaviikon ajan WorldGBC

FIGBC ehdotukset kuntien ilmastotalkoiden vauhdittamiseen

1.6.2021
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetti konsulttiyhtiö Sitowisella selvityksen, jonka mukaan suomalaisissa kunnissa on ryhdytty aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Tekemistä kuitenkin riittää vuoteen 2035 – ja sen jälkeenkin. Selvityksen mukaan yli kaksisataa kuntaa

FIGBC kesätyöntekijäksi Heikki Moilanen

31.5.2021
Arkkitehdiksi opiskeleva Heikki Moilanen aloitti Green Building Council Finlandin kesätyöntekijänä toukokuun puolivälissä. Heikki osallistuu muun muassa LifeLevel(s)– ja #BuildingLife-hankkeiden ohjeiden ja ohjelman tuottamiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä projektiemme verkkosivujen päivittämiseen ja

Videomme kuntapäättäjille rohkaisee kestävien päätösten tekemiseen

25.5.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina

Kutsu pyöreän pöydän ääreen kestävyysosaamisvajeemme poistamiseksi

24.5.2021
Rakennustieto ja Green Building Council ovat koonneet nyt kahdesti kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) täydennyskoulutusta tarjoavat organisaatiot keskustelemaan toimialan keskeisistä ympäristön kestävyyteen ja kestävään rakentamiseen liittyvistä osaamis- ja koulutustarpeista, hahmottamaan tämän

Hiilinegatiivinen linoleumi

19.5.2021
Forbo Flooring Systems kehittää, valmistaa ja myy lattiapäällysteitä. Toimintamme avainsanoja ovat kestävä kehitys, toimivuus ja design. Siitä lähtien kun aloitimme lattiapäällysteiden valmistuksen, alkaen linoleumista yli 100 vuotta sitten, olemme sitoutuneet

Osallistu World Green Building Weekiin syyskuussa 2021

17.5.2021
World Green Building Week on kestävän rakennetun ympäristön kansainvälinen teemaviikko. Tänä vuonna kokoamme koko verkoston yhdeksi ääneksi 20. – 24.9.2021. Osallistu 45 minuutin briiffaukseen 16.6. tai 18.6. klo 10 alkaen.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

7.5.2021
#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme

Ella Lahtinen Green Building Council Finlandin uudeksi kestävän kehityksen asiantuntijaksi

4.5.2021
Ella Lahtinen, DI, aloittaa kestävän kehityksen asiantuntijana 4.5.2021. Lahtinen siirtyy Green Building Council Finlandille Vahanen Rakennusfysiikalta. ”Olen koulutukseltani rakennesuunnittelija, mutta työssäni keskittynyt aiemmin rakennusten kuntotutkimuksiin, sisäilmatutkimuksiin sekä näihin liittyvään korjaussuunnitteluun.
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami