Toimitilojen energiatehokkuudesta kiinnostuneet RAKLIn ja GBC Finlandin jäsenet kokoontuivat maaliskuussa keskustelemaan energian säästön hyvistä käytännöistä, jakamaan kokemuksiaan sekä kuulemaan uusista energiajohtamisen työkaluista. Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilojen toimenpideohjelmaan (TETS) liittyneiden yritysten yhteyshenkilöiden kokoontuminen tarjosi myös tiiviin katsauksen energiahallinnon nykytilanteeseen sekä toimenpideohjelman tuloksiin.
Heikki Väisänen (kuvassa oikealla) kertoi, että energiatehokkuus on vuoden alusta kuulunut hallinnollisesti Energiavirastoon. Energiatehokkuussopimusten toimeenpano ja monet muut energiatehokkuusdirektiiviin liittyvät tehtävät on nyt koottu saman katon alle. Virasto hoitaa muun muassa energiakatselmuksia ja –neuvontaa sekä valtakunnantasoista raportointia Euroopan komissioon. Väisänen kiitti kiinteistöalaa siitä, että yhteisestä sopimuksesta on pidetty kiinni ja alalla saavutetusta energiansäästöstä on saatu hyvin tietoa eteenpäin kerrottavaksi. Energiatehokkuusdirektiivin vaatimukset pitää saavuttaa 2020 mennessä, joten nykyisille energiatehokkuussopimuksille on luvassa seuraajat vielä vuosille 2017-2020. ”Niistä on tulossa aiempaa sitovampia, mutta edelleen vapaaehtoisiin toimiin kannustavia”, arvioi Heikki Väisänen.
”Toimitiloissa tehtiin vuonna 2012 yli 13 miljoonalla eurolla energiansäästöön tähtääviä investointeja”, kertoi Tapio Jalo energiatehokkuussopimusten vuosiraportointia hoitavasta Motivasta. Vuosien 2011-2016 säästötavoitteesta on nyt saavutettu 35 prosenttia. Vauhti kiihtyi toisena sopimusvuonna ja tavoitteeseen päästäneen, jos nyt saavutetuista säästöistä pidetään kiinni ja lisäksi etsitään koko ajan uutta säästöpotentiaalia. Parhaillaan on käynnissä vuoden 2013 raportointi. ”Kiinteistökannassa tapahtuvista muutoksista, kuten merkittävistä peruskorjauksista, on hyvä ilmoittaa meille aina välittömästi”, Tapio Jalo muistutti.
Kiinteistöjenomistajat huhuilevat palveluratkaisuja
Heikki Niemi Ilmariselta sanoi, että heillä on hyvät kokemukset kiinteistöjen energiatehokkuuden hallinnan keskittämisestä yhden managerin käsiin. Huolimatta haastavasta kiinteistökannasta, jossa rakennusten käyttötarkoitusten variaatio on laaja ja ikähaarukkakin yli sata vuotta, on Ilmarisella saavutettu jopa 90 prosenttia vuokra-asuntojen VAETS-tavoitteista ja merkittävä osa TETS-tavoitteista. Tähän on päästy, kun on syvennytty energiansäästön ja sisäolosuhteiden yhteishallintaan sekä energiatoimiin peruskorjaamisen yhteydessä. ”Palveluntarjoajilta odotamme aktiivisuutta ja valmiita, tuotteistettuja ratkaisuja”, Heikki Niemi toivoi. Mikko Somersalmi Lähi-Tapiolasta yhtyi tähän kertomalla, että on vaatinut paljon työtä löytää ne palvelut, jotka tarjoavat maksimaaliset hyödyt. Haastetta lisäävät kiinteistöjen ylläpidon pitkät tuotantoketjut. ”Pikku hiljaa olemme luoneet toimivia kumppanuussuhteita ja sopimusmallitkin ovat kehittyneet”, iloitsi Somersalmi.
Citycon on saavuttanut kauppakeskuksissaan hyviä tuloksia kiinnittämällä huomiota erityisesti talotekniikan tarkoituksenmukaisuuteen, kertoi Johanna Kivelä ja jatkoi: ”Meillä on kehitetty pitkäjänteisen parantamisen energiatehokkuusohjelma, jota muun muassa Isossa Omenassa on menestyksellä hyödynnetty.” Satu Kankaala kertoi, että heillä on käynnistetty koulutusohjelma, johon on kutsuttu mukaan jokaisen rakennuksen oma talovastaava, huoltomiehet ja vahtimestarit. ”Olemme myös kehittäneet kannustavia sähkökustannusten jakomalleja, jotka sitouttavat käyttäjiä vähentämään omaa energiankäyttöään”, hän lisäsi. Energiatiedotusta Aalto-yliopistolla tehdään infotaulujen ja opasvihkojen avulla.
Makupaloja palvelukehityksestä
TETS-yhteyshenkilöpäivän loppupäivä oli omistettu palveluntarjoajien esittelyille. He kertoivat esimerkkejä siitä, miten kiinteistökannan merkittävä energiansäästöpotentiaali saadaan hyödynnettyä kannattavilla toimenpiteillä. Lauri Heikkinen Schneider Electric Building Finlandista totesi, että heillä on hyviä kokemuksia palautejärjestelmästä, jonka avulla käyttäjät voivat kertoa, miltä rakennuksessa tuntuu. Sen avulla päästään kiinni ongelmakohtiin ja niiden ratkaisemiseen. Eneronin Kari Hirvijärvi kertoi teknologian hyödyntämisestä kiinteistöjen energiatehokkaassa ylläpidossa. ”Jos lentokoneet toimivat autopilotilla, mikseivät kiinteistötkin?”, Hirvijärvi herätteli kuulijoita. Jari KarhuJetitekiltä on yhtiökumppaneidensa kanssa tehnyt kehitystyötä kylmälaitteiden parissa. He ovat korvanneet merkittäviä kasvihuonehaittoja aiheuttavia ja EU:ssa pian kiellettäviä kylmäaineita hiilidioksidilla, jolla on hyvä hyötysuhde. Tomi Mäkipelto LeaseGreenistä korosti energiatehokkuusinvestointien arvottamista tuoton, eikä takaisinmaksuajan kautta, ja kertoi uudesta palvelumallista energiatehokkuusinvestointien toteutukseen.
Lopun työpajaosuudessa osallistujat peräänkuuluttivat koko kiinteistöjen ylläpidon ketjun energiaosaamisen ja sitoutumisen tärkeyttä aina suunnitteluvaiheesta alkaen. Osaoptimoinnista toivottiin päästävän eroon ja hyviin yhteistyömuotoihin kannustavia tarjouspyyntö- ja sopimusmalleja kaivataan. Tilaisuuden lopuksi Heli Kotilainen Green Building Council Finlandista lanseerasi ERA17-toimintaohjelmaan liittyvän Suomen energiatehokkain ja viihtyisin toimisto –kilpailun, jolla todelliset helmet kaivetaan esiin.
Tilaisuuden esitysaineistot[hr]
Teksti ja kuvat: RAKLI
