Helsingin kaupunki avasi markkinavuoropuhelun kiertotaloustoimijoiden kanssa Kiertotalous rakentamisessa -seminaarissa 7.11.2019. Tilaisuudessa oli paikalla runsain mitoin alan yritysten edustajia ja asiantuntijoita.
Helsingin kaupungin tavoitteet ovat korkealla. Kaupunki haluaa olla maailman toimivin, tarjota parasta mahdollista arkea asukkailleen ja parhaan toimintaympäristön yrityksille – ja tehdä kaiken tämän unohtamatta kestävyyden näkökulmaa. Helsinki on jo tehnyt satoja toimenpiteitä kestävyyden ja kasvavan kestävän liiketoiminnan edistämiseksi, ja lähtee nyt ensimmäisenä kaupunkina maailmassa kehittämään ja ottamaan käyttöön kiertotalousratkaisuja myös rakentamisen sektorilla. Helsingin tahtotilana on luoda vuoropuhelu yhdessä kiertotalouden alan toimijoiden kanssa parhaiden ratkaisujen ja toimintatapojen löytämiseksi.
Helsinki kasvaa huikeaa vauhtia: käynnissä on lukuisia hankkeita, rakennustyömaita ja muita kaupunki-investointeja. Kiertotalousideologia nähdään sekä mahdollisuutena kaupunkisuunnittelussa että merkittävänä tekijänä koko Suomen kilpailukyvyn kasvattamisessa maailmanlaajuisella tasolla. Helsingin kaupunki on edelläkävijä tunnistaessaan kiertotalouden tuomat mahdollisuudet liiketoiminnan, kasvun ja työpaikkojen luojana.
Tulevaisuuden hiilineutraalia Helsinkiä rakennetaan nyt
Kaupunki esitti Kiertotalous rakentamisessa -seminaarissa KIRA-alan yrityksille haasteen tarjota ratkaisuja kokonaisvaltaiseen hiilipäästöjen minimoimiseen. ”Helsingin tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 on tiukka, ja rakentamisen sykleissä tämä on todella lyhyt aika”, linjasi Kaisa-Reeta Koskinen, Hiilineutraali Helsinki 2035 hankkeen ohjelmajohtaja. ”Noin puolet Helsingin päästövähennyksistä liittyy rakentamiseen. Rakennusten koko elinkaaren aikaiset päästöt on saatava alas nopeasti ja radikaalisti.”
Helsingin kaupunki haluaa suoriutua kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä asetettuja vaatimuksia paremmin. Käyttöön on jo otettu useita toimia, kuten hiilijalanjäljen huomioiminen rakennusten elinkaaren aikana, kaivuumaiden uudelleenkäyttö, energiatehokkuus ja julkisten palvelurakennusten kiertotalouspilotit, mutta näiden lisäksi kaupunki etsii lisää vinkkejä kiertotalouden huomioimiseksi. ”Kestävyyden arvioinnin keskiössä oli ennen energiatehokkuus, nyt sinne on tuotu myös materiaalien hiilijalanjälki”, kertoo Kaisa-Reeta Koskinen. ”Kaupunki tarvitsee alan toimijoilta lisää tietoa markkinoilla olevista kierrätys- ja uusiotuotteista ja materiaaleista – miten purettuja rakennusosia voidaan hyödyntää, mikä on osien laatu ja millaiset kustannusvaikutukset niillä on?”
Kiertotalous rakentamisessa -seminaarissa esiteltiin kiertotalousratkaisuja Suomesta ja maailmalta. Useat kotimaiset yritykset ovat tuoneet markkinoille innovatiivisia, kiertotaloutta toteuttavia palveluja ja konkreettisia ratkaisuja, mutta tilaa ja tarvetta on vielä useammalle.
Sitowise, Motiva, Avoin ry ja Solwers esittelivät ratkaisujaan rakennusten purkumateriaalien käsittelyyn ja hallintaan. Spolia Constructionilta, Kiertoalta, Saint-Gobainilta ja Duratilta kuultiin pitchaukset kierrätys- ja uusiotuotteiden ja -materiaalien sekä kierrätettyjen rakennusosien hyödyntämisestä uudis- ja perusparannushankkeissa. Ratkaisujen esittelyt herättivät kiinnostusta ja innostunutta keskustelua siitä, kuinka materiaaleille luodaan tänä päivänä arvoa, jota niillä ei ole perinteisesti nähty olevan ja kuinka varmistaa laaunvalvonta kiertotaloustuotteiden käytössä.
Kiertotalous muuttaa kaupunkikuvaa
Kiertotalous on Helsingille vielä uusi asia, joka tulee muuttamaan kaupunkikuvaa. Helsinki haluaa rakentaa kaupunkia kasvavalle joukolle ihmisiä ja kasvattaa hyvinvointia sekä syntyvää taloudellista tuottoa, mutta tämän lisäksi sen on samaan aikaan pystyttävä pienentämään hiilijalanjälkeä ja uusioraaka-aineiden käyttöä. Kiertotalous ja kaupungin aloittama avoin markkinavuoropuhelu voivat tuoda vastauksia hiilineutraalisuuden haasteisiin. ”Olemme uuden, mielenkiintoisen murroksen partaalla,” sanoo Kaisa-Reeta Koskinen. ”Helsinki tarvitsee ratkaisuja ja ideoita kaupungin rakentamiseen – tulkaa ja kertokaa, mietitään niitä yhdessä.”
Helsingin kaupunki peräänkuuluttaa turhan vaatimattomuuden karsimista ja suomalaisten yritysten oman osaamisen esiin tuomista: miksei Suomessa voisi olla samanlaista esimerkillistä kiertotaloutta noudattavaa rakentamista kuin esimerkiksi Hollannissa?
