Green Building Council Finland

Hiilineutraalia Helsinkiä rakennetaan myös kiertotalouden keinoin

Helsingin kaupunki avasi markkinavuoropuhelun kiertotaloustoimijoiden kanssa Kiertotalous rakentamisessa -seminaarissa 7.11.2019. Tilaisuudessa oli paikalla runsain mitoin alan yritysten edustajia ja asiantuntijoita.

Helsingin kaupungin tavoitteet ovat korkealla. Kaupunki haluaa olla maailman toimivin, tarjota parasta mahdollista arkea asukkailleen ja parhaan toimintaympäristön yrityksille – ja tehdä kaiken tämän unohtamatta kestävyyden näkökulmaa. Helsinki on jo tehnyt satoja toimenpiteitä kestävyyden ja kasvavan kestävän liiketoiminnan edistämiseksi, ja lähtee nyt ensimmäisenä kaupunkina maailmassa kehittämään ja ottamaan käyttöön kiertotalousratkaisuja myös rakentamisen sektorilla. Helsingin tahtotilana on luoda vuoropuhelu yhdessä kiertotalouden alan toimijoiden kanssa parhaiden ratkaisujen ja toimintatapojen löytämiseksi.

Helsinki kasvaa huikeaa vauhtia: käynnissä on lukuisia hankkeita, rakennustyömaita ja muita kaupunki-investointeja. Kiertotalousideologia nähdään sekä mahdollisuutena kaupunkisuunnittelussa että merkittävänä tekijänä koko Suomen kilpailukyvyn kasvattamisessa maailmanlaajuisella tasolla. Helsingin kaupunki on edelläkävijä tunnistaessaan kiertotalouden tuomat mahdollisuudet liiketoiminnan, kasvun ja työpaikkojen luojana.

Hanna-Reeta Koskinen avaa Helsingin hiilineutraalisuustavoitteita.

Tulevaisuuden hiilineutraalia Helsinkiä rakennetaan nyt

Kaupunki esitti Kiertotalous rakentamisessa -seminaarissa KIRA-alan yrityksille haasteen tarjota ratkaisuja kokonaisvaltaiseen hiilipäästöjen minimoimiseen. ”Helsingin tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 on tiukka, ja rakentamisen sykleissä tämä on todella lyhyt aika”, linjasi Kaisa-Reeta Koskinen, Hiilineutraali Helsinki 2035 hankkeen ohjelmajohtaja. ”Noin puolet Helsingin päästövähennyksistä liittyy rakentamiseen. Rakennusten koko elinkaaren aikaiset päästöt on saatava alas nopeasti ja radikaalisti.”

Helsingin kaupunki haluaa suoriutua kestävän kaupunkiympäristön kehittämisessä asetettuja vaatimuksia paremmin. Käyttöön on jo otettu useita toimia, kuten hiilijalanjäljen huomioiminen rakennusten elinkaaren aikana, kaivuumaiden uudelleenkäyttö, energiatehokkuus ja julkisten palvelurakennusten kiertotalouspilotit, mutta näiden lisäksi kaupunki etsii lisää vinkkejä kiertotalouden huomioimiseksi. ”Kestävyyden arvioinnin keskiössä oli ennen energiatehokkuus, nyt sinne on tuotu myös materiaalien hiilijalanjälki”, kertoo Kaisa-Reeta Koskinen. ”Kaupunki tarvitsee alan toimijoilta lisää tietoa markkinoilla olevista kierrätys- ja uusiotuotteista ja materiaaleista – miten purettuja rakennusosia voidaan hyödyntää, mikä on osien laatu ja millaiset kustannusvaikutukset niillä on?”

Kiertotalous rakentamisessa -seminaarissa esiteltiin kiertotalousratkaisuja Suomesta ja maailmalta. Useat kotimaiset yritykset ovat tuoneet markkinoille innovatiivisia, kiertotaloutta toteuttavia palveluja ja konkreettisia ratkaisuja, mutta tilaa ja tarvetta on vielä useammalle.

Sitowise, Motiva, Avoin ry ja Solwers esittelivät ratkaisujaan rakennusten purkumateriaalien käsittelyyn ja hallintaan. Spolia Constructionilta, Kiertoalta, Saint-Gobainilta ja Duratilta kuultiin pitchaukset kierrätys- ja uusiotuotteiden ja -materiaalien sekä kierrätettyjen rakennusosien hyödyntämisestä uudis- ja perusparannushankkeissa. Ratkaisujen esittelyt herättivät kiinnostusta ja innostunutta keskustelua siitä, kuinka materiaaleille luodaan tänä päivänä arvoa, jota niillä ei ole perinteisesti nähty olevan ja kuinka varmistaa laaunvalvonta kiertotaloustuotteiden käytössä.

Kiertotalous muuttaa kaupunkikuvaa

Kiertotalous on Helsingille vielä uusi asia, joka tulee muuttamaan kaupunkikuvaa. Helsinki haluaa rakentaa kaupunkia kasvavalle joukolle ihmisiä ja kasvattaa hyvinvointia sekä syntyvää taloudellista tuottoa, mutta tämän lisäksi sen on samaan aikaan pystyttävä pienentämään hiilijalanjälkeä ja uusioraaka-aineiden käyttöä. Kiertotalous ja kaupungin aloittama avoin markkinavuoropuhelu voivat tuoda vastauksia hiilineutraalisuuden haasteisiin. ”Olemme uuden, mielenkiintoisen murroksen partaalla,” sanoo Kaisa-Reeta Koskinen. ”Helsinki tarvitsee ratkaisuja ja ideoita kaupungin rakentamiseen – tulkaa ja kertokaa, mietitään niitä yhdessä.”

Helsingin kaupunki peräänkuuluttaa turhan vaatimattomuuden karsimista ja suomalaisten yritysten oman osaamisen esiin tuomista: miksei Suomessa voisi olla samanlaista esimerkillistä kiertotaloutta noudattavaa rakentamista kuin esimerkiksi Hollannissa?

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia