Julkaistu KTI:n vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2020 katsauksessa 25.9.2020
Johtavat kiinteistönomistajat ovat sitoutuneet hiilineutraaliin energiankäyttöön, hiilijalanjäljen laskenta ja raja-arvot tulevat osaksi rakennuslupaa ja kunnianhimoisimmat rakennushankkeet tähtäävät myös rakennustuotteiden päästöjen nollaamiseen. Onko sinun organisaatiosi valmis vastaamaan uuden ajan haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joita vähähiilisyys tuo mukanaan?
Hiilineutraali energiankäyttö on jo täällä
Käytössä olevien kiinteistöjen energiankäyttö tuottaa noin 75% rakennetun ympäristön vuotuisista kasvihuonepäästöistä[1]. Edelläkävijät ovatkin ottaneet tavoitteekseen pudottaa nämä päästöt omien kiinteistöjensä osalta nollaan vuoteen 2030 mennessä. Tämän tavoitteen ja kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen[2] on allekirjoittanut kansainvälisesti jo yli 100 yritystä, joista suomalaisia on kolmanneksi eniten maailmassa. Sitoutuneet lupaavat kehittää kiinteistöjensä energiatehokkuutta, investoida uusiutuvaan energiaan, vaihtaa ostoenergiansa uusiutuvaan ja lopulta kompensoida jäljelle jäävät päästöt tarvittaessa.
Kiinteistöjen käytönaikaisten päästöjen vähentäminen ei ole vain vastuullista toimintaa, vaan myös hyvää liiketoimintaa. Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvaan energiaan investoiminen on monessa yhteydessä todettu varsin tuottoisiksi sijoituskohteiksi. Kannattavien investointien löytämiseksi kannattaa rakennusta usein tarkastella yksittäisten osien parantamisen sijaan kokonaisuutena, jolloin löydetään parhaan tuoton ja energiansäästön tuottavat yhdistelmät[3].
Rakentaminen ja tuleva säädösohjaus
Suomen rakennuskanta uusiutuu noin 1% vuosivauhtia. Kuitenkin neljännes vuotuisista rakennetun ympäristön päästöistä syntyy juuri rakentamisesta ja siinä käytettävien tuotteiden valmistuksesta ja kuljetuksesta[4]. Panostaminen näiden yksittäisten suurten hiilipiikkien pienentämiseen voi olla monelle kiinteistönomistajalle ja rakennuttajalle, rakennusliikkeistä puhumattakaan, tehokas tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeä.
Samaan tavoitteeseen tähtää myös ympäristöministeriön valmistelema Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä, jonka päivitetty versio julkaistaan loppuvuodesta 2020. Samoihin aikoihin saadaan käyttöön myös kansallinen tietokanta rakennustuotteiden hiilipäästöistä, jonka tietojen pohjalta voidaan aiempaa luotettavammin arvioida ennen rakennuksen käyttöä syntyviä ilmastopäästöjä.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen ja siihen liittyvien uusien säädösten myötä suomalaiseen rakentamiseen tulee uusi käsite, ilmastoselvitys. Tämä tarkoittaa rakennusluvan yhteydessä tehtävää selvitystä rakennuksen koko elinkaaren ilmastovaikutuksista, eli hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä. Rakennusluvan saaminen vuonna 2025 edellyttää ilmastoselvityksen laatimista ja riittävän alhaista hiilijalanjälkeä.
Edelläkävijät tekevät koko rakennuksen hiilineutraalisti
Rakennuslupaan tuleva raja-arvo hiilijalanjäljelle voidaan rinnastaa nykyiseen E-luvun raja-arvoon. Se tulee olemaan vähimmäisvaatimus uusille rakennuksille, mutta kunnianhimoisen vastuullisuustyön ei pitäisi perustua pelkästään vähimmäisvaatimusten täyttämiseen. Moni toimija onkin jo asettanut tavoitteekseen tehdä hiilineutraaleja rakennuksia[5] ja jopa alueita[6].
Toisin kuin hiilijalanjäljelle, hiilineutraaliudelle ei ole rakentamiseen yhteisesti hyväksyttyä standardia. Erityisesti erilaisten positiivisten vaikutusten, kuten hiilivarastojen ja kompensaatioiden, huomioimiseen liittyy paljon tulkinnanvaraa. Green Building Council Finlandin Vähähiilinen rakentaminen -toimikunta on laatimassa laajalla yhteistyöllä suomalaista hiilineutraalin rakennuksen määritelmää[7]. Määritelmästä julkaistaan avoin lausuntoversio syksyn aikana ja vuonna 2021 halukkaat yritykset voivat testata määritelmää ja näin osallistua tärkeään jatkokehitykseen.
Myös Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen allekirjoittaneille on tulossa mahdollisuus laajentaa sitoumustaan kattamaan kiinteistöjen koko elinkaari. Nykyisen hiilineutraaliin energiankäyttöön tähtäävän sitoumuksen rinnalle tuleva uusi sitoumus keskittyy erityisesti tuotteiden ja rakentamisen päästöjen vähentämiseen tulevan vuosikymmenen aikana. Uusi Whole Life Carbon -sitoumus julkaistaan syksyllä 2020.
Nyt on aika tarttua töihin!
Elämme ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisun vuotta[8]. Nyt on aika laittaa hyvät suunnitelmat ja ideat toteutukseen ja kertoa parhaat opit myös muille. Ilmastopäästöjen vähentäminen vaatii alalta uudenlaista ajattelua niin tilaajan, toteuttajan kuin materiaalivalmistajankin puolelta. Alla muutama konkreettinen askel, joilla voit edistää muutosta KIRA-alalla:
- Jaa parhaat ratkaisusi somessa: #RatkaisunVuosi, #ActOnClimate ja #Vaadivähähiilistä
- Kerro ratkaisuistasi Kestävän rakennetun ympäristön referenssipankissamme[9]
- Allekirjoita Net Zero Carbon Buildings -sitoumus tai näytä muuten alalle suuntaa omalla esimerkilläsi[10]
- Tee vähähiilisempi ratkaisu aina kun se on mahdollista ja etsi aktiivisesti uusia tapoja toimia!
Lauri Tähtinen
Kehityspäällikkö
Green Building Council Finland
040 486 5400, etu.sukunimi@figbc.fi
[1] https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiilisyys_uudet/rt_4.-raportti_vahahiilisyyden-tiekartta_lopullinen-versio_clean.pdf
[2] https://figbc.fi/net-zero-carbon-commitment/
[3] https://figbc.fi/kylla-60-luvun-kerrostalo-on-mahdollista-muuttaa-lahes-hiilineutraaliksi-ja-hyvin-kannattavasti/
[4] https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/ymparisto-ja-energia/vahahiilisyys_uudet/rt_4.-raportti_vahahiilisyyden-tiekartta_lopullinen-versio_clean.pdf
[5] https://www.rakennuslehti.fi/2018/11/lehto-kaynnisti-hiilineutraalin-asuntorakentamisen-kehityshankkeen/
[6] https://www.hirsikoti.fi/fi/media/suomeen-rakennetaan-maailman-ensimmainen-hiilineutraali-asuinalue
[7] https://figbc.fi/tulossa-syksylla-2020-hiilineutraalin-rakennuksen-maaritelma/
[8] https://figbc.fi/gbc-finland/#ratkaisunvuosi
