Green Building Council Finland

Huoneistokohtainen vesimittari ja hyvät vesiputket – ratkaisut järkevään vedenkulutukseen

Tiesitkö tämän suomalaisten vedenkäytöstä?

– Keskivertosuomalainen käyttää vettä 155 l/vrk.

– Lämmintä vettä käytetään keskimäärin 40-50 l/vrk henkilöä kohden.

– Jopa 30 % rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen.

–  Asuinrakennuksissa käyttöveden lämmitykseen kuluva energia on Suomen kokonaisenergian käytöstä noin viisi prosenttia.

– Vesilaitosten mukaan suurin osa yleisestä vedenkulutuksesta (58 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 76 %) menee vuotoihin. (!)

– Jo parsinneulan kokoisesta reiästä karkaa kuutio vettä vuorokaudessa. Vuodessa 365 kuution hävikki merkitsee lähes viidensadan euron lisälaskua vesilaskuun. (!)

Huoneistokohtaiset vesimittarit tulevat – onneksi – pakollisiksi uudisrakennuksissa ensi vuoden alusta. Kun omaa vedenkulutusta on helpompi seurata, kiinnitetään siihen myös enemmän huomiota.

Motivan mukaan vesimittareiden myötä vedenkulutus pienenee jopa 20 % henkilöä kohden eli 11 kuutiota vuodessa.  Koko maan keskiarvo veden hinnasta rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2009 on kylmän veden osalta 3,39 €/kuutio ja lämpimän veden osalta 7,36 €/kuutio. Huoneistokohtainen vesimittari pienentäisi vuosittaista vesilaskua reilulla 50 eurolla per asukas.

Haluatko pienentää vesilaskua ja edistää energiatehokkuutta? Tee näin:

– Korjauta vuotava hana tai WC.

– Älä jätä vettä turhaan valumaan. Pese täysiä koneellisia, käytä vajaatäyttöohjelmia. Älä lotraa suihkussa.

– Kun uusit kodinkoneita, hanki nykyaikaiset laitteet. Uudet astian- ja pyykinpesukoneet kuluttavat vettä vain puolet verrattuna 15 vuotta vanhoihin koneisiin.

– Jos rakennat omaa taloa ja hankit käyttövesijärjestelmää, vältä turhia liitoksia. (Ks. esim. Uponorin vuotosuojattu käyttövesijärjestelmä.)

– Seuraa vesimittaria: jos viisari värähtelee, mutta kukaan ei käytä taloudessa vettä, jossain vuotaa.

Lähteet:

Lauri Etelämäki, 1999, Veden käyttö Suomessa.

Motiva

Veden Jakaja, Turun Vesilaitoksen asiakaslehti huhtikuu 2004.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT