[hr]
Mia Andelin
Ympäristökoordinaattori
Skanska Commercial Development Finland[hr]
Rakennusprojektissa ei riitä, että rakennus suunnitellaan, pystytetään ja saadaan käyttövalmiiksi. Huomioon tulee ottaa myös rakennuksen jatkuva hoito ja suunnitelmallinen korjaustoiminta sen käyttövaiheessa.
Hyvää kiinteistönpitoa ovat toimivat, terveelliset ja turvalliset tilat, joissa on viihtyisät sisäolosuhteet. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennus ja sen laitteet pidetään kunnossa ja säädöt ovat kohdillaan.
Laitteiden säännöllinen huolto vaatii suunnitelmallisuutta ja seurantaa, mutta tuo myös ennustettavuutta ja pitää kulut kurissa. Jo maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksella tulee olla käyttö- ja huolto-ohje, mikäli niitä käytetään pysyvään asumiseen tai työskentelyyn.
Järjestelmiä ja rakennusta pystytään käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla, kun käytössä on tiedot suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyistä ratkaisuista. Useimmiten siirryttäessä rakennusvaiheesta käyttövaiheeseen tapahtuu kuitenkin harmittavasti tietokatkos. Skanskan pääkonttorissa Skanskatalossa tätä on ehkäisty sillä, että Skanska Talotekniikan asiantuntijat jatkavat rakennuksen säätöjen seuraamista ja optimointia myös rakentamisvaiheen jälkeen.
Tilojen tulee sopia käyttäjänsä tarkoituksiin
Skanskatalon säätöjä ei kuitenkaan tehdä vain teknisessä mielessä, vaan sisäilmaolosuhteiden tulee vastata käyttäjän tarpeita. Tarpeenmukaisuus on avainasemassa myös energiankulutuksen kannalta, sillä käyttöajat ja ihmismäärät vaikuttavat kulutukseen. Skanskatalon ilmanvaihto, jäähdytys ja valaistus toimivat tarpeenmukaisesti. Automatiikkaa hyödynnetään myös kulutusseurannassa.
Automatiikka ei sinänsä ole itsetarkoitus, vaan toimii hyvänä työkaluna. Tärkeätä on kiinnittää huomiota siihen, että tilat toimivat käyttäjälle. Siksi käyttäjien kokemaa viihtyvyyttä ja tyytyväisyyttä seurataan. Skanskatalossa kokoontuu kerran kuussa työryhmä, joka selvittää mahdollisia ilmitulleita haasteita kuten viihtyvyysongelmia. Ongelmien syyt pyritään selvittämään yhdessä ja hakemaan niille ratkaisu. Osalle taloa on esimerkiksi aikaisemmin tänä vuonna tehty sisäilmastoselvitys. Selvityksen teki Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijat. Mitään hälyttävää ei tässä selvitystyössä tullut esille, joskin ilmanvirtausten suhteen haasteellisen korkean avotilan ilmanvirtauksia on jouduttu erikseen mittaamaan.
Käyttövaiheen säädöillä ja seurannalla haluttuun lopputulokseen
Uusissa ja moderneissa rakennuksissa, kuten Skanskatalossa, tekniikan säätö ja rakennuksen oikea käyttö korostuvat entisestään. Skanskatalossa seuranta ja säätöjen tekeminen jatkunevatkin läpi rakennuksen elinkaaren.
Tällä erää näyttää siltä, että Skanskatalon lukemat sähkön-, lämmön- ja jäähdytyksen tarpeen suhteen on saatu asettumaan suunnitteluvaiheessa simuloitujen lukujen kanssa samalle tasolle – eli ainakin on päästy siihen, mitä on suunniteltukin.
Tavoitteena kuitenkin on, että seurannan ja säätötoimenpiteiden avulla Skanskatalon energiankulutus saadaan vieläkin alemmas, kun rakennus ja sen tavat opitaan tuntemaan perinpohjaisesti. Voidaan siis sanoa, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, ja loppupuolikas muodostuu laadukkaasta toteutuksesta, käyttövaiheen säädöistä ja seurannasta.[hr]Blogin kirjoittaja Mia Andelin toimii Skanska Commercial Development Finlandin ympäristökoordinaattorina ja osallistuu aktiivisesti myös GBC Finlandin toimintaan Kaupalliset luokitustyökalut -toimikunnassa.
