[hr]
Lilli Linkola
Projektipäällikkö, Ilmastokatu, GBC Finland[hr]
Seitsemään Iso Roobertinkadun asuinkerrostaloon tehtiin energiakatselmus helmikuussa 2016. Energiakatselmukset tehtiin Motiva:n laatimien asuinkerrostalojen energiakatselmukset –ohjeiden mukaisesti. Energiakatselmukset suoritti Corbel Oy. Katselmuksien tarkoituksena oli selvittää mitkä ovat yleisimmät kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavat ja hiilijalanjälkeä pienentävät toimenpiteet Iso Roobertinkadulla ja yleensäkin kantakaupungissa, jossa on paljon historiallista rakennuskantaa.
Iso Roobertinkadun rakennuskanta on vanhaa ja useat kohteet ovat suojeltuja kohteita. Vanhin katselmoitu kiinteistö on vuodelta 1887 ja uusin vuodelta 1961. Kaikissa paitsi 60-luvulla rakennetussa kiinteistössä oli painovoimainen ilmanvaihto ja parissa kohteessa oli vielä käytössä olevia kakluuneita. Kaikki kiinteistöt kuuluvat kaukolämpöverkkoon.
Yleisesti koetaan, että vanhoissa rakennuksissa energiantehokkuuden parantaminen on haastavaa ilma suuria saneerauksia. Satoja katselmuksia tehnyt Minna Tolvanen, Corbel Oy:stä oli luottavainen: ”Aina löytyy jotain!” Tämä piti paikkansa. Jokainen rakennus sai ainakin kolme suositusta erilaisista kiinteistössä toteutettavista energiataloudellisesti kannattavista toimenpiteistä.
Vesi virtaa turhankin hyvin
Yleisimmäksi energiataloutta parantavaksi toimenpiteeksi nousi vedenvirtaaman rajoittaminen. Kaikki seitsemän kiinteistöä saivat tämän suosituksen. Veden virtaamaa suositeltiin vähennettävän joko vakiopaineventtiilillä tai hanakohtaisilla poresuuttimilla. Näillä toimenpiteillä paineenalaisen vedenkulutuksen arvioitiin vähenevän 7-10% ja kokonaisvedenkulutuksen 3-5 %. Jos toimenpide suositukset toteutuvat näissä seitsemässä kiinteistössä, Iso Roballa säästetään arvion mukaan 1100 m3 vettä vuodessa ja samalla veden lämmittämiseen kuluvaa energiaa säästyisi 80 MWh/a. Pienistä puroista syntyy joki.
Lämpö menee helposti hukkaan
Julkisivujen lämpökamerankuvien avulla arvioitiin rakennuksen vaipan tiiviyttä. Kuvien perusteella annettiin kahdelle rakennukselle suositus tarkistaa ja uusia ikkunoiden tiivistykset. Toimenpiteen kustannukseksi arvioitiin 3500€ per rakennus ja vuosittaiseksi säästöiksi 600-1000€.
Lämmitysverkoston perussäätöä ja lämmitysverkoston tasapainotusta suositeltiin kolmelle kiinteistölle. Lisäksi kolmelle kiinteistölle suositeltiin
patteriventtiilien uusimista. Tasapainotuksella, perussäätöjen tarkastuksella ja patteriventtiilien uusimisella arvioitiin säästettävän
seitsemässä kiinteistössä lämpöä yhteensä 155 MWh/a.
Muita ehdotettuja toimenpiteitä oli muun muassa T8-loisteputkien vaihtaminen led-loisteputkiin sekä liiketunnistimella ohjautuva valaistus roskakatoksiin ja muihin yhteisiin tiloihin.
Mikä Iso Roobertinkadun kiinteistöistä on suurin pudottaja?
Kaikkien kiinteistöjen yhteenlasketuiksi potentiaalisiksi säästöiksi arvioitiin 27191 euroa, 415MWh/a (lämpöä 384 MWh/a, sähköä 31 MWh) ja 40 t hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Energiatehokkuusinvestointien yhteenlaskettu kustannus arvioitiin olevan 152300 euroa.
Energiakatselmukset koettiin taloyhtiöissä hyödyllisinä ja tuloksiin on tutustuttu tarkasti suurimmassa osassa yhtiöistä. Osa isännöitsijäistä olisi tarjonnut muitakin edustamiaan kiinteistöjä katselmoitavaksi, mikäli hankkeen resurssit olisivat riittäneet.
Seuraavaksi kisataan siitä mikä kiinteistöistä on suurin energian säästäjä ja hiilijalanjäljen pudottaja!
Siirry Motivan ohjeisiin: asuinkerrostalojen energiatehokkuuskatselmukset.
Tutustu energiakatselmusraportteihin Ilmastokadun nettisivuilla.
