Ilmastoviisaat virtuaalimessut osoittivat, että taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen virtuaalimessut pureutuivat taloyhtiöiden uusiin energiaratkaisuihin sekä keinoihin, joilla valjastaa mittaustieto säästämään rahaa ja energiaa. Samalla esiteltiin Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tuloksia ja konkreettisia palveluesimerkkejä taloyhtiöille.

Virtuaaliset messuhuoneet

Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää taloyhtiöiden energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Messut tarjosivat kattavan paketin siitä, miten mittaustietoa voi hyödyntää energiatehokkuuden ja asumismukavuuden parantamisessa. Taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan. Työhön pitäisi kuitenkin ryhtyä vauhdilla, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.

Jo tuntia ennen mahdollisesti Suomen ensimmäisten virtuaalisten taloyhtiömessujen alkua oli tapahtuman digitaaliselle alustalle saapunut kymmenittäin osallistujia, ja 14 näytteilleasettajien täyttämää messuhuonetta oli avannut virtuaaliset ovensa.

Päälavalla kuultiin puheenvuoroja mm. Helsingin ja Vantaan kaupungeilta ja illan juonnoista vastasi Salatut elämät -tv-sarjasta tuttu näyttelijä Jarmo Koski. Pienlavojen teemoina olivat älykäs lämmönohjaus, vedenkulutuksen ja vesivuotojen seuranta, energiaselvitykset energiaremontille sekä suunnitelmallinen kiinteistönpito.

“Salkkareista tuttu” Jarmo Koski avaamassa Virtuaalimessuja.

Virtuaalimessuille osallistuva sai monipuolisesti tietoa tiiviissä paketissa, ehkä jopa tehokkaammin kuin fyysisillä messuilla. Tapahtuma tarjosi taloyhtiöille useita käytännön esimerkkejä ja inspiraatiota oman yhtiönsä kehittämiseen. Virtuaalimessuja oli selkeä ja helppo seurata, kunhan oma nettiyhteys toimi.

Virtuaalimessuille voi myös palata alla olevan tallenteen muodossa!

Pienlavojen tallenteet löydät artikkelin lopusta ja kaikki tallenteet ovat nähtävissä täällä.

Haasteena taloyhtiöiden energiankulutus

Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa, noin 70 prosenttia, kuluu lämmitykseen. Tyypillisesti taloissa on vähän sellaista tekniikkaa, jolla voitaisiin ohjata lämmitystä tarpeen mukaan. Yksinkertaisilla tehostamistoimilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä.

IoT-sensoreiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt voivat löytää kustannustehokkaat tavat pienentää energiankulutustaan. Sensoreiden avulla saa kerättyä enemmän, monipuolisemmin ja edullisemmin tietoa kuin perinteisillä, käsin tehtävillä mittauksilla.

Aleksi Heikkilä kertoo sensoridatan hyödyntämisestä taloyhtiöissä.

Hankkeen projektikoordinaattori Aleksi Heikkilän mukaan hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta taloyhtiöiden energiankulutuksen vähentämisen keinoista. Tätä varten hankkeessa on tuotettu kolme taloyhtiöitä käsittelevää julkaisua:

Hankkeessa Helsingin ja Vantaan kaupungit huolehtivat pilottikohteista. Green Building Council Finland toi hankkeeseen mukaan alan yrityksiä ja Forum Virium Helsinki huolehti dataan sekä alustoihin liittyvistä kysymyksistä. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY puolestaan keskittyi hankkeessa energianeuvontaan, luomalla verkkokurssipalvelu Koutsin, jonka kurssit opastavat ja kannustavat kaupunkilaisia ja taloyhtiöitä hiilijalanjälkensä pienentämiseen.

Mitä et voi mitata, sitä et voi parantaa

Messut houkuttelivat taloyhtiöiden energia-asioista kiinnostuneita ja niiden parissa työskenteleviä toimijoita laidasta laitaan. Petja Partanen viestintäyhtiö Tarinatakomosta ja projektipäällikkö Jenni Venäläinen Vantaan kaupungilta kertoivat, miten mittaustieto valjastetaan säästämään energiaa ja rahaa.

Partanen asuu vuonna 2015 valmistuneessa taloyhtiössä, jota sanotaan ”Älytaloksi”. Yhtiössä kerättyä mittausdataa ei Partasen mukaan kuitenkaan vielä juuri hyödynnetä. Oman asunnon mittaustiedot ovat kuitenkin mielenkiintoista seurattavaa asukkaille. Mittaustulosten ansiosta asukkaat tulevat entistä tietoisemmiksi omasta kulutuksestaan. Kun energian- ja vedenkulutus on asukkaille näkyvää, usein he vähentävät omaa kulutustaan.

– Asuminen ja eläminen tuottavat yllättävän paljon erilaista dataa. Jos laitan kattolampun päälle, se näkyy heti verkkoyhtiön mittaustiedoissa. Arkinen sähkön- ja vedenkulutus sekä kaukolämmön käyttö talossa rekisteröityvät järjestelmiin, Partanen kertoi.

Jenni ja Petja kertovat mittaustiedon mahdollisuuksista.

Uusissa asunnoissa huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus on pian arkipäivää. Sensorit mittausjärjestelmineen voi asentaa myös vanhaan kerrostaloon. Mittaustiedon kerääminen on helpompaa ja halvempaa kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi ruuvi.com-anturi mittaa lämpötilaa, ilmanpainetta, ilmankosteutta ja kiihtyvyyttä. Etäluettavan anturin mittaustiedot voi lukea omasta kännykästään.

Vaikka dataa on paljon, Jenni Venäläisen mukaan haasteena on, että suljetut järjestelmät tietoineen eivät keskustele keskenään. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa etsittiinkin väyliä rajapintojen yhdenmukaistamiseen ja tietojen yhdistelemiseen.

Mitä et voi mitata, sitä et voi parantaa, sopii taloyhtiönkin ohjenuoraksi.

– Mittaustiedolla voi säästää energiaa ja rahaa, parantaa asumisolosuhteita sekä petrata talon kunnossapitoa. Mittausanturi on talonmiestä etevämpi – se on hereillä 24/7, Partanen sanoi.

Energian- ja vedenkulutus vastaavat taloyhtiön hoitokuluista noin 30–40 prosenttia. Jos esimerkiksi asunnon hiilidioksidipitoisuus nousee, se on usein merkki siitä, että ilmanvaihtokoneen suodatin voi olla vaihtokunnossa.

– Jos talon säädöt ovat retuperällä eikä energia-asiat kiinnosta asukkaita, hoitokulut ovat kymmeniä prosentteja isommat. Kun energiaa ja rahaa säästyy, asumisolosuhteet ovat kunnossa ja asukkaat tyytyväisiä elämäänsä, myös taloyhtiön hallituksen työkuorma vähenee, Partanen vertasi.

Asukkaiden yksityisyys herätti keskustelua

Virtuaalimessujen esiintyjille chatin kautta tulleissa viesteissä eniten kysymyksiä herätti Euroopan unionin tietosuoja-asetus GDPR. Mittausdatan hyödyntämisestä syntyi keskustelu myös taloyhtiön henkilötietojen suojaamisesta: Miten huolehditaan yksityisyydensuojasta, kun käytetään hyväksi sensorien tuottamaa tietoa?

– Tekninen mittausdata on henkilötietoa, kun se on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön. Mittausdata sisältää tiedon, mistä taloyhtiöstä ja mistä asunnosta tieto on kerätty, asianajaja Kukka Tommila Properta Oy:stä neuvoi.

Kukka Tommila kertoo mittaustiedon käytön rajoituksista.

Tommila korosti, että jokaiselle kerättävälle tiedolle ja sen käsittelytavalle on määriteltävä laissa hyväksyttävä peruste. Taloyhtiöllä ei siis ole oikeutta asukkaiden kyttäämiseen.

– Vaikka laillisesti kerätystä datasta olisi mahdollista saada tarkka kuva asukkaiden elämäntavoista ja käyttäytymisestä, ei taloyhtiöllä ole oikeutta sellaiseen. Taloyhtiö saa käyttää mittaustietoa vain ehdottoman välttämättömiin tarkoituksiin.

Juristin suositus oli, että taloyhtiöt perustavat henkilötietojen käsittelyn oikeutettuun etuun. Sitä taas arvioidaan tasapainotestillä: pohditaan, mikä on taloyhtiön tarve saada mittausdataa, mikä on asukkaiden oikeus omaan yksityisyyteen ja vaarantaako datan käsittely asukkaiden yksityisyyttä. Oikeutettua etua tulee perustella taloyhtiön omalla tarpeella: esimerkiksi sillä, että yhtiö haluaa säästää lämmityskustannuksista ja estää vesivahinkojen syntymistä.

Tommilan mukaan esimerkiksi tavoite siitä, että taloyhtiö haluaa mahdollistaa Helsingin kaupungin olevan hiilineutraali vuonna 2035, ei riitä hyväksyttäväksi perusteeksi, mutta taloyhtiön kustannussäästö, asumismukavuuden parantaminen ja kunnossapidon mahdollistaminen kelpaavat perusteiksi mittausdatan keräämiseen. Esimerkiksi käy tietosuojavaltuutetun päätös sähkölukkojärjestelmän tallentamista tiedoista.

Maailma ei ole vielä valmis

Päälavan ohjelman lisäksi neljällä pienlavalla käsiteltiin älykästä lämmönohjausta, vedenkulutuksen ja vesivuotojen seurantaa, energiaselvityksiä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa.

Insinööritoimisto Aavat Oy:n toimitusjohtaja Marko Liedes kertoi, miten taloyhtiön lämmitysverkosto saadaan kuntoon ja Fourdegin toimitusjohtaja Markku Makkonen kertoi älykkäistä termostaateista. Kiinteistöteknologia-alan yrityksen Si-Tecno Oy:n Antti Haajanen esitteli SiMAP-järjestelmää, jonka kiinteistöjen langaton olosuhdemittausjärjestelmä koostuu tekniseen tilaan asennettavasta tukiasemasta ja huoneistoihin asennettavista antureista.

Eric Larsson Sweco Talotekniikka Oy:stä kertoi monitavoiteoptimoinnista, jolla selvitetään kustannustehokkain yhdistelmä energiatehokkuustoimenpiteitä kullekin taloyhtiölle. Anna-Stiina Luoma Caverionista kertoi, miten taloyhtiön perustoiminnot saadaan kuntoon energiakatselmuksella. Energiakatselmuksella saadaan kattavat pohjatiedot ja laaja kokonaiskuva energiatehokkuustoimien käytännön toteutuksista. Siten nähdään energiankulutuksen jakautuminen, kuten esimerkiksi se, onko taloyhtiön ilmanvaihdossa jotain hälyttävää.

Myös taloyhtiön sähköjärjestelmä kiinnosti. Virta Oy:n Mikko Salon mukaan älykkäällä kotilatauslaitteella sähköauton akku täyttyy nopeasti. Latauspisteen omistaja päättää lataukselle hinnan, ja antaa latausoikeuden haluamilleen sähköautoilijoille.

Vedenkulutus on yksi suurimpia kiinteistönhoidon kuluja ja merkittävä asumisen energiankulutuksen muodostaja. Esimerkiksi Fiksuvesi tarjoaa reaaliaikaista tietoa kiinteistön vedenkulutuksesta todennettun datan avulla. Suomen Kiinteistömittaus Oy:n Kalle Hirvi kertoi yhtiön konenäköön perustuvasta ratkaisusta, joka seuraa kiinteistön vedenkulutusta kuvaamalla vesimittaria ja tunnistamalla kuvista kulutuksen.

Myös suunnitelmallista kiinteistönpidosta kuultiin. Good House Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Karvinen puolestaan sanoi, että taloyhtiöstrategian tulisi olla jokaisen hallituksen tärkein työkalu yhtiön pitkän aikavälin johtamisessa. Residentia Oy:n Ari-Pekka Karppo ja Anna-Stiina Boström vertaisivat perinteistä talonmiestä ja ”digitalkkaria”: digitaaliset työkalut tulisi saada yhdeltä luukulta, kuten aikoinaan talonmiehen palvelut.

Katso pienlavojen tallenteet alta.

Pienlava 1: AavatOY, Si-Tecno Oy, Fourdeg Oy

Pienlava 2: Fiksuvesi – Envera Oy, LeakLook – AQVA.IO Oy, Suomen Kiinteistömittaus Oy

Pienlava 3: Sweco Talotekniikka Oy, Caverion, Liikennevirta Oy

Pienlava 4: Taloyhtiöklubi – Good House Oy, Residentia.

Lisätietoja hankkeesta:

  • www.ilmastoviisaat.fi
  • https://figbc.fi/ilmastoviisaat/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Työpaikkailmoitus – Viestinnän, vaikuttavuuden ja markkinoinnin ammattilainen

19.11.2020
Tule tekemään kestävyysmuutosta viestinnällä! Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään ja viestintäämme uudistamaan etsimme sinua, Viestinnän vaikuttavuuden

Työpaikkailmoitus – Kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

19.11.2020
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta! Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua,

Jäsen: anna meille palautetta vastaamalla jäsentyytyväisyyskyselyyn

23.11.2020
Hyvä jäsen, Pyydämme palautettasi Green Building Council Finlandin toiminnasta vuonna 2020. Voit halutessasi vastata anonyymisti. Kysely on lyhyt nopean vastaamisen mahdollistamiseksi. Vastauksesi on meille tärkeä!  Kyselyn tulosten perusteella arvioimme toimintaamme

Mitä Suomi voi oppia Hollannilta infran kiertotaloudesta?

23.11.2020
Hollannin infrastruktuuri- ja vesihuoltoministeriöön kuuluvan Rijkswaterstaatin kokemusten mukaan infralla on suuri painoarvo kiertotaloudessa. Sen opeista voi hyötyä myös Suomen infra-ala kiertotalouskestävyytensä kehittämisessä. Alankomaiden väyläviranomaisen opeista kertoivat kiertotalousasiantuntijat Jessica Leffers ja

Ilmastoviisaat virtuaalimessut osoittivat, että taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan

20.11.2020

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen virtuaalimessut pureutuivat taloyhtiöiden uusiin energiaratkaisuihin sekä keinoihin, joilla valjastaa mittaustieto säästämään rahaa ja energiaa. Samalla esiteltiin Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankeen tuloksia ja konkreettisia palveluesimerkkejä taloyhtiöille.

FIGBC pyytää lausuntoja hiilineutraalin rakennuksen määritelmästä

19.11.2020

Tutustu hiilineutraalin rakennuksen määritelmään ja anna palautetta jatkokehitystä varten 6.1.2021 mennessä.
Määritelmä soveltuu rakennuksen hiilineutraaliuden ja vähähiilisyyden osoittamiseen, hankkeiden ohjaamiseen kohti hiilineutraaliuutta, sekä tavoitteista ja toimenpiteistä viestimiseen.

Rakentaminen + kiertotalous -ajankohtaispäivä toi infran valokeilaan kiertotalouden vaikuttajana

19.11.2020
Ympäristöministeriön vuosittain järjestämä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ajankohtaispäivä on varmin tapa päivittää tietonsa siitä, mitä kiertotaloudessa rakentamisen ja kiinteistöjen saralla tapahtuu. Vuoden 2020 päivillä odotettiin pian valmistuvaa kansallista kiertotalousstrategiaa ja

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ohjaa tulevaisuudessa kestävää rakentamista ja infraa

18.11.2020
LOIKKA-blogi, Miika Kotaniemi | Taksonomian myötä kestävästä rahoituksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta aidosti osa operatiivista toimintaa. Lainsäädännön muutosten myötä muun muassa isojen pörssiyhtiöiden ja finanssialan toimijoiden

Opiskelija – Nyt tarjolla tilaisuus tutustua tulevaisuuden työtehtäviisi: tule mukaan FIGBC:n koulutuksiin

10.11.2020
Vauhdittaakseen muutosta kohti vähähiilistä ja kiertotalousmyönteistä kiinteistö- ja rakennusalaa Green Building Council Finland haluaa tarjota myös alan perusopiskelijoille mahdollisuuden osallistua järjestämiinsä koulutuksiin. Tällä tavalla FIGBC haluaa kytkeä opiskelijat mukaan alan

From linear to circular – Circularity in the built environment mapped globally for the first time

5.11.2020
The United Nations (UN) One Planet Network Sustainable Buildings and Construction programme initiated a study to understand the current state of play with regard to circularity in the built environment

Kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisten kiinnostus kiertotalouteen kasvaa

4.11.2020
Kiinteistö- ja rakennusalalla on käynnissä kiertotalouden vallankumous. Viime vuosina alan ammattilaisten kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut huimasti. Green Building Council Finlandin ja Sitran järjestämiin kiertotaloushankkeisiin on osallistunut toista sataa rakennetun

Kaupunkiluonnon lisäämisestä hyötyvät ihmiset ja koko maapallo – voiko kaupungeista löytyä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?

4.11.2020

LOIKKA-blogi, Tarja Ojala | Kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa voi muuttaa merkittävästi, mikäli kaupunkirakenteiden suunnittelussa hyödynnetään ekosysteemipalveluita, jotka ovat luonnon tarjoamia ilmaisia palveluita, elämän edellytyksiä.

FIGBC hakee kumppanijäsentä vuodelle 2021

2.11.2020
Green Building Council Finland etsii kumppanijäsentä yhteistyöhön vauhdittamaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyys on mahdollisuus edistää rakennetun ympäristön kestävyyttä tavanomaista tiiviimmässä yhteistyössä Green Building Council Finlandin

Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokous 2020

28.10.2020

Hyvä jäsen, kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokoukseen ja sen jälkeiseen jäsentilaisuuteen.

Tervetuloa mukaan uudet jäsenet!

27.10.2020
Toimintaamme on tullut mukaan 19 uutta jäsenorganisaatiota muutaman viime kuukauden aikana. Laajeneva yhteistyö mahdollistaa uusia tapoja edistää kestävyyttä rakennetussa ympäristössä. Uudet jäsenet ovat Artic-Kaihdin Oy, SSA Group Oy, Helsingin yliopisto,

Kestävän rakentamisen asiantuntijat virtuaalisesti koolla marraskuun alussa

26.10.2020
Kolmen vuoden välein järjestettävä kestävän rakenta­mi­sen maailman­kongressi BEYOND 2020 – World Sustainable Built Environment Online Conference kokoontuu marras­kuun alus­sa. Tukeva kattaus kestävän rakentamisen paikallisesta tilasta ja globaalista tulevaisuudesta avataan johtavien

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarin satoa – Tutustu tulosraporttiin ja ideakortteihin

22.10.2020
FIGBC:n ja Sitran Kiertotalousvalmennus saatiin tällä erää päätökseen tulosseminaarin muodossa 21.10.2020. Valmennus on vauhdittanut rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttanut ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO

Kiertotalous muuttuu todeksi rakennusalalle!

21.10.2020

Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarissa tänään 21.10.2020 klo 13 esitellään hankkeen tuloksia ja kuullaan puheenvuoroja hankkeen pilottiorganisaatioilta Helsingin kaupungin asemakaavoitukselta, SATO Oyj:ltä ja Senaatti-kiinteistöiltä. Tulosseminaaria voit seurata verkossa Teamsilla.

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

20.10.2020

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Ramirent Green Building Council Finlandin jäseneksi

12.10.2020
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Ramirentin jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa ihmisille

Hankeohjauksella ja yhteistyöllä merkittävä rooli hiilijalanjäljen vähentämisessä – case Suomalais-venäläinen koulu

9.10.2020
Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Suomalais-venäläisen koulun hiilijalanjälkeä on pystytty vähentämään merkittävästi ottamalla hiilijalanjälki huomioon suunnittelussa alusta alkaen. Hiilineutraaliustavoitteet asetettiin jo suunnittelukilpailun aikana. Helsinkiin ensi vuonna valmistuvan Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennuksen hiilijalanjäljestä on tulossa

Rakennusten aurinkosuojauksessa vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia energiatehokkuuden edistämiseksi

30.9.2020
LOIKKA-blogi, Juhana Repo | Aurinkosuojausratkaisuja toteuttava erikoisliikeketju Artic Store liittyi hiljattain mukaan Green Building Council Finlandin toimintaan, koska yrityksessä uskotaan, että tietoisuus aurinkosuojauksen hyödyistä ei ole vielä saavuttanut kaikkia rakennetun

World Green Building Week 2020 toi runsaasti näkyvyyttä kiinteistö- ja rakennusalan kestävyysmuutokselle

30.9.2020
Kestävän rakennetun ympäristön teemaviikko Green Building Week – WGBW (21.–25.9.2020) kokosi kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiot vähähiilisen tulevaisuuden äärelle. Suomessa alan ilmastoteot saivat runsaasti mediahuomiota. Viime viikolla järjestetty World Green Building

#BuildingLife -kampanja nostaa rakennukset EU:n ilmastotyön keskiöön

30.9.2020
World Green Building Councilin #BuildingLife -kampanja käynnistettiin Euroopan parlamentissa 24.9.2020. Kampanjan tavoitteena on tulevien vuosien aikana nostaa rakennusten energian- ja materiaalien käytön vähentäminen EU:n ja jäsenvaltioiden keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. #BuildingLife -kampanjan
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami