Ilmastoviisaat virtuaalimessut osoittivat, että taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen virtuaalimessut pureutuivat taloyhtiöiden uusiin energiaratkaisuihin sekä keinoihin, joilla valjastaa mittaustieto säästämään rahaa ja energiaa. Samalla esiteltiin Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen tuloksia ja konkreettisia palveluesimerkkejä taloyhtiöille.

Virtuaaliset messuhuoneet

Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää taloyhtiöiden energiankulutusta ja ilmastopäästöjä. Messut tarjosivat kattavan paketin siitä, miten mittaustietoa voi hyödyntää energiatehokkuuden ja asumismukavuuden parantamisessa. Taloyhtiöillä on paljon keinoja vähentää energiankulutustaan. Työhön pitäisi kuitenkin ryhtyä vauhdilla, jotta Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035.

Jo tuntia ennen mahdollisesti Suomen ensimmäisten virtuaalisten taloyhtiömessujen alkua oli tapahtuman digitaaliselle alustalle saapunut kymmenittäin osallistujia, ja 14 näytteilleasettajien täyttämää messuhuonetta oli avannut virtuaaliset ovensa.

Päälavalla kuultiin puheenvuoroja mm. Helsingin ja Vantaan kaupungeilta ja illan juonnoista vastasi Salatut elämät -tv-sarjasta tuttu näyttelijä Jarmo Koski. Pienlavojen teemoina olivat älykäs lämmönohjaus, vedenkulutuksen ja vesivuotojen seuranta, energiaselvitykset energiaremontille sekä suunnitelmallinen kiinteistönpito.

“Salkkareista tuttu” Jarmo Koski avaamassa Virtuaalimessuja.

Virtuaalimessuille osallistuva sai monipuolisesti tietoa tiiviissä paketissa, ehkä jopa tehokkaammin kuin fyysisillä messuilla. Tapahtuma tarjosi taloyhtiöille useita käytännön esimerkkejä ja inspiraatiota oman yhtiönsä kehittämiseen. Virtuaalimessuja oli selkeä ja helppo seurata, kunhan oma nettiyhteys toimi.

Virtuaalimessuille voi myös palata alla olevan tallenteen muodossa!

Pienlavojen tallenteet löydät artikkelin lopusta ja kaikki tallenteet ovat nähtävissä täällä.

Haasteena taloyhtiöiden energiankulutus

Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa, noin 70 prosenttia, kuluu lämmitykseen. Tyypillisesti taloissa on vähän sellaista tekniikkaa, jolla voitaisiin ohjata lämmitystä tarpeen mukaan. Yksinkertaisilla tehostamistoimilla on mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä.

IoT-sensoreiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt voivat löytää kustannustehokkaat tavat pienentää energiankulutustaan. Sensoreiden avulla saa kerättyä enemmän, monipuolisemmin ja edullisemmin tietoa kuin perinteisillä, käsin tehtävillä mittauksilla.

Aleksi Heikkilä kertoo sensoridatan hyödyntämisestä taloyhtiöissä.

Hankkeen projektikoordinaattori Aleksi Heikkilän mukaan hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut lisätä tietoisuutta taloyhtiöiden energiankulutuksen vähentämisen keinoista. Tätä varten hankkeessa on tuotettu kolme taloyhtiöitä käsittelevää julkaisua:

Hankkeessa Helsingin ja Vantaan kaupungit huolehtivat pilottikohteista. Green Building Council Finland toi hankkeeseen mukaan alan yrityksiä ja Forum Virium Helsinki huolehti dataan sekä alustoihin liittyvistä kysymyksistä. Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY puolestaan keskittyi hankkeessa energianeuvontaan, luomalla verkkokurssipalvelu Koutsin, jonka kurssit opastavat ja kannustavat kaupunkilaisia ja taloyhtiöitä hiilijalanjälkensä pienentämiseen.

Mitä et voi mitata, sitä et voi parantaa

Messut houkuttelivat taloyhtiöiden energia-asioista kiinnostuneita ja niiden parissa työskenteleviä toimijoita laidasta laitaan. Petja Partanen viestintäyhtiö Tarinatakomosta ja projektipäällikkö Jenni Venäläinen Vantaan kaupungilta kertoivat, miten mittaustieto valjastetaan säästämään energiaa ja rahaa.

Partanen asuu vuonna 2015 valmistuneessa taloyhtiössä, jota sanotaan ”Älytaloksi”. Yhtiössä kerättyä mittausdataa ei Partasen mukaan kuitenkaan vielä juuri hyödynnetä. Oman asunnon mittaustiedot ovat kuitenkin mielenkiintoista seurattavaa asukkaille. Mittaustulosten ansiosta asukkaat tulevat entistä tietoisemmiksi omasta kulutuksestaan. Kun energian- ja vedenkulutus on asukkaille näkyvää, usein he vähentävät omaa kulutustaan.

– Asuminen ja eläminen tuottavat yllättävän paljon erilaista dataa. Jos laitan kattolampun päälle, se näkyy heti verkkoyhtiön mittaustiedoissa. Arkinen sähkön- ja vedenkulutus sekä kaukolämmön käyttö talossa rekisteröityvät järjestelmiin, Partanen kertoi.

Jenni ja Petja kertovat mittaustiedon mahdollisuuksista.

Uusissa asunnoissa huoneistokohtainen vedenkulutuksen mittaus on pian arkipäivää. Sensorit mittausjärjestelmineen voi asentaa myös vanhaan kerrostaloon. Mittaustiedon kerääminen on helpompaa ja halvempaa kuin koskaan aiemmin. Esimerkiksi ruuvi.com-anturi mittaa lämpötilaa, ilmanpainetta, ilmankosteutta ja kiihtyvyyttä. Etäluettavan anturin mittaustiedot voi lukea omasta kännykästään.

Vaikka dataa on paljon, Jenni Venäläisen mukaan haasteena on, että suljetut järjestelmät tietoineen eivät keskustele keskenään. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeessa etsittiinkin väyliä rajapintojen yhdenmukaistamiseen ja tietojen yhdistelemiseen.

Mitä et voi mitata, sitä et voi parantaa, sopii taloyhtiönkin ohjenuoraksi.

– Mittaustiedolla voi säästää energiaa ja rahaa, parantaa asumisolosuhteita sekä petrata talon kunnossapitoa. Mittausanturi on talonmiestä etevämpi – se on hereillä 24/7, Partanen sanoi.

Energian- ja vedenkulutus vastaavat taloyhtiön hoitokuluista noin 30–40 prosenttia. Jos esimerkiksi asunnon hiilidioksidipitoisuus nousee, se on usein merkki siitä, että ilmanvaihtokoneen suodatin voi olla vaihtokunnossa.

– Jos talon säädöt ovat retuperällä eikä energia-asiat kiinnosta asukkaita, hoitokulut ovat kymmeniä prosentteja isommat. Kun energiaa ja rahaa säästyy, asumisolosuhteet ovat kunnossa ja asukkaat tyytyväisiä elämäänsä, myös taloyhtiön hallituksen työkuorma vähenee, Partanen vertasi.

Asukkaiden yksityisyys herätti keskustelua

Virtuaalimessujen esiintyjille chatin kautta tulleissa viesteissä eniten kysymyksiä herätti Euroopan unionin tietosuoja-asetus GDPR. Mittausdatan hyödyntämisestä syntyi keskustelu myös taloyhtiön henkilötietojen suojaamisesta: Miten huolehditaan yksityisyydensuojasta, kun käytetään hyväksi sensorien tuottamaa tietoa?

– Tekninen mittausdata on henkilötietoa, kun se on yhdistettävissä tiettyyn henkilöön. Mittausdata sisältää tiedon, mistä taloyhtiöstä ja mistä asunnosta tieto on kerätty, asianajaja Kukka Tommila Properta Oy:stä neuvoi.

Kukka Tommila kertoo mittaustiedon käytön rajoituksista.

Tommila korosti, että jokaiselle kerättävälle tiedolle ja sen käsittelytavalle on määriteltävä laissa hyväksyttävä peruste. Taloyhtiöllä ei siis ole oikeutta asukkaiden kyttäämiseen.

– Vaikka laillisesti kerätystä datasta olisi mahdollista saada tarkka kuva asukkaiden elämäntavoista ja käyttäytymisestä, ei taloyhtiöllä ole oikeutta sellaiseen. Taloyhtiö saa käyttää mittaustietoa vain ehdottoman välttämättömiin tarkoituksiin.

Juristin suositus oli, että taloyhtiöt perustavat henkilötietojen käsittelyn oikeutettuun etuun. Sitä taas arvioidaan tasapainotestillä: pohditaan, mikä on taloyhtiön tarve saada mittausdataa, mikä on asukkaiden oikeus omaan yksityisyyteen ja vaarantaako datan käsittely asukkaiden yksityisyyttä. Oikeutettua etua tulee perustella taloyhtiön omalla tarpeella: esimerkiksi sillä, että yhtiö haluaa säästää lämmityskustannuksista ja estää vesivahinkojen syntymistä.

Tommilan mukaan esimerkiksi tavoite siitä, että taloyhtiö haluaa mahdollistaa Helsingin kaupungin olevan hiilineutraali vuonna 2035, ei riitä hyväksyttäväksi perusteeksi, mutta taloyhtiön kustannussäästö, asumismukavuuden parantaminen ja kunnossapidon mahdollistaminen kelpaavat perusteiksi mittausdatan keräämiseen. Esimerkiksi käy tietosuojavaltuutetun päätös sähkölukkojärjestelmän tallentamista tiedoista.

Maailma ei ole vielä valmis

Päälavan ohjelman lisäksi neljällä pienlavalla käsiteltiin älykästä lämmönohjausta, vedenkulutuksen ja vesivuotojen seurantaa, energiaselvityksiä ja suunnitelmallista kiinteistönpitoa.

Insinööritoimisto Aavat Oy:n toimitusjohtaja Marko Liedes kertoi, miten taloyhtiön lämmitysverkosto saadaan kuntoon ja Fourdegin toimitusjohtaja Markku Makkonen kertoi älykkäistä termostaateista. Kiinteistöteknologia-alan yrityksen Si-Tecno Oy:n Antti Haajanen esitteli SiMAP-järjestelmää, jonka kiinteistöjen langaton olosuhdemittausjärjestelmä koostuu tekniseen tilaan asennettavasta tukiasemasta ja huoneistoihin asennettavista antureista.

Eric Larsson Sweco Talotekniikka Oy:stä kertoi monitavoiteoptimoinnista, jolla selvitetään kustannustehokkain yhdistelmä energiatehokkuustoimenpiteitä kullekin taloyhtiölle. Anna-Stiina Luoma Caverionista kertoi, miten taloyhtiön perustoiminnot saadaan kuntoon energiakatselmuksella. Energiakatselmuksella saadaan kattavat pohjatiedot ja laaja kokonaiskuva energiatehokkuustoimien käytännön toteutuksista. Siten nähdään energiankulutuksen jakautuminen, kuten esimerkiksi se, onko taloyhtiön ilmanvaihdossa jotain hälyttävää.

Myös taloyhtiön sähköjärjestelmä kiinnosti. Virta Oy:n Mikko Salon mukaan älykkäällä kotilatauslaitteella sähköauton akku täyttyy nopeasti. Latauspisteen omistaja päättää lataukselle hinnan, ja antaa latausoikeuden haluamilleen sähköautoilijoille.

Vedenkulutus on yksi suurimpia kiinteistönhoidon kuluja ja merkittävä asumisen energiankulutuksen muodostaja. Esimerkiksi Fiksuvesi tarjoaa reaaliaikaista tietoa kiinteistön vedenkulutuksesta todennettun datan avulla. Suomen Kiinteistömittaus Oy:n Kalle Hirvi kertoi yhtiön konenäköön perustuvasta ratkaisusta, joka seuraa kiinteistön vedenkulutusta kuvaamalla vesimittaria ja tunnistamalla kuvista kulutuksen.

Myös suunnitelmallista kiinteistönpidosta kuultiin. Good House Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Karvinen puolestaan sanoi, että taloyhtiöstrategian tulisi olla jokaisen hallituksen tärkein työkalu yhtiön pitkän aikavälin johtamisessa. Residentia Oy:n Ari-Pekka Karppo ja Anna-Stiina Boström vertaisivat perinteistä talonmiestä ja ”digitalkkaria”: digitaaliset työkalut tulisi saada yhdeltä luukulta, kuten aikoinaan talonmiehen palvelut.

Katso pienlavojen tallenteet alta.

Pienlava 1: AavatOY, Si-Tecno Oy, Fourdeg Oy

Pienlava 2: Fiksuvesi – Envera Oy, LeakLook – AQVA.IO Oy, Suomen Kiinteistömittaus Oy

Pienlava 3: Sweco Talotekniikka Oy, Caverion, Liikennevirta Oy

Pienlava 4: Taloyhtiöklubi – Good House Oy, Residentia.

Lisätietoja hankkeesta:

  • www.ilmastoviisaat.fi
  • https://figbc.fi/ilmastoviisaat/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

Hiilineutraalius on päivän sana myös sisustamisessa!

17.2.2021

LOIKKA-blogi | Green Building Council Finland -yhteistyön yksi vahvuus löytyy sen laaja-alaisuudesta. Huomio kohdistuu rakentamiseen ja kiinteistöihin kokonaisuutena – myös sisustamisen ratkaisuihin, joiden saralla hiilineutraalius tekee tällä hetkellä vahvasti tuloaan.

Olemme yli 200 organisaation yhteistyöverkosto

17.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus hyväksyi uudet jäsenhakemukset 16.2.2021. Verkostossamme on nyt yli 200 organisaatiota. Toimikunnissamme on yli 400 aktiivista, kestävästi rakennetun ympäristön ammattilaista. Yhdessä olemme Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin

#BuildingLife Expert Fora 1

2.3.2021

Tapahtumissa kerätään tietoa KIRA-alan hiilineutraaliustoimenpideohjelman kokoamista varten. Tulosten avulla valmistellaan KIRA-alan ilmastokestävyyden nykytilakatsaus julkaistavaksi ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa. Tuloksien avulla laadittu muutosta ohjaava toimenpideohjelma julkaistaan syksyllä World Green Building Weekillä.

NREP Green Building Council Finlandin jäseneksi

10.2.2021

NREP:n Liittyminen Green Building Council Finlandin toimintaan on osa NREP:n tavoitetta olla edelläkävijä rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

#BuildingLife -hankkeen Leaders’ Forumissa polkaistiin vähähiilisyyden toimintaohjelma käyntiin

8.2.2021
BuildingLife -hankkeen Leaders’ Forum starttasi 4.2.2021. Hankkeen Euroopan tason tavoite on laatia tiekartta EU:n lainsäädännölle kohti rakennusten koko elinkaaren päästöjen huomioimista ja tuomaan konkreettisia ratkaisuja rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseksi COP26-

Kiertotalouskaupungin kehittämisessä maankäytön suunnittelu on avainasemassa

3.2.2021

LOIKKA-blogi | Kuntien kiertotalouslähtöinen maankäytön suunnittelu ja aluekehitys jouduttavat siirtymää kiertotalouteen. Lisäksi ne tukevat kiertotalouteen nojaavan liiketoiminnan syntyä ja kasvua.

Palaute vuodelta 2020: FIGBC:lle arvosana 8,7

28.1.2021
Green Building Council Finland toteutti jäsentyytyväisyyskyselyn vuoden 2020 lopulla ja palautetta on myös kerätty jatkuvasti vuoden aikana. Saamiemme vastausten perusteella arvioimme toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä – toimintamme ja strategiamme ytimessä

Hyviä kokemuksia päästöttömien työmaiden infrahankkeista

27.1.2021

LOIKKA-blogi | Syksyllä 2020 julkaistiin vapaaehtoinen Päästötön työmaa green deal -sopimus, jonka tavoitteena on siirtyä asteittain fossiilivapaisiin infra- ja talorakennustyömaihin. Uusia toimintatapoja sekä hankintakriteereitä on jo sovellettu Helsingissä ja Espoossa.

Miisa Tähkänen ja Anne Valkama aloittavat Green Building Council Finlandilla

22.1.2021
Miisa Tähkänen aloittaa johtavana asiantuntijana 1.2.2021 ja Anne Valkama Green Building Council Finlandin viestintäpäällikkönä 25.1.2021. ”Rakennetun ympäristön suhtautuminen ilmastonmuutokseen tuottaa monia haasteita. Sektorin energiankulutus on 40 % ja C02-päästöt noin

Liity CEEQUAL asiantuntijaryhmään edistämään menetelmän käyttöä Suomessa!

20.1.2021

CEEQUAL-arviointimenetelmän hyödyntäminen kasvattaa suosiotaan Suomessa. Tule mukaan uuteen asiantuntijaryhmään verkostoitumaan ja vaihtamaan vertaistukea kestävän kehityksen menetelmän soveltamisesta infra-alalla!

Green Building Council Finlandin jäsenenä liityt alan edelläkävijöihin

20.1.2021

Onko sinun organisaatiosi 200. jäsenemme? Täytä jäsenhakemus jo tänään! Green Building Council Finlandin jäsenyys on vahva viesti sitoutumisesta rakennetun ympäristön toimintakäytäntöjen kehittämiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kiertotalouden edistämiseen.

Geopolymeeribetonin comeback – Lohjan Pyörteessä vietiin kiertotalous käytäntöön poikkitieteellisellä yhteistyöllä ja rohkeudella

18.1.2021

LOIKKA-blogi | Erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakkaasti paluuta rakennusmateriaaleiksi alhaisempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Lohjan asuntomessuille 2021 valmistuvalle Pyörre-talolle valettiin aurinkoisena syyskuun maanantaina, 28.9.2020, geopolymeeribetonista autotallin lattia.

A-Insinöörit ja Realia ovat Green Building Council Finlandin kumppanijäsenet vuonna 2021

15.1.2021
A-Insinöörit ja Realia toimivat Green Building Council Finlandin kumppanijäseninä vuonna 2021. Kumppanijäsenten ja FIGBC:n yhteisenä tavoitteena on vauhdittaa rakennus- ja kiinteistöalan muutosta kohti ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja ja ratkaisuja. Kuluvat vuodet

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM – SUOMEN KICK-OFF

4.2.2021
Forumin tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä kiinteistö- ja rakennusalan sekä energiasektorin sisällä hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön tähtäävistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Leaders’ Forumin tilaisuuksissa 2021 kuullaan alan parhaat esimerkit vaikuttavasta toiminnasta,

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymän kick- off -webinaari kutsui mukaan tekemään muutosta

13.1.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä hankkeen kick-off pidettiin 12.1.2021 yli 70 osallistujan seurassa. Kick-offin tavoitteena oli jakaa tietoa hankkeesta ja innostaa toimijoita mukaan. Jos et itse ehtinyt kick-off tilaisuuteen, ei

FIGBC:n kevätkokous 2021

25.3.2021
Hyvä jäsen, Kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) kevätkokoukseen ja sen jälkeiseen #BuildingLife Leaders’ Forumiin. Kokous järjestetään Microsoft TEAMS -etäyhteydellä ja FIGBC:n toimistolla: katso tarkemmin kokouskutsusta. Jos

#BuildingLife -lähettiläät kannustavat nopeisiin toimiin rakennetun ympäristön hiilipäästöjen vähentämiseksi

12.1.2021
Joukko merkittäviä suomalaisia yritysjohtajia on lähtenyt #BuildingLife-lähettiläiksi näyttämään omalla esimerkillään, miten rakennettua ympäristöä viedään kohti hiilineutraaliutta. #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin hanke, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen

Jäsenemme – kerro ajankohtaisia kuulumisia tai näkökulmiasi Loikka-blogissa!

8.1.2021

Tervetuloa kirjoittamaan, herättämään keskustelua ja kertomaan organisaatiosi kestävän rakennetun ympäristön asioista laajemmalle yleisölle! Blogissa julkaistaan kannanottoja, nostoja ja mielipiteitä kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraalisuudesta, kiertotaloudesta ja kestävämmän elämän lähtökohdista kumpuavista aiheista.

WorldGBC:n vuosikertomus 2020 julkaistu: verkoston työ tarpeellisempaa kuin koskaan ennen

7.1.2021

World Green Building Council (WorldGBC) julkaisi vuodenvaihteessa vuosikertomuksensa vuodelta 2020. Julkaisussa esitellään sekä WorldGBC:n että maailmanlaajuisen Green Building Council -verkoston viime vuoden tärkeimpiä saavutuksia.

Fira Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Fira Group Oy:n jäsenekseen. Fira on rakennusalan rohkea uudistaja, joka luo kestävää rakennettua ympäristöä ihmisiä kuunnellen.

Kuljetusrinki Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Kuljetusrinki Oy:n jäsenekseen. Kuljetusrinki Oy on 30-vuotias perheyritys, joka tuottaa ympäristönhuoltopalveluita meille ja tuleville sukupolville. Tärkeimpinä arvoina toimintaa ohjaavat vastuullisuus, läpinäkyvyys ja ympäristöasiat.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami