Green Building Council Finland

Jäsenverkostossa muutosjohtaminen resonoi, muutosähkyä tulee välttää

Ari Himma, Senior Advisor, Azets Insight Oy

GBC Finland vietti syyskokousta 26.11.2019 ja jäsenistöä heräteltiin pohtimaan muutosjohtamista Ari Himman (Senior Advisor, Azets Insight Oy) johdolla. Mitä muutosjohtaminen pohjimmiltaan on ja miksi siitä puhutaan juuri nyt? Rakennussektori elää murroskautta, jossa systeeminen muutos kolkuttaa ovelle. Rakentamisen ympäristövaikutukset ovat massiiviset: ala komeilee hiilidioksidipäästöjen tuottajana kolmen kärjessä ja luonnonvarojen ehtyminen uhkaa. Kehitys pitäisi saada lyhyessä ajassa kääntymään kestäväksi: ilmaston lämpeneminen tulisi pysäyttää 1,5 asteeseen, materiaaleja tulisi osata kierrättää ja uudelleen käyttää ja lopun käytön pitäisi olla mahdollisimman päästökompensoitua, mutta miten se tehdään?

Muutosjohtamisen tarve

Jo Herakleitos sen tiesi: muutos on pysyvää ja kohtaamme sitä päivittäin eri elämänalueilla. Rakennusala on yksi vanhimmista teollisuudenaloista: asumuksia ja suojia on rakennettu aina. Vaikka rakentamisessa ja rakennusten käytössä on pyrittävä hiilineutraalisuuteen ja materiaalien kiertotalous on välttämätöntä, voi muutos olla hallitumpi, kun pohditaan hetki ihmisluontoa ja ymmärretään lainalaisuuksia, jotka ihmisiä ovat aina vieneet eteenpäin. Ari Himma korosti esityksessään tunteiden ohjaavaa vaikutusta toimintaan. Tunteet syntyvät kokemuksista ja juuri tällä tiedolla esimiehet voivat raivata tilaa hallitulle muutokselle. Muutoksen huonoista puolista tulee hyötyjen hinta.

Miten muuttuvassa maailmassa johdetaan?

Merkityksellisyyden ylläpitäminen ja osallistaminen on kaiken perusta. Kun yksilöillä on mahdollisuus vaikuttaa, syntyy myönteinen hallinnan tunne ja on helppo motivoitua. Yksilöille on annettava mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaation toimintaan.

Rakentamisen sektorin erilaiset odotukset muutoksen nopeudesta tuovat omat haasteensa. GBC Finlandin kaltaiset monialaisen jäsenyritysverkoston kokoavat tahot ovat todella tervetulleita tukemaan muutoksen etenemistä. Yhteistyö on paljon viljelty sana, mutta se on keinoista parhain pitää yllä toimintaa ja levittää tietoa siitä, mitä tonttia kukin taho hallinnoi ja mihin kysymyksiin tulee löytää vastaukset. Lyhyen aikavälin onnistumisia on syytä korostaa, koska ne kertovat muutoksen tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä. Onnistumisten pohjalta muutoksia pystytään jatkamaan. Muutoksen eteenpäinvieminen on totisesti taitolaji.

Mikä on muutoksen mittakaava?

Projekteissa on muutoksia, jotka luontevasti koskevat vain kyseistä projektia. Muutokset ovat suhteellisen pieniä. Mutta kun aletaan puhua systeemisestä muutoksesta tai jopa toimintakulttuurin muutoksesta, voi asia koskea koko toimialaa tai jopa yhteiskuntaa. Tästä on nyt kyse: Rakennussektorin kohtaamassa muutoksessa on kyse toimintakulttuurin muutoksesta eli suurimmasta mahdollisesta muutoksesta, jolla on kauaskantoiset vaikutukset tulevien sukupolviin rakennettuun ympäristöön.

Uhkaako muutosähky ja miten sitä voidaan ehkäistä?

Muutosprojekti, systeeminen muutos, toimintakulttuurin muutos. Muutosta on vietävä eteenpäin sellaisella vauhdilla, joka estää muutosähkyn syntymisen. Jokaiselle ryhmälle muutos merkitsee eri asioita ja se koetaan hyvin eri tavoin. Sama muutoksen tekstitys ei sovi siksi kaikille: se tulkataan kullekin ryhmille ponnistamalla heidän lähtökohdistaan.

Tilaisuudessa jäsenistö kommentoi rakennusalan muutosilmapiirissä muutosähkyn olevan jo päällä. Helposti ähkyä aletaan paikata etsimällä yksinkertaisia ratkaisuja, joilla saavutetaan pikavoittoja.

Ari Himma kertoo muutosjohtamisen lainalaisuuksista GBC Finlandin syyskokouksessa 26.11.2019.

Himma jätti GBC Finlandin jäsenet pohtimaan: muuttaako joku/jokin ulkopuolinen minua vai olenko itse muuttumassa? Uudet toimintatavat voidaan juurruttaa organisaatiokulttuuriin avoimen ja osallistavan toiminnan ja viestinnän kautta. Läpikäyty muutos kerrataan, hyväksytään ja taustoitetaan; mistä tähän pisteeseen ollaan tultu. Kun ollaan tiellä, jossa tiedostetaan, ymmärretään, sisäistetään ja hyväksytään, voidaan ajatella: muutoksesta on tullut osa organisaation kulttuuria ja identiteettiä. GBC Finlandin jäsenverkosto on kehittänyt rakennettua ympäristöä aktiivisesti ja menestyksekkäästi ja tästäkin opista voimme ottaa matkaamme eväitä ja jatkaa yhdessä muutosjohtamisen tiellä.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia