Green Building Council Finland

Jopa kolmasosa kerrostalojen energiankulutuksesta hukkaan – taloyhtiöt Helsingissä ja Vantaalla ottivat kokeiluun yksinkertaisen ratkaisun

Kerrostalojen hukkaan menevä energia on yleinen ongelma, jossa on runsaasti säästöpotentiaalia. Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke kokoaa parhaita käytäntöjä digitaalisen tiedon hyödyntämisestä ja uusien palveluiden käyttöönotosta asunto-osakeyhtiöissä.

Mitä jos voisit vähentää kerrostaloyhtiösi hukkaenergiaa ja ilmastokuormaa kevyesti ja yksinkertaisesti? Kuusi taloyhtiötä Helsingissä ja Vantaalla on keväällä asennuttanut taloihinsa sensorit, joiden tuottamalla tiedolla tavoitellaan energiansäästöjä.

Kyseessä on Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen käynnistämä kokeilu, jonka toteuttavat Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit yhdessä Green Building Councilin kanssa. Hankkeen tavoitteena on vaikuttaa taloyhtiöiden energiankulutukseen ja ilmastopäästöihin lisäämällä taloyhtiöiden tietoisuutta digiratkaisuista.

Ulkoseinälle kiinnitetyn IoT-sensorin ilmankosteus- ja lämpötilatiedot siirtyvät langattomasti talon dataportaaliin, asukkaiden ja ulkoisten palveluntarjoajien saataville.

“Kerrostalojen energiankulutuksesta valtaosa, noin 70 prosenttia, kuluu lämmitykseen. Tyypillisesti kerrostaloissa on harvoin sellaista tekniikkaa, jolla aktiivisesti voitaisiin ohjata lämmitystä tarpeen mukaisesti. Motivan arvion mukaan jopa kolmasosa energiankulutuksesta menee hukkaan, vaikka parhaimmillaan korjaustoimenpiteet voivat olla hyvinkin yksinkertaisia: lämpöverkoston säätö, kiertovesipumpun uusiminen tai säätökäyrän asetusarvon muutos. Oikean korjaustoimenpiteen tunnistaminen kuitenkin vaatii asiantuntemusta”, kertoo projektipäällikkö Timo Ruohomäki Forum Virium Helsingistä.

Kuusi taloyhtiötä mukana testaamassa

“Talot pitää päivittää tälle vuosituhannelle niin, että selviämme taas seuraavat 50 vuotta”, hallituksen puheenjohtaja Risto Lähteenmäki toteaa

Hankkeessa mukana oleviin taloyhtiöihin on keväällä asennettu IoT-sensoreita, joiden tuottamaa dataa analysoimalla taloyhtiöt pyrkivät löytämään kustannustehokkaimmat tavat pienentää energiankulutusta. IoT-sensoreilla energiadata voidaan kerätä jopa 10 kertaa edullisemmin kuin perinteisellä käsimittauksella. Yksi hankkeen taloyhtiöistä on 14 talon taloyhtiö Vuosaaressa, joka maksaa kaukolämmöstä lähes 500 000 euroa vuosittain.

“Lähiöissä on tämän ikäluokan taloja vaikka kuinka paljon, ja säästöpotentiaalia on runsaasti. Keskitymme nyt taloyhtiössämme energia-asioihin, ja siksi kiinnostuimme myös tästä projektista. Haluamme selvittää mitä dataa mittauksilla voi hankki ja miten sitä voi hyödyntää”, kertoo As Oy Lokkisaarentien hallituksen puheenjohtaja Risto Lähteenmäki.

Asunnoista kerättävä data herättää kysymyksiä – tietoturva tärkeää

Markkinoille on viime vuosina tullut tarjolle monenlaisia palveluja, joiden avulla taloyhtiöt voivat kerätä dataa esimerkiksi kerrostalon energiankulutuksesta. Kerätyn datan omistajuus ja palveluntarjoajan myöhempi vaihtaminen ei kuitenkaan aina ole helppoa.  Viime vuonna GDPR:n myötä vahvistunut tietosuoja on auttanut kiinnittämään huomiota tiedon omistajuuteen, sillä kotoa sensoreilla kerätty data on henkilötietoa, josta voi päätellä monenlaisia asioita. Taloyhtiötasolla tällaiset palvelut herättävät paitsi kiinnostusta myös huolta, sillä tiedon käsittelyn huolellisuus ja tietoturva on hoidettava ammattimaisesti ja läpinäkyvästi.

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanke pyrkii lisäämään tietoisuutta juuri näissä kysymyksissä. Hankkeessa kokeillaan IoT-sensoreita sellaisten havaintojen keräämisessä, joilla saataisiin parempi näkemys kiinteistön energiatehokkuudesta. Tiedon analysoimiseksi hankkeessa etsitään palveluntarjoajia, jotka kykenisivät tuottamaan tällaisesta tiedosta esimerkiksi konkreettisia suosituksia PTS-suunnittelun tueksi. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedon omistajuuteen ja siihen, että huoneiston asukkaalla on aito mahdollisuus päättää siitä, mihin hänen huoneistostaan kerätty tieto päätyy.

Kaupunkien välistä yhteistyötä

Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hankkeen toteuttavat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n ja Green Building Council Finland. Hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun. Hankkeen aikana kiinteistöjä ehditään seurata kahden kokonaisen lämmityskauden ajan, ensimmäisen dataa keräten ja toisen dataa hyödyntäen niin, että lopputuloksena olisi selkeästi mitattava energiansäästö. Hankkeen päättyessä julkaistaan Taloyhtiön Digiopas, joka avaa tarkemmin datan ja sen keräämisen mahdollisuuksia yksityisyyden suojan huomioiden. Hanke toteutetaan 6Aika-ohjelman rahoituksella.

Tutustu Ilmastoviisaat taloyhtiöt hankkeeseen!

Kuvat: Petja Partanen

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT