[hr]
Tytti Bruce-Hyrkäs
Customer success manager, Bionova Oy[hr]
Energiansäästöt- ja ilmastovaikutusten vähentäminen ovat osa useimpien yritysten strategiaa ja yhteiskunnan keskeinen tavoite. Korjaushankkeissa energiansäästöihin ei kuitenkaan tahdota panostaa elleivät ne ole myös taloudellisesti kannattavia. Taloudellisen potentiaalin ymmärtäminen, kannattavuuden osoittaminen ja parhaiden säästötoimien tunnistaminen tarvitsevat tuekseen edistyneempiä kannattavuuslaskentamenetelmiä. Kannattavuuslaskennat ja niiden pohjalta perustellut kunnianhimoisemmat energiakorjaushankkeet tarjoavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia konsulteille ja muille alan yrityksille.
Rakennetun ympäristön energiansäästöihin ja ilmastovaikutusten vähentämiseen kohdistuu alati kasvava kuluttajien sekä yritysten ja lainsäätäjien kiinnostus. Esimerkiksi Eurobarometrin1) mukaan lähes 80 % EU-kansalaisista toivovat yritysten ja yhteiskunnan tekevän enemmän ympäristövaikutusten hillitsemiseksi. Myös reaktioita tähän paineeseen on syntynyt; esimerkiksi pörssilistatuista suuryrityksistä lähes kaikki raportoivat ympäristövaikutuksiaan ja pyrkivät niiden vähentämiseen. Rakennetun ympäristön rooli tässä työssä on merkittävä, 38 % energiantuotannon ilmastovaikutuksista syntyy rakennuksissa. Toisaalta rakennuskannasta poistuu ja korvautuu uudisrakentamisella vuosittain selkeästi alle prosentti2), joten on selvää, että korjaushankkeilla ja nykyisen rakennuskannan parantamisella on suuri vaikutus tämän kulutuksen kehitykseen.
Energiaparannusten tärkeydestä huolimatta energiansäästöt korjaushankkeissa jäävät monesti maltillisiksi. Tähän on monia syitä, joista keskeisiksi on tunnistettu esimerkiksi hankkeen keskenään ristiriitaiseksi koetut tavoitteet (esim. sisäympäristön parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen), ennalta määrätyt budjettirajoitukset, se, etteivät energiansäästöt ole keskeinen tunnistettu osa remonttia, pelko laskelmien epäluotettavuudesta ja suunniteltujen kulutusarvojen toteutumattomuus käytännössä sekä epäselvä yhteys taloudellisen kannattavuuden ja energiansäästöjen välillä3). Moniin näistä haasteista voidaan vaikuttaa alla esitellyillä edistyneemmillä kannattavuuslaskennan menetelmillä sekä tuomalla energiankulutuksen ohjaus kiinteäksi osaksi remonttia.
Yleisin Suomessa hyödynnetty energiakorjausten kannattavuuden mittari on yhä takaisinmaksuaika
Takaisinmaksuajan yleinen käyttö johtuu todennäköisesti sen helppoudesta ja näennäisestä ymmärrettävyydestä; vuodet ja aika ovat jotain konkreettista ja sen vuoksi helposti käsitettävää. Tähän kuitenkin sisältyy harha: ihmiselle esimerkiksi 10 vuotta tuntuu intuitiivisesti pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa toimenpide voi silti olla taloudellisesti kannattava sijoituskohde. Lisäksi takaisinmaksuaika ei yleensä ota huomioon inflaatiota eikä energian hinnan nousua, jotka vaikuttavat merkittäväsi laskennan luotettavuuteen. Tämän vuoksi takaisinmaksuajalla on mahdollista verrata keskenään nopeasti esimerkiksi eri toimenpidevaihtoehtoja, mutta mittarin avulla ei vielä löydetä optimaalista energiakorjauslaajuutta, johon kannattaisi sijoittaa.
Takaisinmaksuaikaa edistyneempiä kannattavuuslaskennan mittareita ovat elinkaarikustannukset ja sisäinen korkokanta, joista molempia on mahdollista hyödyntää sekä yksittäisille energiansäästötoimenpiteille tai koko rakennukselle. Elinkaarikustannukset kuvaavat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyviä euromääräisiä kustannuksia ottaen huomioon investoinnin ja kaikki käyttökustannukset niiden nykyarvossa. Pyrkimys on löytää elinkaarikustannuksiltaan pienin ratkaisu. Sisäinen korkokanta (IRR) puolestaan kuvaa investoinnin kannattavuutta. Mitä suurempi sisäinen korko on, sitä suurempi tuotto. Tätä voidaan suoraan verrata pääomalle asetettuun tuottovaatimukseen ja esimerkiksi saatavilla olevan lainarahan hintaan. Näin ollen mittari kertoo suoraan, onko energiansäästötoimi kannattava vai ei verrattuna pääomalle asetettuun tuottovaatimukseen.
Kohti energiatehokkuusinvestointien edistyneempää arviointia
Yksi esimerkki tällaisista kehittyneemmistä arviointimalleista on Ruotsissa rakennuttajien yhdistyksen BELOK:n kehittämä Total Concept –menetelmä, joka on laadittu optimaalisen energiakorjauslaajuuden tunnistamiseen sekä energiakorjaushankkeen onnistuneeseen läpivientiin. Menetelmä on Ruotsissa kaupallisessa käytössä ja sillä on remontoitu jo satoja muita kuin asuinkäytössä olevia rakennuksia. Nyt menetelmää on testattu Suomessa ja muissa pohjoismaissa Nordic Builtin ja IEE:n rahoittamien yhteishankkeiden kautta.
Menetelmän tavoitteena on löytää suuri kannattava energiakorjauslaajuus eli suurin mahdollinen energiansäästö toimilla, jotka kokonaisuutena täyttävät kiinteistön omistajan asettaman tuottovaatimuksen pääomalle. Laskentamenetelmä hyödyntää sisäisen korkokannan menetelmää (IRR), jossa eri toimenpiteistä kasataan optimaalinen toimenpidepaketti. Lisäksi menetelmä pitää sisällään ohjeet hankkeen toteutukseen kokonaisuudessaan aina säästöpaketin kasaamisesta toimenpiteiden toteutukseen 4). Alapuolella on esitetty esimerkki toimenpidepaketista sisäisen korkokannan kuvaajassa. Punainen viiva kuvaa omistajan tuottovaatimusta hankkeelle.
Tulokset toteutetuista hankkeista osoittavat, että menetelmän avulla on mahdollista päästä huomattavasti tavanomaista suurempiin energiansäästöihin taloudellisesti kannattavasti4).
Tavanomaista korkeampiin säästötuloksiin on toteutuneissa hankkeissa löydetty useita syitä:
- Erilainen katsantokanta: kun lähdetään liikkeelle maksimaaliset energiansäästöt tarjoavan investoijan tuottovaatimuksen täyttävän säästötoimenpidepaketin etsimisestä, päästään yleensä suurempiin säästöihin. Tämä johtuu sekä tuottoihin keskittyvästä näkökulmasta, että toimenpiteiden arvioimisesta kokonaisuutena. Tällöin myös toimenpiteiden vaikutukset toisiinsa tulevat huomioiduiksi ja toisaalta kannattavimmat toimenpiteet kantavat osaltaan myös vähemmän kannattavia.
- Menetelmän mukaisessa energia-auditoinnissa mietitään ensin kaikkia mahdollisia keinoja, joilla olisi mahdollista säästää energiaa huomioiden niin tekniset investoinnit kuin muutokset rakennuksen käytössäkin. Kun kustannustarkastelu / kannattavuusanalyysi tehdään vasta myöhemmin, paljastuu usein yllättäviä kannattavia toimenpideyhdistelmiä.
- Kohteen parantamiseksi tehtävät toimet huomioidaan laskennassa erikseen ja säästöjä arvioidaan ns. kohteen vaadittua toiminnallista tasoa vasten. Näin menetelmä erottaa välttämättömät ja kohteen tasoa parantavat investoinnit energiansäästöinvestoinneista ja tuo näkyväksi energiansäästöihin tähtäävien lisäinvestointien kannattavuuden.
- Menetelmä pitää sisällään yksityiskohtaisen hankkeen analyysin, keinot säästötoimien läpivientiin ja laadunvarmistukseen toteutusvaiheessa sekä laadunvarmistuksen ja mittaroinnin hankkeen jälkeen. Näin pystytään varmistumaan, että suunnitelmat ovat luotettavia ja että toimenpiteet toteutetaan ja otetaan käyttöön suunnitelmien mukaisesti.
Kokonaisvaltaisen lähestymistavan, tarkkojen sijoitus- ja tuottoennusteiden sekä tiiviin seurannan ansiosta menetelmä tarjoaa luotettavuutta rakennusten tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.
Uudet menetelmät tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia konsulteille ja muilla alan yrityksille
Kuten kokemukset toteutetuista hankkeista osoittavat, keskeistä edellytyksiä onnistumiselle ja kunnianhimoisten energiansäästöjen saavuttamiselle korjaushankkeissa ovat panostaminen suunnitteluvaiheen analyyseihin, edistyneemmillä menetelmillä tehdyt tarkat sijoitus- ja tuottoennusteet ja energiansäästöpaketin seuranta läpi koko hankkeen. Tämä kasvattaa selvästi konsultin roolia; onnistuminen vaatii yksittäisen energialaskentaraportin kirjoittamisen sijaan sekä laajaa analyysiä suunnitteluvaiheessa, että asiantuntijan läsnäoloa läpi koko hankkeen aina mittaamiseen ja todentamiseen asti. Lisäksi konsulteilla on mahdollisuus tuottaa enemmän arvoa asiakkailleen.
Lisääntynyttä työmäärää vastaan asiakkaat saavat kuitenkin rahoilleen enemmän vastinetta: maksimaalista energiansäästöä annetuissa tuottavuusrajoissa ja toisaalta sijoitetun pääoman odotettu tuotto taataan järjestelmällisillä menettelyillä aina suunnitteluvaiheesta tulosten valvontaan saneerauksen jälkeen. Vastaavasti myös arkkitehtien, suunnittelijoiden ja energiatehokkaita ratkaisuja tarjoavien toimittajien rooli kasvaa.[hr]
Kirjoittaja Tytti Bruce-Hyrkäs työskentelee Bionova Oy:ssä ja toimii Total Concept -hankkeiden projektipäällikkönä Suomen osalta. Menetelmä ja kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit ja työkalut ovat vapaasti hyödynnettävissä.
1) Source: Special Eurobarometer 416. Attitudes of European citizens towards the environment. 2014
2) Rakennusten energiankulutuksen perusskenaario suomessa 2015-2017
3) Market potential and business opportunities with Total Concept method, dokumentti on ladattavissa osoitteesta: www.nordictotalconcept.info
4) Hankkeiden nettisivut: www.totalconcept.info ja www.nordictotalconcept.info
