Green Building Council Finland

Kannattavuuslaskennat energiainvestointien kannusteena

[hr]

Tytti Bruce-Hyrkäs
Customer success manager, Bionova Oy[hr]

Energiansäästöt- ja ilmastovaikutusten vähentäminen ovat osa useimpien yritysten strategiaa ja yhteiskunnan keskeinen tavoite. Korjaushankkeissa energiansäästöihin ei kuitenkaan tahdota panostaa elleivät ne ole myös taloudellisesti kannattavia.  Taloudellisen potentiaalin ymmärtäminen, kannattavuuden osoittaminen ja parhaiden säästötoimien tunnistaminen tarvitsevat tuekseen edistyneempiä kannattavuuslaskentamenetelmiä. Kannattavuuslaskennat ja niiden pohjalta perustellut kunnianhimoisemmat energiakorjaushankkeet tarjoavat myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia konsulteille ja muille alan yrityksille.

Rakennetun ympäristön energiansäästöihin ja ilmastovaikutusten vähentämiseen kohdistuu alati kasvava kuluttajien sekä yritysten ja lainsäätäjien kiinnostus. Esimerkiksi Eurobarometrin1) mukaan lähes 80 % EU-kansalaisista toivovat yritysten ja yhteiskunnan tekevän enemmän ympäristövaikutusten hillitsemiseksi. Myös reaktioita tähän paineeseen on syntynyt; esimerkiksi pörssilistatuista suuryrityksistä lähes kaikki raportoivat ympäristövaikutuksiaan ja pyrkivät niiden vähentämiseen. Rakennetun ympäristön rooli tässä työssä on merkittävä, 38 % energiantuotannon ilmastovaikutuksista syntyy rakennuksissa. Toisaalta rakennuskannasta poistuu ja korvautuu uudisrakentamisella vuosittain selkeästi alle prosentti2), joten on selvää, että korjaushankkeilla ja nykyisen rakennuskannan parantamisella on suuri vaikutus tämän kulutuksen kehitykseen.

Energiaparannusten tärkeydestä huolimatta energiansäästöt korjaushankkeissa jäävät monesti maltillisiksi. Tähän on monia syitä, joista keskeisiksi on tunnistettu esimerkiksi hankkeen keskenään ristiriitaiseksi koetut tavoitteet (esim. sisäympäristön parantaminen ja energiankulutuksen vähentäminen), ennalta määrätyt budjettirajoitukset, se, etteivät energiansäästöt ole keskeinen tunnistettu osa remonttia, pelko laskelmien epäluotettavuudesta ja suunniteltujen kulutusarvojen toteutumattomuus käytännössä sekä epäselvä yhteys taloudellisen kannattavuuden ja energiansäästöjen välillä3). Moniin näistä haasteista voidaan vaikuttaa alla esitellyillä edistyneemmillä kannattavuuslaskennan menetelmillä sekä tuomalla energiankulutuksen ohjaus kiinteäksi osaksi remonttia.

Yleisin Suomessa hyödynnetty energiakorjausten kannattavuuden mittari on yhä takaisinmaksuaika

Takaisinmaksuajan yleinen käyttö johtuu todennäköisesti sen helppoudesta ja näennäisestä ymmärrettävyydestä; vuodet ja aika ovat jotain konkreettista ja sen vuoksi helposti käsitettävää. Tähän kuitenkin sisältyy harha: ihmiselle esimerkiksi 10 vuotta tuntuu intuitiivisesti pitkältä ajalta, mutta todellisuudessa toimenpide voi silti olla taloudellisesti kannattava sijoituskohde. Lisäksi takaisinmaksuaika ei yleensä ota huomioon inflaatiota eikä energian hinnan nousua, jotka vaikuttavat merkittäväsi laskennan luotettavuuteen. Tämän vuoksi takaisinmaksuajalla on mahdollista verrata keskenään nopeasti esimerkiksi eri toimenpidevaihtoehtoja, mutta mittarin avulla ei vielä löydetä optimaalista energiakorjauslaajuutta, johon kannattaisi sijoittaa.

Takaisinmaksuaikaa edistyneempiä kannattavuuslaskennan mittareita ovat elinkaarikustannukset ja sisäinen korkokanta, joista molempia on mahdollista hyödyntää sekä yksittäisille energiansäästötoimenpiteille tai koko rakennukselle. Elinkaarikustannukset kuvaavat rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyviä euromääräisiä kustannuksia ottaen huomioon investoinnin ja kaikki käyttökustannukset niiden nykyarvossa. Pyrkimys on löytää elinkaarikustannuksiltaan pienin ratkaisu. Sisäinen korkokanta (IRR) puolestaan kuvaa investoinnin kannattavuutta. Mitä suurempi sisäinen korko on, sitä suurempi tuotto. Tätä voidaan suoraan verrata pääomalle asetettuun tuottovaatimukseen ja esimerkiksi saatavilla olevan lainarahan hintaan. Näin ollen mittari kertoo suoraan, onko energiansäästötoimi kannattava vai ei verrattuna pääomalle asetettuun tuottovaatimukseen.

Kohti energiatehokkuusinvestointien edistyneempää arviointia

Yksi esimerkki tällaisista kehittyneemmistä arviointimalleista on Ruotsissa rakennuttajien yhdistyksen BELOK:n kehittämä Total Concept –menetelmä, joka on laadittu optimaalisen energiakorjauslaajuuden tunnistamiseen sekä energiakorjaushankkeen onnistuneeseen läpivientiin.  Menetelmä on Ruotsissa kaupallisessa käytössä ja sillä on remontoitu jo satoja muita kuin asuinkäytössä olevia rakennuksia. Nyt menetelmää on testattu Suomessa ja muissa pohjoismaissa Nordic Builtin ja IEE:n rahoittamien yhteishankkeiden kautta.

Menetelmän tavoitteena on löytää suuri kannattava energiakorjauslaajuus eli suurin mahdollinen energiansäästö toimilla, jotka kokonaisuutena täyttävät kiinteistön omistajan asettaman tuottovaatimuksen pääomalle.  Laskentamenetelmä hyödyntää sisäisen korkokannan menetelmää (IRR), jossa eri toimenpiteistä kasataan optimaalinen toimenpidepaketti. Lisäksi menetelmä pitää sisällään ohjeet hankkeen toteutukseen kokonaisuudessaan aina säästöpaketin kasaamisesta toimenpiteiden toteutukseen 4). Alapuolella on esitetty esimerkki toimenpidepaketista sisäisen korkokannan kuvaajassa. Punainen viiva kuvaa omistajan tuottovaatimusta hankkeelle.

Tulokset toteutetuista hankkeista osoittavat, että menetelmän avulla on mahdollista päästä huomattavasti tavanomaista suurempiin energiansäästöihin taloudellisesti kannattavasti4).

 

Tuloksia toteutetuista hankkeista perustuen mitattuihin tuloksiin.

Tavanomaista korkeampiin säästötuloksiin on toteutuneissa hankkeissa löydetty useita syitä:

  • Erilainen katsantokanta: kun lähdetään liikkeelle maksimaaliset energiansäästöt tarjoavan investoijan tuottovaatimuksen täyttävän säästötoimenpidepaketin etsimisestä, päästään yleensä suurempiin säästöihin. Tämä johtuu sekä tuottoihin keskittyvästä näkökulmasta, että toimenpiteiden arvioimisesta kokonaisuutena. Tällöin myös toimenpiteiden vaikutukset toisiinsa tulevat huomioiduiksi ja toisaalta kannattavimmat toimenpiteet kantavat osaltaan myös vähemmän kannattavia.
  • Menetelmän mukaisessa energia-auditoinnissa mietitään ensin kaikkia mahdollisia keinoja, joilla olisi mahdollista säästää energiaa huomioiden niin tekniset investoinnit kuin muutokset rakennuksen käytössäkin. Kun kustannustarkastelu / kannattavuusanalyysi tehdään vasta myöhemmin, paljastuu usein yllättäviä kannattavia toimenpideyhdistelmiä.
  • Kohteen parantamiseksi tehtävät toimet huomioidaan laskennassa erikseen ja säästöjä arvioidaan ns. kohteen vaadittua toiminnallista tasoa vasten. Näin menetelmä erottaa välttämättömät ja kohteen tasoa parantavat investoinnit energiansäästöinvestoinneista ja tuo näkyväksi energiansäästöihin tähtäävien lisäinvestointien kannattavuuden.
  • Menetelmä pitää sisällään yksityiskohtaisen hankkeen analyysin, keinot säästötoimien läpivientiin ja laadunvarmistukseen toteutusvaiheessa sekä laadunvarmistuksen ja mittaroinnin hankkeen jälkeen. Näin pystytään varmistumaan, että suunnitelmat ovat luotettavia ja että toimenpiteet toteutetaan ja otetaan käyttöön suunnitelmien mukaisesti.

Kokonaisvaltaisen lähestymistavan, tarkkojen sijoitus- ja tuottoennusteiden sekä tiiviin seurannan ansiosta menetelmä tarjoaa luotettavuutta rakennusten tulevaisuutta koskevaan päätöksentekoon.

Uudet menetelmät tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia konsulteille ja muilla alan yrityksille

Kuten kokemukset toteutetuista hankkeista osoittavat, keskeistä edellytyksiä onnistumiselle ja kunnianhimoisten energiansäästöjen saavuttamiselle korjaushankkeissa ovat panostaminen suunnitteluvaiheen analyyseihin, edistyneemmillä menetelmillä tehdyt tarkat sijoitus- ja tuottoennusteet ja energiansäästöpaketin seuranta läpi koko hankkeen. Tämä kasvattaa selvästi konsultin roolia; onnistuminen vaatii yksittäisen energialaskentaraportin kirjoittamisen sijaan sekä laajaa analyysiä suunnitteluvaiheessa, että asiantuntijan läsnäoloa läpi koko hankkeen aina mittaamiseen ja todentamiseen asti. Lisäksi konsulteilla on mahdollisuus tuottaa enemmän arvoa asiakkailleen.

Lisääntynyttä työmäärää vastaan asiakkaat saavat kuitenkin rahoilleen enemmän vastinetta: maksimaalista energiansäästöä annetuissa tuottavuusrajoissa ja toisaalta sijoitetun pääoman odotettu tuotto taataan järjestelmällisillä menettelyillä aina suunnitteluvaiheesta tulosten valvontaan saneerauksen jälkeen. Vastaavasti myös arkkitehtien, suunnittelijoiden ja energiatehokkaita ratkaisuja tarjoavien toimittajien rooli kasvaa.[hr]

Kirjoittaja Tytti Bruce-Hyrkäs työskentelee Bionova Oy:ssä ja toimii Total Concept -hankkeiden projektipäällikkönä Suomen osalta. Menetelmä ja kaikki hankkeessa tuotetut materiaalit ja työkalut ovat vapaasti hyödynnettävissä.

1) Source: Special Eurobarometer 416. Attitudes of European citizens towards the environment. 2014

2) Rakennusten energiankulutuksen perusskenaario suomessa 2015-2017

3) Market potential and business opportunities with Total Concept method, dokumentti on ladattavissa osoitteesta: www.nordictotalconcept.info

4) Hankkeiden nettisivut: www.totalconcept.info ja www.nordictotalconcept.info

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green