Green Building Council Finland

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä.

MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tähdätään Positive Energy District (PED) konseptin testaamiseen ja todentamiseen. Hankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevia innovatiivisia teknologioita ja tutkitaan parhaita toteutustapoja, miten alueista saataisiin rakennettua energiaomavaraisia tai jopa energiapositiivisia alueita uusiutuvan energian tuotannon avulla. Kahden pilottikaupungin lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.

Irti kaasuverkosta ja aurinkoenergian kokeiluja

Jasper Tonen, Groningenin pilottikaupungin projektikoordinaattori kertoi puheenvuorossaan paikallisista olosuhteista ja haasteista Groningenissa. Tonen on toiminut hankkeen vetäjänä kahden vuoden ajan ja jäljellä pilotointia on vielä vuoden verran.

Groningen on lisännyt hankkeessaan runsaasti aurinkoenergian tuotantoa ja kokeillut myös sen sijoittamista kelluville lautoille vesistön päälle. Lisäksi on testattu vertikaalisia talon seinässä olevia aurinkopaneeleita hyödyn maksimoimiseksi.

Hollannissa ei ole kaukolämpöverkkoa, kuten Suomessa ja osana tätä hanketta kaukolämpöverkkoa on sekä laajennettu että otettu käyttöön uusissa kohteissa.

Toisin kuin Suomessa, Groningenin hankkeessa on ollut mukana kerrostalojen lisäksi myös pientaloja, joissa on toteutettu useita erilaisia lämpöpumppuratkaisuja ja irrotettu yksittäisiä rakennuksia kaasuverkosta. Hankkeeseen haettiin kiinteistöomistajia osallistujiksi muun muassa lehti-ilmoituksilla. Erilaisten asuinkiinteistöjen tilanne arvioitiin ja niihin suositeltiin ratkaisuja, joista kuitenkin asukkailla itsellään oli lopullinen päätäntävalta.

Asuinkiinteistöjen osalta merkittävintä olivat yhdistelmät erilaisia ratkaisuja, kun taas yksittäisenä toimenpiteenä ja suurimpana onnistumisena Tonen nimesi vanhaan rakennukseen (Mediacentrale) lisätyn maalämpöpumpun, joka säästää jopa 70% lämmitysenergiasta.

Katso Jasper Tonenin esitysmateriaalit (pdf)

Energialaskujen osuus tulee kasvamaan, johtaako se energiaköyhyyteen

Samuli Rinne kattoi omassa esityksessään energiantuotannon kokonaisuuden Oulun kaupungissa ja Kaukovainion pilottialueella. Rinne kertoi Oulun kaupungin taustatutkimuksista ja toimista hiilineutraaliuteen, mihin energiantuotannon kokonaisuus perustuu Oulun pilotissa ja millä edellytyksillä mallia on mahdollista soveltaa muualle.

Rinne kertoi, että kyselyä tehdessä suurimmalla osalla energialasku (sisältää myös liikkumisen energian/polttoaineet) olivat alle 5 % kokonaisbudjetista.

Ymmärrettävästi tilanne on nyt muuttunut ja paineet energian käytön ja tuotannon tehokkuuteen ovat kasvaneet. Suomessa ei vielä viime talvena kärsitty energiaköyhyydestä, mutta tänä talvena tilanne saattaa olla hyvin erilainen. Energiapositiivisuus ei ole vielä korttelitasolla Oulussa mahdollista, mutta Pohjois-Pohjanmaalla voisi olla jo, totesi Rinne.

Kaukovainiossa lämpöpumput ja hukkalämpö

Myös Kaukovainiossa kokeiltiin vertikaaleja pystysuuntaisia aurinkopaneeleja seinissä. Kaukovainion alueella ratkaisut kuitenkin perustuvat vahvasti lämpöpumppuihin ja hukkalämmön hyödyntämiseen. S-kauppa Arinan ylijäämälämpöä syötetään kaukolämpöverkkoon ja varastoidaan kesäisin porakaivovarastoon. Sivakan rakentamaan uuteen taloon on tuotu useita lämpöpumppuratkaisuja, kuten lämmöntalteenotto poistoilmasta, kaukolämmön paluuvedestä ja jätevedestä. Näiden ratkaisujen toteutus maksoi vain noin 100 €/m2 enemmän suhteessa perinteiseen toteutusmalliin.

Rinne totesi merkittäväksi tekijäksi kulutusjouston maksimoimiseen, että energialaitoksella olisi suurempi kontrolli vähintäänkin suurimmista lämpöpumppuratkaisuista.

Energialaitoksen automaatiolla olisi mahdollista reagoida ja sopeuttaa omaa tuotantoa vastaavasti saavuttaen niin tuotannollisia kuin taloudellisia hyötyjä. Tärkeänä toistettavuuden kannalta Rinteen mielestä ovat valmiit sähkölaitosten sopimusmallit kiinteistönomistajan sähkön tai lämmöntuotannolle verkkoon.

Lue lisää:

https://makingcity.vtt.fi/

https://www.ouka.fi/oulu/kaukovainio/tulevaisuus

Samuli Rinteen esitysmateriaalit (pdf)

Energiaomavaraiset korttelitason alueelliset ratkaisut (OMAVA)

Kommenttipuheenvuorossaan Timo Määttä, Helsingin kaupunki, korosti sekä kulutusjouston hyödyntämistä että monistettavuutta erityisesti kauppojen lauhdelämmön osalta. Kuten Oulussa, on myös Helsingin kaupungin tavoitteena hiilineutraalius.

Helsingin kaupungin OMAVA-hankkeen tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa korttelitason alueellisten energiainvestointien suunnitteluun ja toteutukseen mahdollisimman energiaomavaraisista, jopa hiilinegatiivisista ratkaisuista. Teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeessa selvitetään korttelitason energiaratkaisujen erilaisia hankinta- ja rahoitusmalleja.

Hanke aloitetaan nopealla kokeilulla jo tänä syksynä Hanke aloitetaan nopealla kokeilulla jo tänä syksynä Suvilahden, Tukkutorin (mm. Teurastamo) ja Korkeasaaren alueilla. Tavoitteena on kuvata etenemismalli, esittää elinkaarilaskelmat ja ehdotuksen kokonaisratkaisusta perusteluineen, jotta saadaan oppeja suunnitteluun ja toteutukseen sekä markkinavuoropuheluun yritysten kanssa.

ENASU − Energiatehokkaan alueen suunnittelu -kehityshanke

Ville Kaleva Tampereen sähkölaitokselta, ENASU − Energiatehokkaan alueen suunnittelu -kehityshankkeen edustajana, toi omassa kommenttipuheenvuorossaan esiin sähkölaitoksen näkökulmaa ja miten energiankierrätystä tai energian kiertotaloutta tulisi lisätä.

Uusien alueiden suunnittelussa ei tällä hetkellä huomioida riittävän hyvin energiankierrätystä ja energiatehokasta lämmöntuottoa. ENASU-hankkeessa edistetäänkin hukkalämmön hyödyntämistä ja laaditaan konkreettiset ohjeet siitä, miten uusi, matalalämpöverkkoa hyödyntävä alue tulisi suunnitella. Kaleva vahvisti Samuli Rinteen näkemystä siitä, että lämpöpumppujen ohjauksesta sähkölaitoksen suunnasta olisi hyötyä ja se parantaisi joustavuutta nopeissa tilanteissa.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia