Green Building Council Finland

Kaupunkiluonnon lisäämisestä hyötyvät ihmiset ja koko maapallo – voiko kaupungeista löytyä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?

Loikka-blogi

Tarja Ojala
Johtava asiantuntija ja biologi
Sweco Finland Oy

Koronaepidemia on osoittanut, kuinka merkittävä voimavara luonto on. Keväällä uutisoitiin ruuhkautuneista metsistä ja retkeilyalueista, kun kaupunkilaiset ryntäsivät koronaa pakoon luontoon.

Luonnolla on merkittävä rooli ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Yli puolet maailman ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa, moni kaukana luonnosta. Tulevaisuudessa määrä vain kasvaa, kun kaupungistumisen trendi kiihtyy. Samanaikaisesti luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti köyhtyy maailmanlaajuisesti, eikä Suomi ole kehityksen ulkopuolella. Luonnonvarakeskuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa. Myös YK on julistanut 2010-luvun biodiversiteetin vuosikymmeneksi, joka huipentui syyskuussa järjestettyyn biodiversiteettikonferenssiin.

Kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa voi muuttaa merkittävästi, mikäli kaupunkirakenteiden suunnittelussa hyödynnetään ekosysteemipalveluita, jotka ovat luonnon tarjoamia ilmaisia palveluita, elämän edellytyksiä. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi hiilen sidonta, pölyttäminen sekä puhdas ilma. Biodiversiteetin köyhtymisen myötä luonnon kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee, mikä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Kaupungit ovat perinteisesti rakennusten ja päällysteiden valtakuntaa, ja luontoelementit, kuten puistot ja viheralueet, on tuotu ympäristöön kirsikaksi kakun päälle. Jos ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti otetaan huomioon jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, pystytään säilyttämään myös alkuperäistä, alueelle ominaista lajistoa sekä hiiltä sitovia metsiä ja peltoja. Meidän suunnittelutyössä mukana olevien biologien ja ekologien tehtävä on varmistaa luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaupunkimetsät jää kaavoituksessa yksinäisiksi keitaiksi, vaan ne kytkeytyvät kaupungin ulkopuolisiin metsiin, jolloin eläinlajit ja geenit pääsevät vapaasti liikkumaan ja eläinpopulaatiot säilyvät elinvoimaisina.

Isojen kaupunkien tiivistyminen luo painetta karsia luonto- ja viheralueita täydennysrakentamisen tieltä. Tulevaisuudessa urbaani luonto voi olla jotakin muuta, kuin mihin olemme tottuneet: perinteisten puistojen sijaan saasteita imeviä viherkattoja tai nurmikkojen sijaan niittykaistaleita ja puistoja. On myös varmistettava, että kaupunkiympäristö tarjoaa sopivia paikkoja pölyttäjille ja muille eläimille. Sellaisia voi löytyä esimerkiksi valjastamalla joutomaita, kuten tyhjiä tontteja, voimalinjojen alusia sekä rautateiden ja maanteiden varsia, parempaan käyttöön.

Biodiversiteettiä kaupungissa. Kuva: sweco.fi.

Monimuotoisuus auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Kaupunkiympäristössä luonnolla on suuri rooli: kasvustot suojaavat paahteelta ja vaimentavat melua, viheralueet taas imevät tulva- ja hulevesiä. Esimerkiksi täysikasvuinen lehtipuu tuottaa kasvukauden aikana happea saman verran kuin kymmenen ihmistä hengittää vuodessa. Ekosysteemipalvelut tukevat monin tavoin myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Mentaalisen hyvinvoinnin lisäksi luonto vaikuttaa esimerkiksi immuunijärjestelmään ja voi suojella meitä sairauksilta ja allergioilta. Luonnosta ja sen eduista nauttimisen ei pidä kuitenkaan olla autoilun varassa, vaan luontokokemusten tulee olla osa kaupunkilaisten arkea.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen laajan tutkimuksen mukaan Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa luonnon köyhtymisen kehityssuuntaa. Se kuitenkin vaatii luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa sekä luonto-, ekosysteemipalvelu- ja virkistysarvojen asettamista suunnittelun lähtökohdaksi.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Sweco Finland Oy

www.sweco.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Technopolis sitoutuivat hiilineutraaliin rakentamiseen

26.1.2022
Lehdistötiedote 26.1.2022 klo 11:00 Neljä uutta yritystä liittyy WorldGBC:n päivitettyyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen: Veev, Nexii sekä suomalaiset LähiTapiola ja Technopolis. Sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse