Green Building Council Finland

Kaupunkiluonnon lisäämisestä hyötyvät ihmiset ja koko maapallo – voiko kaupungeista löytyä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?

Loikka-blogi

Tarja Ojala
Johtava asiantuntija ja biologi
Sweco Finland Oy

Koronaepidemia on osoittanut, kuinka merkittävä voimavara luonto on. Keväällä uutisoitiin ruuhkautuneista metsistä ja retkeilyalueista, kun kaupunkilaiset ryntäsivät koronaa pakoon luontoon.

Luonnolla on merkittävä rooli ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Yli puolet maailman ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa, moni kaukana luonnosta. Tulevaisuudessa määrä vain kasvaa, kun kaupungistumisen trendi kiihtyy. Samanaikaisesti luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti köyhtyy maailmanlaajuisesti, eikä Suomi ole kehityksen ulkopuolella. Luonnonvarakeskuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa. Myös YK on julistanut 2010-luvun biodiversiteetin vuosikymmeneksi, joka huipentui syyskuussa järjestettyyn biodiversiteettikonferenssiin.

Kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa voi muuttaa merkittävästi, mikäli kaupunkirakenteiden suunnittelussa hyödynnetään ekosysteemipalveluita, jotka ovat luonnon tarjoamia ilmaisia palveluita, elämän edellytyksiä. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi hiilen sidonta, pölyttäminen sekä puhdas ilma. Biodiversiteetin köyhtymisen myötä luonnon kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee, mikä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Kaupungit ovat perinteisesti rakennusten ja päällysteiden valtakuntaa, ja luontoelementit, kuten puistot ja viheralueet, on tuotu ympäristöön kirsikaksi kakun päälle. Jos ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti otetaan huomioon jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, pystytään säilyttämään myös alkuperäistä, alueelle ominaista lajistoa sekä hiiltä sitovia metsiä ja peltoja. Meidän suunnittelutyössä mukana olevien biologien ja ekologien tehtävä on varmistaa luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaupunkimetsät jää kaavoituksessa yksinäisiksi keitaiksi, vaan ne kytkeytyvät kaupungin ulkopuolisiin metsiin, jolloin eläinlajit ja geenit pääsevät vapaasti liikkumaan ja eläinpopulaatiot säilyvät elinvoimaisina.

Isojen kaupunkien tiivistyminen luo painetta karsia luonto- ja viheralueita täydennysrakentamisen tieltä. Tulevaisuudessa urbaani luonto voi olla jotakin muuta, kuin mihin olemme tottuneet: perinteisten puistojen sijaan saasteita imeviä viherkattoja tai nurmikkojen sijaan niittykaistaleita ja puistoja. On myös varmistettava, että kaupunkiympäristö tarjoaa sopivia paikkoja pölyttäjille ja muille eläimille. Sellaisia voi löytyä esimerkiksi valjastamalla joutomaita, kuten tyhjiä tontteja, voimalinjojen alusia sekä rautateiden ja maanteiden varsia, parempaan käyttöön.

Biodiversiteettiä kaupungissa. Kuva: sweco.fi.

Monimuotoisuus auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Kaupunkiympäristössä luonnolla on suuri rooli: kasvustot suojaavat paahteelta ja vaimentavat melua, viheralueet taas imevät tulva- ja hulevesiä. Esimerkiksi täysikasvuinen lehtipuu tuottaa kasvukauden aikana happea saman verran kuin kymmenen ihmistä hengittää vuodessa. Ekosysteemipalvelut tukevat monin tavoin myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Mentaalisen hyvinvoinnin lisäksi luonto vaikuttaa esimerkiksi immuunijärjestelmään ja voi suojella meitä sairauksilta ja allergioilta. Luonnosta ja sen eduista nauttimisen ei pidä kuitenkaan olla autoilun varassa, vaan luontokokemusten tulee olla osa kaupunkilaisten arkea.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen laajan tutkimuksen mukaan Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa luonnon köyhtymisen kehityssuuntaa. Se kuitenkin vaatii luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa sekä luonto-, ekosysteemipalvelu- ja virkistysarvojen asettamista suunnittelun lähtökohdaksi.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Sweco Finland Oy

www.sweco.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on