Green Building Council Finland

Kaupunkiluonnon lisäämisestä hyötyvät ihmiset ja koko maapallo – voiko kaupungeista löytyä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?

Loikka-blogi

Tarja Ojala
Johtava asiantuntija ja biologi
Sweco Finland Oy

Koronaepidemia on osoittanut, kuinka merkittävä voimavara luonto on. Keväällä uutisoitiin ruuhkautuneista metsistä ja retkeilyalueista, kun kaupunkilaiset ryntäsivät koronaa pakoon luontoon.

Luonnolla on merkittävä rooli ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Yli puolet maailman ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa, moni kaukana luonnosta. Tulevaisuudessa määrä vain kasvaa, kun kaupungistumisen trendi kiihtyy. Samanaikaisesti luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti köyhtyy maailmanlaajuisesti, eikä Suomi ole kehityksen ulkopuolella. Luonnonvarakeskuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa. Myös YK on julistanut 2010-luvun biodiversiteetin vuosikymmeneksi, joka huipentui syyskuussa järjestettyyn biodiversiteettikonferenssiin.

Kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa voi muuttaa merkittävästi, mikäli kaupunkirakenteiden suunnittelussa hyödynnetään ekosysteemipalveluita, jotka ovat luonnon tarjoamia ilmaisia palveluita, elämän edellytyksiä. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi hiilen sidonta, pölyttäminen sekä puhdas ilma. Biodiversiteetin köyhtymisen myötä luonnon kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee, mikä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Kaupungit ovat perinteisesti rakennusten ja päällysteiden valtakuntaa, ja luontoelementit, kuten puistot ja viheralueet, on tuotu ympäristöön kirsikaksi kakun päälle. Jos ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti otetaan huomioon jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, pystytään säilyttämään myös alkuperäistä, alueelle ominaista lajistoa sekä hiiltä sitovia metsiä ja peltoja. Meidän suunnittelutyössä mukana olevien biologien ja ekologien tehtävä on varmistaa luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaupunkimetsät jää kaavoituksessa yksinäisiksi keitaiksi, vaan ne kytkeytyvät kaupungin ulkopuolisiin metsiin, jolloin eläinlajit ja geenit pääsevät vapaasti liikkumaan ja eläinpopulaatiot säilyvät elinvoimaisina.

Isojen kaupunkien tiivistyminen luo painetta karsia luonto- ja viheralueita täydennysrakentamisen tieltä. Tulevaisuudessa urbaani luonto voi olla jotakin muuta, kuin mihin olemme tottuneet: perinteisten puistojen sijaan saasteita imeviä viherkattoja tai nurmikkojen sijaan niittykaistaleita ja puistoja. On myös varmistettava, että kaupunkiympäristö tarjoaa sopivia paikkoja pölyttäjille ja muille eläimille. Sellaisia voi löytyä esimerkiksi valjastamalla joutomaita, kuten tyhjiä tontteja, voimalinjojen alusia sekä rautateiden ja maanteiden varsia, parempaan käyttöön.

Biodiversiteettiä kaupungissa. Kuva: sweco.fi.

Monimuotoisuus auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Kaupunkiympäristössä luonnolla on suuri rooli: kasvustot suojaavat paahteelta ja vaimentavat melua, viheralueet taas imevät tulva- ja hulevesiä. Esimerkiksi täysikasvuinen lehtipuu tuottaa kasvukauden aikana happea saman verran kuin kymmenen ihmistä hengittää vuodessa. Ekosysteemipalvelut tukevat monin tavoin myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Mentaalisen hyvinvoinnin lisäksi luonto vaikuttaa esimerkiksi immuunijärjestelmään ja voi suojella meitä sairauksilta ja allergioilta. Luonnosta ja sen eduista nauttimisen ei pidä kuitenkaan olla autoilun varassa, vaan luontokokemusten tulee olla osa kaupunkilaisten arkea.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen laajan tutkimuksen mukaan Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa luonnon köyhtymisen kehityssuuntaa. Se kuitenkin vaatii luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa sekä luonto-, ekosysteemipalvelu- ja virkistysarvojen asettamista suunnittelun lähtökohdaksi.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Sweco Finland Oy

www.sweco.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli