Green Building Council Finland

Kaupunkiluonnon lisäämisestä hyötyvät ihmiset ja koko maapallo – voiko kaupungeista löytyä ratkaisu luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen?

Loikka-blogi

Tarja Ojala
Johtava asiantuntija ja biologi
Sweco Finland Oy

Koronaepidemia on osoittanut, kuinka merkittävä voimavara luonto on. Keväällä uutisoitiin ruuhkautuneista metsistä ja retkeilyalueista, kun kaupunkilaiset ryntäsivät koronaa pakoon luontoon.

Luonnolla on merkittävä rooli ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Yli puolet maailman ihmisistä asuu kuitenkin kaupungeissa, moni kaukana luonnosta. Tulevaisuudessa määrä vain kasvaa, kun kaupungistumisen trendi kiihtyy. Samanaikaisesti luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti köyhtyy maailmanlaajuisesti, eikä Suomi ole kehityksen ulkopuolella. Luonnonvarakeskuksen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa. Myös YK on julistanut 2010-luvun biodiversiteetin vuosikymmeneksi, joka huipentui syyskuussa järjestettyyn biodiversiteettikonferenssiin.

Kaupungeissa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa voi muuttaa merkittävästi, mikäli kaupunkirakenteiden suunnittelussa hyödynnetään ekosysteemipalveluita, jotka ovat luonnon tarjoamia ilmaisia palveluita, elämän edellytyksiä. Ekosysteemipalveluita ovat esimerkiksi hiilen sidonta, pölyttäminen sekä puhdas ilma. Biodiversiteetin köyhtymisen myötä luonnon kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee, mikä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Kaupungit ovat perinteisesti rakennusten ja päällysteiden valtakuntaa, ja luontoelementit, kuten puistot ja viheralueet, on tuotu ympäristöön kirsikaksi kakun päälle. Jos ekosysteemipalvelut ja biodiversiteetti otetaan huomioon jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa, pystytään säilyttämään myös alkuperäistä, alueelle ominaista lajistoa sekä hiiltä sitovia metsiä ja peltoja. Meidän suunnittelutyössä mukana olevien biologien ja ekologien tehtävä on varmistaa luonnon monimuotoisuus kaupunkiympäristössä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaupunkimetsät jää kaavoituksessa yksinäisiksi keitaiksi, vaan ne kytkeytyvät kaupungin ulkopuolisiin metsiin, jolloin eläinlajit ja geenit pääsevät vapaasti liikkumaan ja eläinpopulaatiot säilyvät elinvoimaisina.

Isojen kaupunkien tiivistyminen luo painetta karsia luonto- ja viheralueita täydennysrakentamisen tieltä. Tulevaisuudessa urbaani luonto voi olla jotakin muuta, kuin mihin olemme tottuneet: perinteisten puistojen sijaan saasteita imeviä viherkattoja tai nurmikkojen sijaan niittykaistaleita ja puistoja. On myös varmistettava, että kaupunkiympäristö tarjoaa sopivia paikkoja pölyttäjille ja muille eläimille. Sellaisia voi löytyä esimerkiksi valjastamalla joutomaita, kuten tyhjiä tontteja, voimalinjojen alusia sekä rautateiden ja maanteiden varsia, parempaan käyttöön.

Biodiversiteettiä kaupungissa. Kuva: sweco.fi.

Monimuotoisuus auttaa luontoa sopeutumaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten ilmastonmuutokseen. Kaupunkiympäristössä luonnolla on suuri rooli: kasvustot suojaavat paahteelta ja vaimentavat melua, viheralueet taas imevät tulva- ja hulevesiä. Esimerkiksi täysikasvuinen lehtipuu tuottaa kasvukauden aikana happea saman verran kuin kymmenen ihmistä hengittää vuodessa. Ekosysteemipalvelut tukevat monin tavoin myös ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Mentaalisen hyvinvoinnin lisäksi luonto vaikuttaa esimerkiksi immuunijärjestelmään ja voi suojella meitä sairauksilta ja allergioilta. Luonnosta ja sen eduista nauttimisen ei pidä kuitenkaan olla autoilun varassa, vaan luontokokemusten tulee olla osa kaupunkilaisten arkea.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen laajan tutkimuksen mukaan Suomella on tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa luonnon köyhtymisen kehityssuuntaa. Se kuitenkin vaatii luonnon monimuotoisuuden huomioimista kaikessa päätöksenteossa sekä luonto-, ekosysteemipalvelu- ja virkistysarvojen asettamista suunnittelun lähtökohdaksi.

Swecon vuoden neljännen Urban Insight -raportin teemana on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia.

Sweco Finland Oy

www.sweco.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

63 #BuildingLifen kannattajaa ja 14 julkaistua tiekarttaa

1.6.2023
#Buildinglifen tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kutsumme mukaan kannattajia sitoutumaan oman tiekartan laatimiseen ja julkaisemme jo valmiita tiekarttoja esimerkiksi koko alalle. NCC hiilitiekartta

Green Building Council Finland muuttaa Siltasaareen

29.5.2023
Muutamme Hakaniemeen, Siltasaari 10:n tiloihin! 1.6.2023 lähtien osoitteemme on Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki. Siltasaari 10 on historiallinen kohde, jolle on mm. myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Kiinteistönomistaja ja FIGBC -verkoston jäsen

#BuildingLife2 – lisää vauhtia kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2023
World Green Building Council julkaisi tasan vuosi sitten tavoiteohjelmansa EU:n rakentamislainsäädännölle. Whole Life Carbon Policy Roadmapin tavoitteena on varmistaa, että rakentamislainsäädäntö on linjassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa ja toisaalta

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2023 kooste

15.5.2023
Ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland järjestivät Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin tiistaina 9.5.2023. Tilaisuudessa kuultiin vähähiilisen rakentamisen säädöskehityksestä Euroopassa sekä Suomessa, alan viimeisimmistä kehityssuunnista sekä alueiden käytön suunnittelun vaikutuksesta vähähiiliseen rakentamiseen.

Aika siirtyä suljettuun kiertoon – GBCt julkaisevat Circular Built Environment Playbookin 

10.5.2023
World Green Building Council (WorldGBC) ja sen yli 75 Green Building Councilin verkosto lanseeraavat Circular Built Environment Playbookin – kansainvälisen oppaan nopeuttamaan kiertotalouden ja resurssitehokkuuden periaatteiden käyttöönottoa rakennusalalla. Green Building

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirja julkaistu

3.5.2023
Yhteisesti sovitut toimintatavat, tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja jopa päällekkäistä työtä. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

FIGBC:n tulevaa strategiaa hiotaan toukokuussa 

19.4.2023
FIGBC:n uuden strategian valmistelu aloitettiin kevätkokouksessa 28.3.2023. Uusi strategia hyväksytään syyskokouksessa ja se astuu voimaan vuoden 2024 alusta. Nyt kutsumme Green Building Council Finlandin jäseniä osallistumaan strategiatyöpajoihimme.  Järjestämme toukokuussa viisi työpajaa

Kuinka vauhdittaa puun kiertotaloutta infrahankkeissa? 

19.4.2023
Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristövastuullisuuden kehittymisestä. Tikkamäki on työskennellyt infrarakentamisen alalla eri rooleissa jo yli kahdenkymmen vuoden ajan.  Kiihtyvä kehitysvauhti ja -tahto  Kehitysvauhti on hurja niin

S-Pankki liittyi jäseneksi maailmanlaajuiseen kestävän rakentamisen verkostoon 

13.4.2023
Green Building Council Finland on osa maailmanlaajuista Green Building Council -verkostoa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja rakennetun ympäristön ympäristökestävyyttä.  S-Pankki liittyy jäseneksi kestävän rakennetun ympäristön edistämiseen keskittyvään Green

New Global Policy Principles outline transformative action policymakers can take to accelerate sustainability action in the built environment 

12.4.2023
Ahead of the G7 Ministers’ Meeting on Climate, Energy and Environment (15–16 April 2023), the World Green Building Council (WorldGBC), and its network of 75+ Green Building Councils, launch a

Tulevaisuuden työn haasteita ja ratkaisuja

6.4.2023
Minkälaista kestävyystyötä rakennusalan yritykset tällä hetkellä tekevät? Minkälaisia haasteita alan yritykset kestävyysmurroksen edessä kohtaavat? Entä miten näitä haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan? Tällaisten kysymysten äärelle kerääntyi 13.-15.3. joukko teknisen alan opiskelijoita

Askelia kohti vähähiilisyyttä 

6.4.2023
Vähähiilinen rakentaminen on mahdollista nyt. Ja vähähiilisyyden tulisikin olla suunnittelun lähtökohta heti rakennushankkeen alusta alkaen kaikissa rakennushankkeissa. Vähähiilisyyden ohjaamiseen on erilaisia keinoja, kuten esimerkiksi:  Vähähiilisyyden ohjauksessa on tärkeintä seurata vähähiilisyyden