Green Building Council Finland

Käytön hiilijalanjälki rohkaisee päästölaiharille

[hr]

Lilli Linkola
Projektipäällikkö, Ilmastokatu, GBC Finland[hr]

Yhdeksälle Iso Roobertinkadun kiinteistö- ja taloyhtiölle laskettiin käytön hiilijalanjälki puolen vuoden ajanjaksolta heinäkuu – joulukuu. Rakennusten elinkaarimittareiden mukaisella käytön hiilijalanjälkilaskennalla haluttiin selvittää kiinteistöjen hiilijalanjäljen nykytila ja rohkaista ilmastokadun kiinteistöjä päästölaiharille.

Syksyllä 2015 Iähetimme Iso Roobertinkadun talo- ja kiinteistöyhtiöille kutsun osallistua Ilmastokatu-hankkeeseen ja hiilijalanjäljen seurantaan. Yhdeksän yhtiötä ilmoitti heti lähtevänsä mukaan. Omistajien motivaationa oli muun muassa halu saada energiankulutus hallintaan, luoda säästöjä yhtiölle ja myös toimia ilmastoviisaasti.

Käytön hiilijalanjälki kertoo kiinteistön lämmityksen, sähkökulutuksen ja vedenkulutuksen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä. Mukana seurannassa on kaksi toimistokiinteistöä ja seitsemän asuinrakennusta. Laskenta suoritettiin kiinteistönomistajan näkökulmasta eli laskentaan ei otettu mukaan talon asukkaiden huoneistokohtaista sähkönkulutusta.  Ainoastaan yhden toimistokiinteistön osalta otettiin toimiston käyttäjien kuluttama sähkö mukaan laskuihin. Hiilijalanjäljen laskennat suorittivat Bionova Oy ja Benviroc Oy.

Tulokset osoittivat, että suurin osuus asuinkerrostalojen hiilijalanjäljestä Iso Roballa koostuu rakennuksen lämmitykseen tarvittavasta energiasta, kaukolämmöstä. Kiinteistöjen sähkönkulutus oli suhteellisen pientä. Kaikissa vahoissa kerrostaloissa ei ole esimerkiksi hissejä ja lähes kaikissa taas on painovoimainen ilmanvaihto. Asuinrakennusten yhteenlasketut hiilidioksidipäästöt puolen vuoden periodilta olivat 441 t CO2e.  Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki vuodessa on 8,7 t CO2e.

Per neliö lasketut asuinrakennusten hiilijalanjäljet vaihtelivat 12 kg CO2e/brm2 ja 27 kg CO2e/brm2 välillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että henkilöauton keskimääräiset päästöt sadalla kilometrillä ovat 14 kg CO2, yhden naudanlihakilon hiilijalanjälki on 20 kg CO2 e ja lento Rovaniemelle tuottaa päästöjä 125 kg CO2e. Kiinteistön tasolla tarkastaessa päästöt ovat merkittäviä.  Esimerkiksi hyvin tyypillisen vanhan kivitalon Iso Roobertinkatu 8:n hiilijalanjälki puolen vuoden ajalta oli 45 t CO2e. Tämä vastaan noin 25:tä edestakaista lentoa Hong Kongiin tai 180 edestakaista lentoa Rovaniemelle.

Seurannassa mukana olevien toimistorakennusten hiilijalanjäljet olivat keskimäärin asuinkerrostaloja suuremmat 21 kg CO2 e/brm2 kummatkin. Toimistorakennusten sähkönkulutus on usein suurempaa kuin asuinkerrostalojen. Sähkönkulutuksen hiilijalanjälkeä voi merkittävästi pienentää hankkimalla kiinteistöön vihreää sähkö, kuten toimistorakennus KOY Iso Roobertinkatu 20-22:ssa on tehty. Saneerauksen yhteydessä on hyvä tilaisuus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Sponda Oyj:n toimistorakenuksessa Iso Roobertinkatu 21-25:ssä on saneerauksen ansiosta lämmitysenergian kulutus niukkaa ja lämmityksen hiilijalanjälki on 40 % pienempi kuin toisen seurantaan osallistuneen toimistokiinteistön.

Seuraavan kerran näille yhdeksälle kiinteistöille lasketaan hiilijalanjälki keväällä 2017. Asuinkerrostalot ovat saaneet kiinteistökohtaisia suosituksia, miten hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Vettä ja lämpöä on kehotettu säästämään eri toimenpitein. Ensi keväänä katsotaan mikä kiinteistöistä on suurin pudottaja.

Lue lisää rakennusten elinkaarimittareista

Lue lisää Ilmastokadusta

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua