Green Building Council Finland

Kestävä aluesuunnittelu koronapandemian jälkeen

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Kuva: Olli-Pekka Orpo

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta avasi näkemyksiään koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista FIGBC:n Kestävät alueet -toimikunnan kokouksessa 3.9.2021.

Koronapandemia on vaikuttanut elämäämme jo lähes kahden vuoden ajan. Rajoitukset ovat kaventaneet sosiaalista elämää ja kontakteja, mullistaneet monen työrutiinit ja laittaneet meidät kaikki uuden eteen. Tilanne on nostanut esiin uusia tapoja ajatella esimerkiksi sijainnin merkitystä yhteiskunnassa, niin työssä kuin vapaa-ajallakin, ja herättänyt keskustelua siitä, millaista meidän oma rakennettu ympäristömme pitäisi olla nyt ja tulevaisuudessa. Nämä muutospaineet tulevat varmasti vaikuttamaan myös aluekehitykseen, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä ja mitkä vain väliaikaisia?

Pandemia mullisti elämämme, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä?

Vaikka pandemia yhä jyllääkin, ja on vaikuttanut yhteiskuntaamme ja elämiimme hyvinkin merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, ei se Ruoppilan mukaan tule vaikuttamaan suuriin pitkän aikavälin trendeihin. Kaupungistuminen tulee jatkumaan edelleen. Joitain väliaikaisia hidastumisen merkkejä voidaan nyt havaita, mutta Ruoppilan mukaan tämä johtunee esimerkiksi siitä, etteivät opiskelijat tällä hetkellä muuta yhtä täysmääräisesti opiskelupaikkakunnilleen. Tämä kehitys on kuitenkin vain väliaikaista.

Ihmisten asuntomieltymykset tulevat mitä luultavammin pysymään saman suuntaisina kuin ennen poikkeusoloja. Yhteydet, sosiaaliset kontaktit ja palveluiden saatavuus eivät ole menettäneet suosiotaan, vaan päinvastoin niiden merkitys on rajoitustoimien myötä jopa kasvanut, kuten on myös kysyntä monipuolisille julkisille tiloille. Viheralueiden ja kaupunkivihreän saatavuus ja laatu sen sijaan korostuu.

Asuntojen neliöistä on etätyöskentelyn yleistyessä noussut paljon keskustelua, mutta Ruoppila ei silti usko kotien koon nousevan taloudellisia resursseja suuremmaksi tekijäksi asuntojen valinnassa. Markkinatilanne ja hankintaresurssit kun eivät pandemiasta huolimatta ole juuri muuttuneet.

Etätyö on tullut jäädäkseen

Osittainen etätyö tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään ja yleistymään. Tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä pandemian vaikutuksista yhteiskuntaamme ja alueisiimme. Kun yhä useammin osa työstä tehdään joko kotoa tai kolmannesta paikasta käsin, tulevat esimerkiksi asunnoilta ja kodeilta vaadittavat pohjaratkaisut kokemaan muutospaineita.

Etätyön lisääntyminen tarkoittaa myös toimistotilojen tarpeen vähentymistä ja toisaalta taas kodin ulkopuolisten etätyötilojen kysynnän kasvua. Etätyötilojen saralla tullaankin näkemään merkittävää liiketoiminnan kasvua ja kilpailua. Mahdollisuuksia etätyölle ilmestynee entistä useammin asuin- ja vapaa-ajanviettoalueille ja suuret toimistorakennus-alueet kokenevat muutoksia – joskin osa näistä yleensä aika hyvin saavutettavista kohteista voi myös muuttua sisäisesti, kysynnän murrosta seuraillen, toimistohotellien suuntaan.

Viheralueiden merkitys kasvaa

Viher- ja luontoalueiden merkitys on poikkeusolojen aikana kasvanut ja tämä trendi tulee luultavasti jatkumaan rajoitusten päättymisen jälkeenkin. Tarve vehreydelle ja lähiluonnolle on korostunut, mikä näkyy luontomatkailun suosion kasvuna. Retkeily niin lähimetsään kuin kauemmaksi luonnonpuistoihin on nousussa. Vaikka asumisen sijaintipreferenssit keskittynevät jatkossakin suuressa mittakaavassa suurten kaupunkiseutujen keskeisille alueille, lähiluonnolla voi olla tulevaisuudessa jopa aiempaa suurempi vaikutus asumissijainnin valintaan mikrotasolla.

Tilapäiset vaikutukset

Ruoppila arvioi sijainnin merkityksen vähenemisen olleen pandemian vaikeaan vaiheeseen liittyvä tilapäinen vaikutus. Hän ei usko esimerkiksi mökille tai kakkosasunnolle muuton nousevan merkittävään rooliin. Suurimmalle osalle väestöstä täysi irtaantuminen esimerkiksi työpaikasta tai lasten koulusta on mahdotonta. Monissa ammateissa ei ylipäätään voi tehdä etätyötä. Mahdolliset vaikutukset, joita esimerkiksi yleistyvä etätyö mahdollistaa, tulevat näkymään ennemminkin monipaikkaisuuden kautta – tulevaisuudessa esimerkiksi kaksipaikkaisuuteen voidaan asuinjärjestelyissä jopa aktiivisesti pyrkiä. Ruoppila uskoo, että pandemian jälkeen työmatkoista on tippunut puolet pois, mutta vapaa-ajan matkailu palaa entisiin uomiinsa, tai jos muutoksia tulee, johtuu se ennemminkin ilmastotietoisuuden lisääntymisestä.

Paljon spekuloidusta Nurmijärvi-ilmiöstä ei Ruoppilan mukaan ole evidenssiä, eikä kaupunkiseutujen etäisempien alueiden suosio ole siis näillä näkymin ainakaan pandemian seurauksena kasvamassa. Kaupunkien keskustojen hiljeneminen on ollut myöskin vain väliaikaista. Osansa on ollut myös ulkomaisiin matkailijoihin perustuvan kulutuskysynnän tilapäisellä hiipumisella. Koronarajoitukset ovat kylläkin kiihdyttäneet verkkokauppaa, mikä tukee jo olemassa olevaa kehitystä, jossa keskusta-alueilla painopiste on siirtymässä erikoistavaran kauppapaikoista palvelutiheiksi vapaa-ajanviettoalueiksi.

Mahdollisuuden paikat

Mahdollisia muutoksia Ruoppila näkee juuri lähiluonnon merkityksen kasvussa. Se voi pienessä mittakaavassa alkaa vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Pientaloasumisen lisäksi lähiöiden vetovoiman kasvattamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä lähiöalueilla luonto asumisen lomassa on usein niiden parhaana pidetty piirre. Ylipäätään luontoyhteyttä halutaan tavoitella kaikilla alueilla, joskin käsitykset riittävästä luontoyhteydestä vaihtelevat. Joillekin se tarkoittaa metsän läheisyyttä, tiiviimmillä kaupunkialueilla minimissään ikkunasta näkyvää puuta tai pensasta, josta voi seurata vuodenaikojen vaihtelua.

Ruoppilan alustuksen jälkeen toimikunnassa keskusteltiin aiheesta laajasti ja kuultiin näkemyksiä koronapaluusta eri kaupungeilta, konsulteilta, kiinteistönomistajilta, rakennuttajilta ja aluekehittäjiltä. Etätyöskentelyn rooli nousi keskiöön, samoin kuin siihen liittyvät haasteet kuten työtilojen järjestäminen ja kotien tilojen muunneltavuus. Tiedostettiin myös, että etätyöskentely ei koske koko väestöä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan ruudun ääreltä. Kuitenkin sen vaikutukset alueiden kehittymiselle tulevat koskettamaan jokaista.

Monipaikkaisuus tukee alueiden monitoimintoisuutta. Kun etätyö tapahtuu asutuskeskuksissa, esimerkiksi etätyökeskittymien muodossa, tuo se mukanaan palveluita ja elinvoimaa alueille, joissa kaivatun monitoimintoisuuden kehittäminen ei välttämättä ennen pandemian aikaa ollut helppoa. Tähän mahdollisuuteen asutuskeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja lähiöissä kannattaa tarttua.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

LähiTapiola Kiinteistövarainhoito ja Technopolis sitoutuivat hiilineutraaliin rakentamiseen

26.1.2022
Lehdistötiedote 26.1.2022 klo 11:00 Neljä uutta yritystä liittyy WorldGBC:n päivitettyyn Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumukseen: Veev, Nexii sekä suomalaiset LähiTapiola ja Technopolis. Sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse