Green Building Council Finland

Kestävä aluesuunnittelu koronapandemian jälkeen

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Kuva: Olli-Pekka Orpo

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta avasi näkemyksiään koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista FIGBC:n Kestävät alueet -toimikunnan kokouksessa 3.9.2021.

Koronapandemia on vaikuttanut elämäämme jo lähes kahden vuoden ajan. Rajoitukset ovat kaventaneet sosiaalista elämää ja kontakteja, mullistaneet monen työrutiinit ja laittaneet meidät kaikki uuden eteen. Tilanne on nostanut esiin uusia tapoja ajatella esimerkiksi sijainnin merkitystä yhteiskunnassa, niin työssä kuin vapaa-ajallakin, ja herättänyt keskustelua siitä, millaista meidän oma rakennettu ympäristömme pitäisi olla nyt ja tulevaisuudessa. Nämä muutospaineet tulevat varmasti vaikuttamaan myös aluekehitykseen, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä ja mitkä vain väliaikaisia?

Pandemia mullisti elämämme, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä?

Vaikka pandemia yhä jyllääkin, ja on vaikuttanut yhteiskuntaamme ja elämiimme hyvinkin merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, ei se Ruoppilan mukaan tule vaikuttamaan suuriin pitkän aikavälin trendeihin. Kaupungistuminen tulee jatkumaan edelleen. Joitain väliaikaisia hidastumisen merkkejä voidaan nyt havaita, mutta Ruoppilan mukaan tämä johtunee esimerkiksi siitä, etteivät opiskelijat tällä hetkellä muuta yhtä täysmääräisesti opiskelupaikkakunnilleen. Tämä kehitys on kuitenkin vain väliaikaista.

Ihmisten asuntomieltymykset tulevat mitä luultavammin pysymään saman suuntaisina kuin ennen poikkeusoloja. Yhteydet, sosiaaliset kontaktit ja palveluiden saatavuus eivät ole menettäneet suosiotaan, vaan päinvastoin niiden merkitys on rajoitustoimien myötä jopa kasvanut, kuten on myös kysyntä monipuolisille julkisille tiloille. Viheralueiden ja kaupunkivihreän saatavuus ja laatu sen sijaan korostuu.

Asuntojen neliöistä on etätyöskentelyn yleistyessä noussut paljon keskustelua, mutta Ruoppila ei silti usko kotien koon nousevan taloudellisia resursseja suuremmaksi tekijäksi asuntojen valinnassa. Markkinatilanne ja hankintaresurssit kun eivät pandemiasta huolimatta ole juuri muuttuneet.

Etätyö on tullut jäädäkseen

Osittainen etätyö tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään ja yleistymään. Tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä pandemian vaikutuksista yhteiskuntaamme ja alueisiimme. Kun yhä useammin osa työstä tehdään joko kotoa tai kolmannesta paikasta käsin, tulevat esimerkiksi asunnoilta ja kodeilta vaadittavat pohjaratkaisut kokemaan muutospaineita.

Etätyön lisääntyminen tarkoittaa myös toimistotilojen tarpeen vähentymistä ja toisaalta taas kodin ulkopuolisten etätyötilojen kysynnän kasvua. Etätyötilojen saralla tullaankin näkemään merkittävää liiketoiminnan kasvua ja kilpailua. Mahdollisuuksia etätyölle ilmestynee entistä useammin asuin- ja vapaa-ajanviettoalueille ja suuret toimistorakennus-alueet kokenevat muutoksia – joskin osa näistä yleensä aika hyvin saavutettavista kohteista voi myös muuttua sisäisesti, kysynnän murrosta seuraillen, toimistohotellien suuntaan.

Viheralueiden merkitys kasvaa

Viher- ja luontoalueiden merkitys on poikkeusolojen aikana kasvanut ja tämä trendi tulee luultavasti jatkumaan rajoitusten päättymisen jälkeenkin. Tarve vehreydelle ja lähiluonnolle on korostunut, mikä näkyy luontomatkailun suosion kasvuna. Retkeily niin lähimetsään kuin kauemmaksi luonnonpuistoihin on nousussa. Vaikka asumisen sijaintipreferenssit keskittynevät jatkossakin suuressa mittakaavassa suurten kaupunkiseutujen keskeisille alueille, lähiluonnolla voi olla tulevaisuudessa jopa aiempaa suurempi vaikutus asumissijainnin valintaan mikrotasolla.

Tilapäiset vaikutukset

Ruoppila arvioi sijainnin merkityksen vähenemisen olleen pandemian vaikeaan vaiheeseen liittyvä tilapäinen vaikutus. Hän ei usko esimerkiksi mökille tai kakkosasunnolle muuton nousevan merkittävään rooliin. Suurimmalle osalle väestöstä täysi irtaantuminen esimerkiksi työpaikasta tai lasten koulusta on mahdotonta. Monissa ammateissa ei ylipäätään voi tehdä etätyötä. Mahdolliset vaikutukset, joita esimerkiksi yleistyvä etätyö mahdollistaa, tulevat näkymään ennemminkin monipaikkaisuuden kautta – tulevaisuudessa esimerkiksi kaksipaikkaisuuteen voidaan asuinjärjestelyissä jopa aktiivisesti pyrkiä. Ruoppila uskoo, että pandemian jälkeen työmatkoista on tippunut puolet pois, mutta vapaa-ajan matkailu palaa entisiin uomiinsa, tai jos muutoksia tulee, johtuu se ennemminkin ilmastotietoisuuden lisääntymisestä.

Paljon spekuloidusta Nurmijärvi-ilmiöstä ei Ruoppilan mukaan ole evidenssiä, eikä kaupunkiseutujen etäisempien alueiden suosio ole siis näillä näkymin ainakaan pandemian seurauksena kasvamassa. Kaupunkien keskustojen hiljeneminen on ollut myöskin vain väliaikaista. Osansa on ollut myös ulkomaisiin matkailijoihin perustuvan kulutuskysynnän tilapäisellä hiipumisella. Koronarajoitukset ovat kylläkin kiihdyttäneet verkkokauppaa, mikä tukee jo olemassa olevaa kehitystä, jossa keskusta-alueilla painopiste on siirtymässä erikoistavaran kauppapaikoista palvelutiheiksi vapaa-ajanviettoalueiksi.

Mahdollisuuden paikat

Mahdollisia muutoksia Ruoppila näkee juuri lähiluonnon merkityksen kasvussa. Se voi pienessä mittakaavassa alkaa vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Pientaloasumisen lisäksi lähiöiden vetovoiman kasvattamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä lähiöalueilla luonto asumisen lomassa on usein niiden parhaana pidetty piirre. Ylipäätään luontoyhteyttä halutaan tavoitella kaikilla alueilla, joskin käsitykset riittävästä luontoyhteydestä vaihtelevat. Joillekin se tarkoittaa metsän läheisyyttä, tiiviimmillä kaupunkialueilla minimissään ikkunasta näkyvää puuta tai pensasta, josta voi seurata vuodenaikojen vaihtelua.

Ruoppilan alustuksen jälkeen toimikunnassa keskusteltiin aiheesta laajasti ja kuultiin näkemyksiä koronapaluusta eri kaupungeilta, konsulteilta, kiinteistönomistajilta, rakennuttajilta ja aluekehittäjiltä. Etätyöskentelyn rooli nousi keskiöön, samoin kuin siihen liittyvät haasteet kuten työtilojen järjestäminen ja kotien tilojen muunneltavuus. Tiedostettiin myös, että etätyöskentely ei koske koko väestöä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan ruudun ääreltä. Kuitenkin sen vaikutukset alueiden kehittymiselle tulevat koskettamaan jokaista.

Monipaikkaisuus tukee alueiden monitoimintoisuutta. Kun etätyö tapahtuu asutuskeskuksissa, esimerkiksi etätyökeskittymien muodossa, tuo se mukanaan palveluita ja elinvoimaa alueille, joissa kaivatun monitoimintoisuuden kehittäminen ei välttämättä ennen pandemian aikaa ollut helppoa. Tähän mahdollisuuteen asutuskeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja lähiöissä kannattaa tarttua.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä