Green Building Council Finland

Kestävä aluesuunnittelu koronapandemian jälkeen

Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building Councilien ja näiden jäsenten kanssa. Lue kaikki Weekillä julkaistavat verkostomme artikkelit World Green Building Weekin verkkosivuilta!

Kuva: Olli-Pekka Orpo

Kaupunkitutkimuksen tutkimusjohtaja Sampo Ruoppila Turun yliopistosta avasi näkemyksiään koronapandemian lyhyt- ja pitkäaikaisista vaikutuksista FIGBC:n Kestävät alueet -toimikunnan kokouksessa 3.9.2021.

Koronapandemia on vaikuttanut elämäämme jo lähes kahden vuoden ajan. Rajoitukset ovat kaventaneet sosiaalista elämää ja kontakteja, mullistaneet monen työrutiinit ja laittaneet meidät kaikki uuden eteen. Tilanne on nostanut esiin uusia tapoja ajatella esimerkiksi sijainnin merkitystä yhteiskunnassa, niin työssä kuin vapaa-ajallakin, ja herättänyt keskustelua siitä, millaista meidän oma rakennettu ympäristömme pitäisi olla nyt ja tulevaisuudessa. Nämä muutospaineet tulevat varmasti vaikuttamaan myös aluekehitykseen, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä ja mitkä vain väliaikaisia?

Pandemia mullisti elämämme, mutta mitkä vaikutukset ovat pysyviä?

Vaikka pandemia yhä jyllääkin, ja on vaikuttanut yhteiskuntaamme ja elämiimme hyvinkin merkittävästi viimeisen kahden vuoden aikana, ei se Ruoppilan mukaan tule vaikuttamaan suuriin pitkän aikavälin trendeihin. Kaupungistuminen tulee jatkumaan edelleen. Joitain väliaikaisia hidastumisen merkkejä voidaan nyt havaita, mutta Ruoppilan mukaan tämä johtunee esimerkiksi siitä, etteivät opiskelijat tällä hetkellä muuta yhtä täysmääräisesti opiskelupaikkakunnilleen. Tämä kehitys on kuitenkin vain väliaikaista.

Ihmisten asuntomieltymykset tulevat mitä luultavammin pysymään saman suuntaisina kuin ennen poikkeusoloja. Yhteydet, sosiaaliset kontaktit ja palveluiden saatavuus eivät ole menettäneet suosiotaan, vaan päinvastoin niiden merkitys on rajoitustoimien myötä jopa kasvanut, kuten on myös kysyntä monipuolisille julkisille tiloille. Viheralueiden ja kaupunkivihreän saatavuus ja laatu sen sijaan korostuu.

Asuntojen neliöistä on etätyöskentelyn yleistyessä noussut paljon keskustelua, mutta Ruoppila ei silti usko kotien koon nousevan taloudellisia resursseja suuremmaksi tekijäksi asuntojen valinnassa. Markkinatilanne ja hankintaresurssit kun eivät pandemiasta huolimatta ole juuri muuttuneet.

Etätyö on tullut jäädäkseen

Osittainen etätyö tulee mitä todennäköisimmin lisääntymään ja yleistymään. Tämä tulee olemaan yksi merkittävimmistä pandemian vaikutuksista yhteiskuntaamme ja alueisiimme. Kun yhä useammin osa työstä tehdään joko kotoa tai kolmannesta paikasta käsin, tulevat esimerkiksi asunnoilta ja kodeilta vaadittavat pohjaratkaisut kokemaan muutospaineita.

Etätyön lisääntyminen tarkoittaa myös toimistotilojen tarpeen vähentymistä ja toisaalta taas kodin ulkopuolisten etätyötilojen kysynnän kasvua. Etätyötilojen saralla tullaankin näkemään merkittävää liiketoiminnan kasvua ja kilpailua. Mahdollisuuksia etätyölle ilmestynee entistä useammin asuin- ja vapaa-ajanviettoalueille ja suuret toimistorakennus-alueet kokenevat muutoksia – joskin osa näistä yleensä aika hyvin saavutettavista kohteista voi myös muuttua sisäisesti, kysynnän murrosta seuraillen, toimistohotellien suuntaan.

Viheralueiden merkitys kasvaa

Viher- ja luontoalueiden merkitys on poikkeusolojen aikana kasvanut ja tämä trendi tulee luultavasti jatkumaan rajoitusten päättymisen jälkeenkin. Tarve vehreydelle ja lähiluonnolle on korostunut, mikä näkyy luontomatkailun suosion kasvuna. Retkeily niin lähimetsään kuin kauemmaksi luonnonpuistoihin on nousussa. Vaikka asumisen sijaintipreferenssit keskittynevät jatkossakin suuressa mittakaavassa suurten kaupunkiseutujen keskeisille alueille, lähiluonnolla voi olla tulevaisuudessa jopa aiempaa suurempi vaikutus asumissijainnin valintaan mikrotasolla.

Tilapäiset vaikutukset

Ruoppila arvioi sijainnin merkityksen vähenemisen olleen pandemian vaikeaan vaiheeseen liittyvä tilapäinen vaikutus. Hän ei usko esimerkiksi mökille tai kakkosasunnolle muuton nousevan merkittävään rooliin. Suurimmalle osalle väestöstä täysi irtaantuminen esimerkiksi työpaikasta tai lasten koulusta on mahdotonta. Monissa ammateissa ei ylipäätään voi tehdä etätyötä. Mahdolliset vaikutukset, joita esimerkiksi yleistyvä etätyö mahdollistaa, tulevat näkymään ennemminkin monipaikkaisuuden kautta – tulevaisuudessa esimerkiksi kaksipaikkaisuuteen voidaan asuinjärjestelyissä jopa aktiivisesti pyrkiä. Ruoppila uskoo, että pandemian jälkeen työmatkoista on tippunut puolet pois, mutta vapaa-ajan matkailu palaa entisiin uomiinsa, tai jos muutoksia tulee, johtuu se ennemminkin ilmastotietoisuuden lisääntymisestä.

Paljon spekuloidusta Nurmijärvi-ilmiöstä ei Ruoppilan mukaan ole evidenssiä, eikä kaupunkiseutujen etäisempien alueiden suosio ole siis näillä näkymin ainakaan pandemian seurauksena kasvamassa. Kaupunkien keskustojen hiljeneminen on ollut myöskin vain väliaikaista. Osansa on ollut myös ulkomaisiin matkailijoihin perustuvan kulutuskysynnän tilapäisellä hiipumisella. Koronarajoitukset ovat kylläkin kiihdyttäneet verkkokauppaa, mikä tukee jo olemassa olevaa kehitystä, jossa keskusta-alueilla painopiste on siirtymässä erikoistavaran kauppapaikoista palvelutiheiksi vapaa-ajanviettoalueiksi.

Mahdollisuuden paikat

Mahdollisia muutoksia Ruoppila näkee juuri lähiluonnon merkityksen kasvussa. Se voi pienessä mittakaavassa alkaa vaikuttaa asuinpaikan valintaan. Pientaloasumisen lisäksi lähiöiden vetovoiman kasvattamiselle on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä lähiöalueilla luonto asumisen lomassa on usein niiden parhaana pidetty piirre. Ylipäätään luontoyhteyttä halutaan tavoitella kaikilla alueilla, joskin käsitykset riittävästä luontoyhteydestä vaihtelevat. Joillekin se tarkoittaa metsän läheisyyttä, tiiviimmillä kaupunkialueilla minimissään ikkunasta näkyvää puuta tai pensasta, josta voi seurata vuodenaikojen vaihtelua.

Ruoppilan alustuksen jälkeen toimikunnassa keskusteltiin aiheesta laajasti ja kuultiin näkemyksiä koronapaluusta eri kaupungeilta, konsulteilta, kiinteistönomistajilta, rakennuttajilta ja aluekehittäjiltä. Etätyöskentelyn rooli nousi keskiöön, samoin kuin siihen liittyvät haasteet kuten työtilojen järjestäminen ja kotien tilojen muunneltavuus. Tiedostettiin myös, että etätyöskentely ei koske koko väestöä, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta harjoittaa ammattiaan ruudun ääreltä. Kuitenkin sen vaikutukset alueiden kehittymiselle tulevat koskettamaan jokaista.

Monipaikkaisuus tukee alueiden monitoimintoisuutta. Kun etätyö tapahtuu asutuskeskuksissa, esimerkiksi etätyökeskittymien muodossa, tuo se mukanaan palveluita ja elinvoimaa alueille, joissa kaivatun monitoimintoisuuden kehittäminen ei välttämättä ennen pandemian aikaa ollut helppoa. Tähän mahdollisuuteen asutuskeskuksissa, liikenteen solmukohdissa ja lähiöissä kannattaa tarttua.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green