Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin tiistaina 22.9. Samalla julkistettiin kestävän alueen määritelmän päivitys.
Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa tapatumasivulla ja tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä.
Tilaisuuden alussa käsiteltiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyden teemoja MRL-uudistuksessa. Puhujana oli Antti Irjala Ympäristöministeriöstä. MRL-uudistus on menossa lausuntokierrokselle 2021. Siinä painottuvat kaupungistuminen, polarisaatio, ilmastonmuutoksen hillintä ja digitalisaatio. Irjala kertoo kuinka ”valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen on tulossa muutoksia ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Sen hillinnän kannalta keskeistä on esimerkiksi kestävä liikenne, uusiutuva energia, elinympäristön laatu ja hyvä kaupunkisuunnittelu.” Irjala korosti myös täydennysrakentamisen merkitystä, materiaalien ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Hiilinielujen säilyttäminen on keskeistä kaavoituksessa ja rakentamisessa.
RAKLIn hiilineutraalisuuden tiekartta ja klinikkatyöskentelyn tuloksia
RAKLIlta esiintymässä oli Kimmo Kurunmäki. Hän esitteli vähähiilisyyden tiekarttaa, joka kytkeytyy Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. RAKLIn tiekartassa painottuu omistamisen ja käyttämisen näkökulma. Mistä käyttäjän hiilijalanjälki muodostuu eri segmenteissä ja miten sitä voi vähentää? Hiilinäkökulmasta huonoimpia ovat ne rakennukset, jotka seisovat tyhjinä.
Kurunmäki esitteli myös RAKLIn klinikoita, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Niissä on keskitytty mm. vähähiiliseen rakennuttamiseen, puurakentamiseen ja kiertotalouskriteerien haltuun saamiseen.
Green Building Council Finlandin kestävän alueen määritelmän päivitys
Toimikunnan puheenjohtaja Alpo Tani kertoi, kuinka FIGBC haluaa edistää toiminnassaan laajemmin yhdyskuntien ja yhteiskuntien kestävää kehitystä. ”Haluamme auttaa aluesuunnittelun ammattilaisia. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja sopeutumiseen täytyy saada uutta vauhtia.”
Päivän tärkein asia oli kuitenkin kestävän alueen määritelmän päivitys, jota oli ollut tekemässä Kestävät alueet- toimikunta. Määritelmä pyrkii ottamaan kantaa kaikkiin aluesuunnittelun tasoihin. Näkökulmina ovat ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Tani esitteli kestävän alueen näistä eri näkökulmista käsin.
Ympäristönäkökulma painottuu nimensä mukaisesti uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Miltä näyttää sitten kestävä alue sosiaalisesta näkökulmasta? Se nostaa esiin maankäytön ja liikenteen, verkostot sekä sosiaalisen ulottuvuuden. Taloudellinen näkökulma taas painottaa kestävää taloudenpitoa ja kiertotaloutta. ”Tällä hetkellä ylitämme ekologisen katon noin kahdeksankertaisesti”, muistutti Tani. Kestävän alueen määritelmästä rakennettu ympyrä sopii erinomaisesti aluesuunnittelun hankkeisiin keskustelualustaksi.
Alueiden eriytyminen ja kestävyys
Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki keskittyi teemaan, ”mikä eriytyy, miksi ja kuinka paljon?” Näyttää siltä, että kasvu keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Koronakriisitilanne on jatkumoa isommalle murrosjaksolle. Siihen liittyy vahvasti digitalisaatio ja internettalous. ”Paikan merkitys on muuttumassa. Tämä murroksen mahdollisuus on tärkeä hyödyntää”, Ristimäki toteaa. Monipaikkaisuus on vahvistumassa ja esimerkiksi etätyö. Maaseudun ja kaupunkien kestävä vuorovaikutus lisääntyy. Ratkaisuja alueiden eriytymiseen ja kestävyyteen haetaan. Ympäristöministeriössä valmistellaan tulevaisuuden kehityskuvaa.
Aluekehityksen muuttunut tilannekuva – koronan tuomat muutokset kehitykseen
Timo Aro, MDI:stä toteaa, että ”vielä ei voida tehdä johtopäätöksiä korona-ajasta.” Käynnissä on isoja alueellisia kehityskulkuja. Uudellamaallakin kasvu on keskittynyt tiettyihin alueisiin. Sama tapahtuu joka maakunnassa – keskittyminen, supistuminen, tyhjentyminen. Aron mukaan koronan jälkeisessä alue- ja väestökehityksessä korostuvat kaupunkien voittokulku, muuttoalttiiden ikäluokkien pieneneminen, iäkkäiden ja vieraskielisten määrä, monipaikkaisuus ja resilienssikyky.
Riskialueet investointien näkökulmasta
Viimeisenä esiintyi OP Kiinteistösijoituksen johtaja Markku Mäkiaho. Hän kertoi esimerkiksi siitä, miten OP havainnoi kestävää aluesuunnittelua. ” Sijoittajien vastuu on tärkeää – että tehdään kestäviä, vastuullisia sijoituksia.”
Mäkiahon mukaan OPn on kehitettävä toimintaansa ollakseen mukana menossa. On olennaista asettaa kriteerejä ja sitten täyttää ne. ”Vastuullisilla kohteilla on myös parempi jälkimarkkina. Merkittävät päästökohteet kiinnitetään jo alue- ja kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistökohteiden suunnittelussa. Rakennuskannan kierrättämismahdollisuus, muuntojoustavuus olisi tärkeää.”
Mäkiaho luettelee kuulijoille myös sijoittajien toivelistaa vähähiilisyyden mahdollistamiseksi. ”Vähähiilisyystavoitteet olisi huomioitava aluesuunnittelusta alkaen. Alueelliset energiaratkaisut, puurakentamisen mahdollistaminen, avoin tiedonvaihto toimialan sisällä, olemassa olevien rakennusten konversioiden tukeminen, asemakaavoituksen väljentäminen. Ja vastuullisuusratkaisujen täytyy näkyä tehokkuutena myös loppukäyttäjille saakka.”
”OP tarttuu toimeen useilla toimenpiteillä”, Mäkiaho toteaa. He eivät jää ainoaksi, kuten päivän seminaarista on kuultu.
