Green Building Council Finland

Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin satoa

Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin tiistaina 22.9. Samalla julkistettiin kestävän alueen määritelmän päivitys.

Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa tapatumasivulla ja tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä.

Tilaisuuden alussa käsiteltiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyden teemoja MRL-uudistuksessa. Puhujana oli Antti Irjala Ympäristöministeriöstä. MRL-uudistus on menossa lausuntokierrokselle 2021. Siinä painottuvat kaupungistuminen, polarisaatio, ilmastonmuutoksen hillintä ja digitalisaatio. Irjala kertoo kuinka ”valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen on tulossa muutoksia ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Sen hillinnän kannalta keskeistä on esimerkiksi kestävä liikenne, uusiutuva energia, elinympäristön laatu ja hyvä kaupunkisuunnittelu.” Irjala korosti myös täydennysrakentamisen merkitystä, materiaalien ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Hiilinielujen säilyttäminen on keskeistä kaavoituksessa ja rakentamisessa.  

RAKLIn hiilineutraalisuuden tiekartta ja klinikkatyöskentelyn tuloksia

RAKLIlta esiintymässä oli Kimmo Kurunmäki. Hän esitteli vähähiilisyyden tiekarttaa, joka kytkeytyy Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. RAKLIn tiekartassa painottuu omistamisen ja käyttämisen näkökulma. Mistä käyttäjän hiilijalanjälki muodostuu eri segmenteissä ja miten sitä voi vähentää? Hiilinäkökulmasta huonoimpia ovat ne rakennukset, jotka seisovat tyhjinä. 

Kurunmäki esitteli myös RAKLIn klinikoita, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Niissä on keskitytty mm. vähähiiliseen rakennuttamiseen, puurakentamiseen ja kiertotalouskriteerien haltuun saamiseen. 

Green Building Council Finlandin kestävän alueen määritelmän päivitys 

Toimikunnan puheenjohtaja Alpo Tani kertoi, kuinka FIGBC haluaa edistää toiminnassaan laajemmin yhdyskuntien ja yhteiskuntien kestävää kehitystä. ”Haluamme auttaa aluesuunnittelun ammattilaisia. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja sopeutumiseen täytyy saada uutta vauhtia.” 

Alpo Tani, Helsingin kaupunki

 Päivän tärkein asia oli kuitenkin kestävän alueen määritelmän päivitys, jota oli ollut tekemässä Kestävät alueet- toimikunta. Määritelmä pyrkii ottamaan kantaa kaikkiin aluesuunnittelun tasoihin. Näkökulmina ovat ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Tani esitteli kestävän alueen näistä eri näkökulmista käsin.  

Ympäristönäkökulma painottuu nimensä mukaisesti uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Miltä näyttää sitten kestävä alue sosiaalisesta näkökulmasta? Se nostaa esiin maankäytön ja liikenteen, verkostot sekä sosiaalisen ulottuvuuden. Taloudellinen näkökulma taas painottaa kestävää taloudenpitoa ja kiertotaloutta. ”Tällä hetkellä ylitämme ekologisen katon noin kahdeksankertaisesti”, muistutti Tani. Kestävän alueen määritelmästä rakennettu ympyrä sopii erinomaisesti aluesuunnittelun hankkeisiin keskustelualustaksi.  

Alueiden eriytyminen ja kestävyys 

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki keskittyi teemaan, ”mikä eriytyy, miksi ja kuinka paljon?” Näyttää siltä, että kasvu keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Koronakriisitilanne on jatkumoa isommalle murrosjaksolle. Siihen liittyy vahvasti digitalisaatio ja internettalous. ”Paikan merkitys on muuttumassa. Tämä murroksen mahdollisuus on tärkeä hyödyntää”, Ristimäki toteaa. Monipaikkaisuus on vahvistumassa ja esimerkiksi etätyö. Maaseudun ja kaupunkien kestävä vuorovaikutus lisääntyy. Ratkaisuja alueiden eriytymiseen ja kestävyyteen haetaan. Ympäristöministeriössä valmistellaan tulevaisuuden kehityskuvaa.  

Aluekehityksen muuttunut tilannekuva – koronan tuomat muutokset kehitykseen 

Timo Aro, MDI:stä toteaa, että ”vielä ei voida tehdä johtopäätöksiä korona-ajasta.” Käynnissä on isoja alueellisia kehityskulkuja. Uudellamaallakin kasvu on keskittynyt tiettyihin alueisiin. Sama tapahtuu joka maakunnassa – keskittyminen, supistuminen, tyhjentyminen. Aron mukaan koronan jälkeisessä alue- ja väestökehityksessä korostuvat kaupunkien voittokulku, muuttoalttiiden ikäluokkien pieneneminen, iäkkäiden ja vieraskielisten määrä, monipaikkaisuus ja resilienssikyky. 

Timo Aro, MDI

Riskialueet investointien näkökulmasta 

Viimeisenä esiintyi OP Kiinteistösijoituksen johtaja Markku Mäkiaho. Hän kertoi esimerkiksi siitä, miten OP havainnoi kestävää aluesuunnittelua. ” Sijoittajien vastuu on tärkeää – että tehdään kestäviä, vastuullisia sijoituksia.”  

Markku Mäkiaho, OP kiinteistösijoitus

Mäkiahon mukaan OPn on kehitettävä toimintaansa ollakseen mukana menossa. On olennaista asettaa kriteerejä ja sitten täyttää ne. ”Vastuullisilla kohteilla on myös parempi jälkimarkkina. Merkittävät päästökohteet kiinnitetään jo alue- ja kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistökohteiden suunnittelussa. Rakennuskannan kierrättämismahdollisuus, muuntojoustavuus olisi tärkeää.” 

Mäkiaho luettelee kuulijoille myös sijoittajien toivelistaa vähähiilisyyden mahdollistamiseksi. ”Vähähiilisyystavoitteet olisi huomioitava aluesuunnittelusta alkaen. Alueelliset energiaratkaisut, puurakentamisen mahdollistaminen, avoin tiedonvaihto toimialan sisällä, olemassa olevien rakennusten konversioiden tukeminen, asemakaavoituksen väljentäminen. Ja vastuullisuusratkaisujen täytyy näkyä tehokkuutena myös loppukäyttäjille saakka.” 

”OP tarttuu toimeen useilla toimenpiteillä”, Mäkiaho toteaa. He eivät jää ainoaksi, kuten päivän seminaarista on kuultu.  

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä