Green Building Council Finland

Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin satoa

Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin tiistaina 22.9. Samalla julkistettiin kestävän alueen määritelmän päivitys.

Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa tapatumasivulla ja tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä.

Tilaisuuden alussa käsiteltiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyden teemoja MRL-uudistuksessa. Puhujana oli Antti Irjala Ympäristöministeriöstä. MRL-uudistus on menossa lausuntokierrokselle 2021. Siinä painottuvat kaupungistuminen, polarisaatio, ilmastonmuutoksen hillintä ja digitalisaatio. Irjala kertoo kuinka ”valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen on tulossa muutoksia ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Sen hillinnän kannalta keskeistä on esimerkiksi kestävä liikenne, uusiutuva energia, elinympäristön laatu ja hyvä kaupunkisuunnittelu.” Irjala korosti myös täydennysrakentamisen merkitystä, materiaalien ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Hiilinielujen säilyttäminen on keskeistä kaavoituksessa ja rakentamisessa.  

RAKLIn hiilineutraalisuuden tiekartta ja klinikkatyöskentelyn tuloksia

RAKLIlta esiintymässä oli Kimmo Kurunmäki. Hän esitteli vähähiilisyyden tiekarttaa, joka kytkeytyy Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. RAKLIn tiekartassa painottuu omistamisen ja käyttämisen näkökulma. Mistä käyttäjän hiilijalanjälki muodostuu eri segmenteissä ja miten sitä voi vähentää? Hiilinäkökulmasta huonoimpia ovat ne rakennukset, jotka seisovat tyhjinä. 

Kurunmäki esitteli myös RAKLIn klinikoita, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Niissä on keskitytty mm. vähähiiliseen rakennuttamiseen, puurakentamiseen ja kiertotalouskriteerien haltuun saamiseen. 

Green Building Council Finlandin kestävän alueen määritelmän päivitys 

Toimikunnan puheenjohtaja Alpo Tani kertoi, kuinka FIGBC haluaa edistää toiminnassaan laajemmin yhdyskuntien ja yhteiskuntien kestävää kehitystä. ”Haluamme auttaa aluesuunnittelun ammattilaisia. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja sopeutumiseen täytyy saada uutta vauhtia.” 

Alpo Tani, Helsingin kaupunki

 Päivän tärkein asia oli kuitenkin kestävän alueen määritelmän päivitys, jota oli ollut tekemässä Kestävät alueet- toimikunta. Määritelmä pyrkii ottamaan kantaa kaikkiin aluesuunnittelun tasoihin. Näkökulmina ovat ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Tani esitteli kestävän alueen näistä eri näkökulmista käsin.  

Ympäristönäkökulma painottuu nimensä mukaisesti uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Miltä näyttää sitten kestävä alue sosiaalisesta näkökulmasta? Se nostaa esiin maankäytön ja liikenteen, verkostot sekä sosiaalisen ulottuvuuden. Taloudellinen näkökulma taas painottaa kestävää taloudenpitoa ja kiertotaloutta. ”Tällä hetkellä ylitämme ekologisen katon noin kahdeksankertaisesti”, muistutti Tani. Kestävän alueen määritelmästä rakennettu ympyrä sopii erinomaisesti aluesuunnittelun hankkeisiin keskustelualustaksi.  

Alueiden eriytyminen ja kestävyys 

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki keskittyi teemaan, ”mikä eriytyy, miksi ja kuinka paljon?” Näyttää siltä, että kasvu keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Koronakriisitilanne on jatkumoa isommalle murrosjaksolle. Siihen liittyy vahvasti digitalisaatio ja internettalous. ”Paikan merkitys on muuttumassa. Tämä murroksen mahdollisuus on tärkeä hyödyntää”, Ristimäki toteaa. Monipaikkaisuus on vahvistumassa ja esimerkiksi etätyö. Maaseudun ja kaupunkien kestävä vuorovaikutus lisääntyy. Ratkaisuja alueiden eriytymiseen ja kestävyyteen haetaan. Ympäristöministeriössä valmistellaan tulevaisuuden kehityskuvaa.  

Aluekehityksen muuttunut tilannekuva – koronan tuomat muutokset kehitykseen 

Timo Aro, MDI:stä toteaa, että ”vielä ei voida tehdä johtopäätöksiä korona-ajasta.” Käynnissä on isoja alueellisia kehityskulkuja. Uudellamaallakin kasvu on keskittynyt tiettyihin alueisiin. Sama tapahtuu joka maakunnassa – keskittyminen, supistuminen, tyhjentyminen. Aron mukaan koronan jälkeisessä alue- ja väestökehityksessä korostuvat kaupunkien voittokulku, muuttoalttiiden ikäluokkien pieneneminen, iäkkäiden ja vieraskielisten määrä, monipaikkaisuus ja resilienssikyky. 

Timo Aro, MDI

Riskialueet investointien näkökulmasta 

Viimeisenä esiintyi OP Kiinteistösijoituksen johtaja Markku Mäkiaho. Hän kertoi esimerkiksi siitä, miten OP havainnoi kestävää aluesuunnittelua. ” Sijoittajien vastuu on tärkeää – että tehdään kestäviä, vastuullisia sijoituksia.”  

Markku Mäkiaho, OP kiinteistösijoitus

Mäkiahon mukaan OPn on kehitettävä toimintaansa ollakseen mukana menossa. On olennaista asettaa kriteerejä ja sitten täyttää ne. ”Vastuullisilla kohteilla on myös parempi jälkimarkkina. Merkittävät päästökohteet kiinnitetään jo alue- ja kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistökohteiden suunnittelussa. Rakennuskannan kierrättämismahdollisuus, muuntojoustavuus olisi tärkeää.” 

Mäkiaho luettelee kuulijoille myös sijoittajien toivelistaa vähähiilisyyden mahdollistamiseksi. ”Vähähiilisyystavoitteet olisi huomioitava aluesuunnittelusta alkaen. Alueelliset energiaratkaisut, puurakentamisen mahdollistaminen, avoin tiedonvaihto toimialan sisällä, olemassa olevien rakennusten konversioiden tukeminen, asemakaavoituksen väljentäminen. Ja vastuullisuusratkaisujen täytyy näkyä tehokkuutena myös loppukäyttäjille saakka.” 

”OP tarttuu toimeen useilla toimenpiteillä”, Mäkiaho toteaa. He eivät jää ainoaksi, kuten päivän seminaarista on kuultu.  

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT