Green Building Council Finland

Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin satoa

Green Building Council Finland, RAKLI ja ympäristöministeriö järjestivät jo perinteeksi muodostuneen Kestävä aluesuunnittelu -seminaarin tiistaina 22.9. Samalla julkistettiin kestävän alueen määritelmän päivitys.

Tilaisuuden esitykset ovat luettavissa tapatumasivulla ja tilaisuuden tallenne katsottavissa täällä.

Tilaisuuden alussa käsiteltiin kiertotaloutta ja vähähiilisyyden teemoja MRL-uudistuksessa. Puhujana oli Antti Irjala Ympäristöministeriöstä. MRL-uudistus on menossa lausuntokierrokselle 2021. Siinä painottuvat kaupungistuminen, polarisaatio, ilmastonmuutoksen hillintä ja digitalisaatio. Irjala kertoo kuinka ”valtakunnalliseen alueidenkäyttötavoitteeseen on tulossa muutoksia ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Sen hillinnän kannalta keskeistä on esimerkiksi kestävä liikenne, uusiutuva energia, elinympäristön laatu ja hyvä kaupunkisuunnittelu.” Irjala korosti myös täydennysrakentamisen merkitystä, materiaalien ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä. Hiilinielujen säilyttäminen on keskeistä kaavoituksessa ja rakentamisessa.  

RAKLIn hiilineutraalisuuden tiekartta ja klinikkatyöskentelyn tuloksia

RAKLIlta esiintymässä oli Kimmo Kurunmäki. Hän esitteli vähähiilisyyden tiekarttaa, joka kytkeytyy Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen. RAKLIn tiekartassa painottuu omistamisen ja käyttämisen näkökulma. Mistä käyttäjän hiilijalanjälki muodostuu eri segmenteissä ja miten sitä voi vähentää? Hiilinäkökulmasta huonoimpia ovat ne rakennukset, jotka seisovat tyhjinä. 

Kurunmäki esitteli myös RAKLIn klinikoita, joissa kehitetään kiinteistö- ja rakentamisalan toimintaa käytännön tapausten kautta. Niissä on keskitytty mm. vähähiiliseen rakennuttamiseen, puurakentamiseen ja kiertotalouskriteerien haltuun saamiseen. 

Green Building Council Finlandin kestävän alueen määritelmän päivitys 

Toimikunnan puheenjohtaja Alpo Tani kertoi, kuinka FIGBC haluaa edistää toiminnassaan laajemmin yhdyskuntien ja yhteiskuntien kestävää kehitystä. ”Haluamme auttaa aluesuunnittelun ammattilaisia. Ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen ja sopeutumiseen täytyy saada uutta vauhtia.” 

Alpo Tani, Helsingin kaupunki

 Päivän tärkein asia oli kuitenkin kestävän alueen määritelmän päivitys, jota oli ollut tekemässä Kestävät alueet- toimikunta. Määritelmä pyrkii ottamaan kantaa kaikkiin aluesuunnittelun tasoihin. Näkökulmina ovat ympäristö, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Tani esitteli kestävän alueen näistä eri näkökulmista käsin.  

Ympäristönäkökulma painottuu nimensä mukaisesti uusiutuvaan energiaan, kiertotalouteen ja hiilineutraaliuteen. Miltä näyttää sitten kestävä alue sosiaalisesta näkökulmasta? Se nostaa esiin maankäytön ja liikenteen, verkostot sekä sosiaalisen ulottuvuuden. Taloudellinen näkökulma taas painottaa kestävää taloudenpitoa ja kiertotaloutta. ”Tällä hetkellä ylitämme ekologisen katon noin kahdeksankertaisesti”, muistutti Tani. Kestävän alueen määritelmästä rakennettu ympyrä sopii erinomaisesti aluesuunnittelun hankkeisiin keskustelualustaksi.  

Alueiden eriytyminen ja kestävyys 

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Mika Ristimäki keskittyi teemaan, ”mikä eriytyy, miksi ja kuinka paljon?” Näyttää siltä, että kasvu keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille. Koronakriisitilanne on jatkumoa isommalle murrosjaksolle. Siihen liittyy vahvasti digitalisaatio ja internettalous. ”Paikan merkitys on muuttumassa. Tämä murroksen mahdollisuus on tärkeä hyödyntää”, Ristimäki toteaa. Monipaikkaisuus on vahvistumassa ja esimerkiksi etätyö. Maaseudun ja kaupunkien kestävä vuorovaikutus lisääntyy. Ratkaisuja alueiden eriytymiseen ja kestävyyteen haetaan. Ympäristöministeriössä valmistellaan tulevaisuuden kehityskuvaa.  

Aluekehityksen muuttunut tilannekuva – koronan tuomat muutokset kehitykseen 

Timo Aro, MDI:stä toteaa, että ”vielä ei voida tehdä johtopäätöksiä korona-ajasta.” Käynnissä on isoja alueellisia kehityskulkuja. Uudellamaallakin kasvu on keskittynyt tiettyihin alueisiin. Sama tapahtuu joka maakunnassa – keskittyminen, supistuminen, tyhjentyminen. Aron mukaan koronan jälkeisessä alue- ja väestökehityksessä korostuvat kaupunkien voittokulku, muuttoalttiiden ikäluokkien pieneneminen, iäkkäiden ja vieraskielisten määrä, monipaikkaisuus ja resilienssikyky. 

Timo Aro, MDI

Riskialueet investointien näkökulmasta 

Viimeisenä esiintyi OP Kiinteistösijoituksen johtaja Markku Mäkiaho. Hän kertoi esimerkiksi siitä, miten OP havainnoi kestävää aluesuunnittelua. ” Sijoittajien vastuu on tärkeää – että tehdään kestäviä, vastuullisia sijoituksia.”  

Markku Mäkiaho, OP kiinteistösijoitus

Mäkiahon mukaan OPn on kehitettävä toimintaansa ollakseen mukana menossa. On olennaista asettaa kriteerejä ja sitten täyttää ne. ”Vastuullisilla kohteilla on myös parempi jälkimarkkina. Merkittävät päästökohteet kiinnitetään jo alue- ja kaupunkisuunnittelussa ja kiinteistökohteiden suunnittelussa. Rakennuskannan kierrättämismahdollisuus, muuntojoustavuus olisi tärkeää.” 

Mäkiaho luettelee kuulijoille myös sijoittajien toivelistaa vähähiilisyyden mahdollistamiseksi. ”Vähähiilisyystavoitteet olisi huomioitava aluesuunnittelusta alkaen. Alueelliset energiaratkaisut, puurakentamisen mahdollistaminen, avoin tiedonvaihto toimialan sisällä, olemassa olevien rakennusten konversioiden tukeminen, asemakaavoituksen väljentäminen. Ja vastuullisuusratkaisujen täytyy näkyä tehokkuutena myös loppukäyttäjille saakka.” 

”OP tarttuu toimeen useilla toimenpiteillä”, Mäkiaho toteaa. He eivät jää ainoaksi, kuten päivän seminaarista on kuultu.  

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green