Green Building Council Finland

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Helsinki aikoo vuoteen 2050 mennessä toimia hiilineutraalissa kiertotaloudessa, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

“Kun vanhan rakennuksen käyttötarkoitus tulee tiensä päähän, voidaan keksiä uusia käyttötapoja kiinteistölle. Kaapelitehdas ja Korjaamo ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös maanrakennuksen ekologisuus ja taloudellisuus ovat tärkeä näkökohta. Helsingissä ylijäävien maamassojen kierrättämisestä ja hyötykäytöstä huolehtii massakoordinaattori”, kertoo arkkitehti Leena Holmila Helsingin asemakaavoituksesta.

Kaavoituksessa rakennetun ympäristön kiertotalous voidaan ottaa huomioon monin tavoin.

“Yleisesti ottaen kaavoituksella on iso rooli, mutta pelkällä kaavalla ei kaikkea ratkota. Kaavassa voidaan velvoittaa käyttämään esimerkiksi 30 % kierrätysmateriaaleja”, toteaa Helsingin asemakaavoituksen itäisen alueyksikön päällikkö Anri Linden.

Kiertotalous on osa Helsingin strategiaa

Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on laadittu kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa liittyvä toimenpideohjelma, ja myös muissa kaupungin ja toimialojen ohjelmissa on tavoitteita kiertotaloudelle. Laajemmassa mittakaavassa kiertotaloustavoitteiden saavuttamista tukee tuore Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta.

“Kaupungilla on tavoitteena toimia kiertotaloutta edistäen. Kiertotalous voi näkyä jakamistalouteen, materiaalitehokkuuteen tai maankäyttöön liittyvinä suunnitteluratkaisuina. Tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiskäyttöautot tai alueelliset yhteiskäyttötilat kortteleiden ja taloyhtiöiden kesken varmasti yleistyvät”, toteaa Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Mira Jarkko.

Pilottina purkavan täydennysrakentamisen hanke Mellunmäessä

Helsingin kaupunki on mukana Green Building Council Finlandin järjestämässä Kiertotalousvalmennuksessa, joka auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa. Helsingin pilotiksi valikoitui purkavan uudisrakentamisen hanke Mellunmäessä.

As Oy Ounasvaarantie 2:ta ja As Oy Pallaksentie 1:tä koskeva kaavaratkaisu mahdollistaa tiiviiden kantakaupunkimaisten kaupunkikorttelien rakentamisen ja merkittävästi lisää uutta asuntokerrosalaa Mellunmäen keskustaan metroaseman viereen sekä suunnitellun pikaraitotielinjauksen (Raide-Jokeri II) varrelle ja myös suunnitteilla oleva Vantaan ratikka kulkee tulevaisuudessa Mellunmäkeen. Kaupungin tavoitteena on lisätä täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaavamuutosta hakeneilla asunto-osakeyhtiöillä on tavoitteena kehittää omistamiensa tonttien maankäyttöä purkavan uudisrakentamisen keinoin.

“Purkamisesta on viime aikoina ollut paljon keskustelua mediassa, ja siihen liittyviä näkökantoja pohditaan kriittisesti myös kaupungilla. Tämä hanke on alun perin käynnistynyt jo vuonna 2015, jolloin purkamisen hiilijalanjäljestä ei vielä puhuttu yhtä paljon kuin nykyään. Valitsimme hankkeen kiertotalousvalmennuksen pilotiksi sparrausmielessä: vaikka suunnitteluratkaisuja oli jo mietitty ja kiertotalous ei ole ollut alusta saakka suunnittelun lähtökohtana, se on kuitenkin suunnittelun edetessä tunnistettu tärkeäksi teemaksi ja kohteessa halutaan kokeilla uusia ratkaisuja”, Holmila toteaa.

Hankkeessa on mietitty laajamittaisesti hiilineutraaliustavoitteita, joihin kiertotalouskin olennaisesti kytkeytyy. Kaavaratkaisussa on käytössä esimerkiksi Helsingin viherkerroin, joka ohjaa ilmastonkestävämpiin tonttipihoihin. Viherkertoimen tavoitetaso ohjaa tontin kasvillisuuden ja vettä viivyttävien ratkaisujen suhdetta kokonaispinta-alaan. Tavoitetasoon pääseminen edellyttää konkreettisia ekologisia ja viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja tontilla.

“Hankkeessa yhdistyy viherkerroin, vähähiilinen liikkuminen, hiilijalanjälkilaskenta, laadukas purkuprosessi ja purkujätteiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä pitkäikäisten ja laadukkaitten julkisivumateriaalien käyttö uudisrakennuksissa. Myös uusiutuvan energian käytön ratkaisut on tutkittu laajasti, ja jakamistaloutta edistetään panostamalla yhteis- ja pihatiloihin. Esimerkiksi pysäköintilaitoksen katto toteutetaan viherkattona, jonne sijoittuu yhteisiä pihatiloja”, Holmila kertoo.

Kiertotalous on osa kaupunkisuunnittelun historiaa ja etenkin sen tulevaisuutta

Rakennetun ympäristön kiertotalous ei ole sinänsä uusi ilmiö; alkuperäisen käytön loputtua rakennuksille annettujen uusien käyttötarkoitusten lisäksi myös perinteiset hirsitalot ovat hyvä esimerkki muuntojoustavasta, resurssiviisaasta rakentamisesta.

“Hirsirakentamisen aikakaudella oli yleistä, että talo purettiin, numeroidut hirret kuljetettiin uuteen paikkaan ja talo koottiin jälleen. Toki hirsirakentamisen tekniikka oli yksinkertaisempi, mutta nykyäänkin uudisrakennukset pitäisi suunnitella aidosti muuntojoustaviksi ja uudelleenkäytettäviksi. Tällöin myös materiaalit saataisiin kiertoon tehokkaammin silloin, kun purkaminen on perusteltua”, Holmila sanoo.

– Nyt tehdään paljon tilaelementtejä puusta. Olisi kiinnostava nähdä, kuinka niitä voi tulevaisuudessa hyödyntää purkamisen sijaan muuntojoustavasti, hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa on tehty konteista opiskelija-asuntola, Linden pohtii.

FIGBC:n valmennus on avannut kiertotalouden teemaa kaavoittajille konkreettisesti.

“Valmennus on ollut tarpeellinen, ja avannut käytännönläheisesti sitä, miten kiertotalouden ratkaisuja voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Tulevissa asemakaavahankkeissa kiertotalous tulee varmasti olemaan hiilineutraaliustavoitteiden ohella näkyvästi esillä”, Linden arvelee.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)

Lisätiedot

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua