Green Building Council Finland

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Helsinki aikoo vuoteen 2050 mennessä toimia hiilineutraalissa kiertotaloudessa, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

“Kun vanhan rakennuksen käyttötarkoitus tulee tiensä päähän, voidaan keksiä uusia käyttötapoja kiinteistölle. Kaapelitehdas ja Korjaamo ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös maanrakennuksen ekologisuus ja taloudellisuus ovat tärkeä näkökohta. Helsingissä ylijäävien maamassojen kierrättämisestä ja hyötykäytöstä huolehtii massakoordinaattori”, kertoo arkkitehti Leena Holmila Helsingin asemakaavoituksesta.

Kaavoituksessa rakennetun ympäristön kiertotalous voidaan ottaa huomioon monin tavoin.

“Yleisesti ottaen kaavoituksella on iso rooli, mutta pelkällä kaavalla ei kaikkea ratkota. Kaavassa voidaan velvoittaa käyttämään esimerkiksi 30 % kierrätysmateriaaleja”, toteaa Helsingin asemakaavoituksen itäisen alueyksikön päällikkö Anri Linden.

Kiertotalous on osa Helsingin strategiaa

Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on laadittu kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa liittyvä toimenpideohjelma, ja myös muissa kaupungin ja toimialojen ohjelmissa on tavoitteita kiertotaloudelle. Laajemmassa mittakaavassa kiertotaloustavoitteiden saavuttamista tukee tuore Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta.

“Kaupungilla on tavoitteena toimia kiertotaloutta edistäen. Kiertotalous voi näkyä jakamistalouteen, materiaalitehokkuuteen tai maankäyttöön liittyvinä suunnitteluratkaisuina. Tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiskäyttöautot tai alueelliset yhteiskäyttötilat kortteleiden ja taloyhtiöiden kesken varmasti yleistyvät”, toteaa Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Mira Jarkko.

Pilottina purkavan täydennysrakentamisen hanke Mellunmäessä

Helsingin kaupunki on mukana Green Building Council Finlandin järjestämässä Kiertotalousvalmennuksessa, joka auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa. Helsingin pilotiksi valikoitui purkavan uudisrakentamisen hanke Mellunmäessä.

As Oy Ounasvaarantie 2:ta ja As Oy Pallaksentie 1:tä koskeva kaavaratkaisu mahdollistaa tiiviiden kantakaupunkimaisten kaupunkikorttelien rakentamisen ja merkittävästi lisää uutta asuntokerrosalaa Mellunmäen keskustaan metroaseman viereen sekä suunnitellun pikaraitotielinjauksen (Raide-Jokeri II) varrelle ja myös suunnitteilla oleva Vantaan ratikka kulkee tulevaisuudessa Mellunmäkeen. Kaupungin tavoitteena on lisätä täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaavamuutosta hakeneilla asunto-osakeyhtiöillä on tavoitteena kehittää omistamiensa tonttien maankäyttöä purkavan uudisrakentamisen keinoin.

“Purkamisesta on viime aikoina ollut paljon keskustelua mediassa, ja siihen liittyviä näkökantoja pohditaan kriittisesti myös kaupungilla. Tämä hanke on alun perin käynnistynyt jo vuonna 2015, jolloin purkamisen hiilijalanjäljestä ei vielä puhuttu yhtä paljon kuin nykyään. Valitsimme hankkeen kiertotalousvalmennuksen pilotiksi sparrausmielessä: vaikka suunnitteluratkaisuja oli jo mietitty ja kiertotalous ei ole ollut alusta saakka suunnittelun lähtökohtana, se on kuitenkin suunnittelun edetessä tunnistettu tärkeäksi teemaksi ja kohteessa halutaan kokeilla uusia ratkaisuja”, Holmila toteaa.

Hankkeessa on mietitty laajamittaisesti hiilineutraaliustavoitteita, joihin kiertotalouskin olennaisesti kytkeytyy. Kaavaratkaisussa on käytössä esimerkiksi Helsingin viherkerroin, joka ohjaa ilmastonkestävämpiin tonttipihoihin. Viherkertoimen tavoitetaso ohjaa tontin kasvillisuuden ja vettä viivyttävien ratkaisujen suhdetta kokonaispinta-alaan. Tavoitetasoon pääseminen edellyttää konkreettisia ekologisia ja viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja tontilla.

“Hankkeessa yhdistyy viherkerroin, vähähiilinen liikkuminen, hiilijalanjälkilaskenta, laadukas purkuprosessi ja purkujätteiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä pitkäikäisten ja laadukkaitten julkisivumateriaalien käyttö uudisrakennuksissa. Myös uusiutuvan energian käytön ratkaisut on tutkittu laajasti, ja jakamistaloutta edistetään panostamalla yhteis- ja pihatiloihin. Esimerkiksi pysäköintilaitoksen katto toteutetaan viherkattona, jonne sijoittuu yhteisiä pihatiloja”, Holmila kertoo.

Kiertotalous on osa kaupunkisuunnittelun historiaa ja etenkin sen tulevaisuutta

Rakennetun ympäristön kiertotalous ei ole sinänsä uusi ilmiö; alkuperäisen käytön loputtua rakennuksille annettujen uusien käyttötarkoitusten lisäksi myös perinteiset hirsitalot ovat hyvä esimerkki muuntojoustavasta, resurssiviisaasta rakentamisesta.

“Hirsirakentamisen aikakaudella oli yleistä, että talo purettiin, numeroidut hirret kuljetettiin uuteen paikkaan ja talo koottiin jälleen. Toki hirsirakentamisen tekniikka oli yksinkertaisempi, mutta nykyäänkin uudisrakennukset pitäisi suunnitella aidosti muuntojoustaviksi ja uudelleenkäytettäviksi. Tällöin myös materiaalit saataisiin kiertoon tehokkaammin silloin, kun purkaminen on perusteltua”, Holmila sanoo.

– Nyt tehdään paljon tilaelementtejä puusta. Olisi kiinnostava nähdä, kuinka niitä voi tulevaisuudessa hyödyntää purkamisen sijaan muuntojoustavasti, hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa on tehty konteista opiskelija-asuntola, Linden pohtii.

FIGBC:n valmennus on avannut kiertotalouden teemaa kaavoittajille konkreettisesti.

“Valmennus on ollut tarpeellinen, ja avannut käytännönläheisesti sitä, miten kiertotalouden ratkaisuja voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Tulevissa asemakaavahankkeissa kiertotalous tulee varmasti olemaan hiilineutraaliustavoitteiden ohella näkyvästi esillä”, Linden arvelee.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)

Lisätiedot

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on

Kestävä ja kierrätettävä parketille vaihtoehtoinen Parky-puulattia uudistaa julkitilojen sisustussuunnittelua

13.9.2022
Suomalainen sisustusmateriaalien maahantuoja Orient Occident on tuonut markkinoille uudenlaisen kestävän puulattian, joka on 100 % kierrätettävä ja vastuullisesti valmistettu puulattia ja kestää kovaa kulutusta sekä kosteutta.   Perinteinen parketti on ulkonäöltään