Green Building Council Finland

Kestävä kaupunkisuunnittelu tarvitsee kiertotaloutta

Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.

Helsinki aikoo vuoteen 2050 mennessä toimia hiilineutraalissa kiertotaloudessa, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään.

“Kun vanhan rakennuksen käyttötarkoitus tulee tiensä päähän, voidaan keksiä uusia käyttötapoja kiinteistölle. Kaapelitehdas ja Korjaamo ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös maanrakennuksen ekologisuus ja taloudellisuus ovat tärkeä näkökohta. Helsingissä ylijäävien maamassojen kierrättämisestä ja hyötykäytöstä huolehtii massakoordinaattori”, kertoo arkkitehti Leena Holmila Helsingin asemakaavoituksesta.

Kaavoituksessa rakennetun ympäristön kiertotalous voidaan ottaa huomioon monin tavoin.

“Yleisesti ottaen kaavoituksella on iso rooli, mutta pelkällä kaavalla ei kaikkea ratkota. Kaavassa voidaan velvoittaa käyttämään esimerkiksi 30 % kierrätysmateriaaleja”, toteaa Helsingin asemakaavoituksen itäisen alueyksikön päällikkö Anri Linden.

Kiertotalous on osa Helsingin strategiaa

Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on laadittu kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa liittyvä toimenpideohjelma, ja myös muissa kaupungin ja toimialojen ohjelmissa on tavoitteita kiertotaloudelle. Laajemmassa mittakaavassa kiertotaloustavoitteiden saavuttamista tukee tuore Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta.

“Kaupungilla on tavoitteena toimia kiertotaloutta edistäen. Kiertotalous voi näkyä jakamistalouteen, materiaalitehokkuuteen tai maankäyttöön liittyvinä suunnitteluratkaisuina. Tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiskäyttöautot tai alueelliset yhteiskäyttötilat kortteleiden ja taloyhtiöiden kesken varmasti yleistyvät”, toteaa Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Mira Jarkko.

Pilottina purkavan täydennysrakentamisen hanke Mellunmäessä

Helsingin kaupunki on mukana Green Building Council Finlandin järjestämässä Kiertotalousvalmennuksessa, joka auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa. Helsingin pilotiksi valikoitui purkavan uudisrakentamisen hanke Mellunmäessä.

As Oy Ounasvaarantie 2:ta ja As Oy Pallaksentie 1:tä koskeva kaavaratkaisu mahdollistaa tiiviiden kantakaupunkimaisten kaupunkikorttelien rakentamisen ja merkittävästi lisää uutta asuntokerrosalaa Mellunmäen keskustaan metroaseman viereen sekä suunnitellun pikaraitotielinjauksen (Raide-Jokeri II) varrelle ja myös suunnitteilla oleva Vantaan ratikka kulkee tulevaisuudessa Mellunmäkeen. Kaupungin tavoitteena on lisätä täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaavamuutosta hakeneilla asunto-osakeyhtiöillä on tavoitteena kehittää omistamiensa tonttien maankäyttöä purkavan uudisrakentamisen keinoin.

“Purkamisesta on viime aikoina ollut paljon keskustelua mediassa, ja siihen liittyviä näkökantoja pohditaan kriittisesti myös kaupungilla. Tämä hanke on alun perin käynnistynyt jo vuonna 2015, jolloin purkamisen hiilijalanjäljestä ei vielä puhuttu yhtä paljon kuin nykyään. Valitsimme hankkeen kiertotalousvalmennuksen pilotiksi sparrausmielessä: vaikka suunnitteluratkaisuja oli jo mietitty ja kiertotalous ei ole ollut alusta saakka suunnittelun lähtökohtana, se on kuitenkin suunnittelun edetessä tunnistettu tärkeäksi teemaksi ja kohteessa halutaan kokeilla uusia ratkaisuja”, Holmila toteaa.

Hankkeessa on mietitty laajamittaisesti hiilineutraaliustavoitteita, joihin kiertotalouskin olennaisesti kytkeytyy. Kaavaratkaisussa on käytössä esimerkiksi Helsingin viherkerroin, joka ohjaa ilmastonkestävämpiin tonttipihoihin. Viherkertoimen tavoitetaso ohjaa tontin kasvillisuuden ja vettä viivyttävien ratkaisujen suhdetta kokonaispinta-alaan. Tavoitetasoon pääseminen edellyttää konkreettisia ekologisia ja viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja tontilla.

“Hankkeessa yhdistyy viherkerroin, vähähiilinen liikkuminen, hiilijalanjälkilaskenta, laadukas purkuprosessi ja purkujätteiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä pitkäikäisten ja laadukkaitten julkisivumateriaalien käyttö uudisrakennuksissa. Myös uusiutuvan energian käytön ratkaisut on tutkittu laajasti, ja jakamistaloutta edistetään panostamalla yhteis- ja pihatiloihin. Esimerkiksi pysäköintilaitoksen katto toteutetaan viherkattona, jonne sijoittuu yhteisiä pihatiloja”, Holmila kertoo.

Kiertotalous on osa kaupunkisuunnittelun historiaa ja etenkin sen tulevaisuutta

Rakennetun ympäristön kiertotalous ei ole sinänsä uusi ilmiö; alkuperäisen käytön loputtua rakennuksille annettujen uusien käyttötarkoitusten lisäksi myös perinteiset hirsitalot ovat hyvä esimerkki muuntojoustavasta, resurssiviisaasta rakentamisesta.

“Hirsirakentamisen aikakaudella oli yleistä, että talo purettiin, numeroidut hirret kuljetettiin uuteen paikkaan ja talo koottiin jälleen. Toki hirsirakentamisen tekniikka oli yksinkertaisempi, mutta nykyäänkin uudisrakennukset pitäisi suunnitella aidosti muuntojoustaviksi ja uudelleenkäytettäviksi. Tällöin myös materiaalit saataisiin kiertoon tehokkaammin silloin, kun purkaminen on perusteltua”, Holmila sanoo.

– Nyt tehdään paljon tilaelementtejä puusta. Olisi kiinnostava nähdä, kuinka niitä voi tulevaisuudessa hyödyntää purkamisen sijaan muuntojoustavasti, hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa on tehty konteista opiskelija-asuntola, Linden pohtii.

FIGBC:n valmennus on avannut kiertotalouden teemaa kaavoittajille konkreettisesti.

“Valmennus on ollut tarpeellinen, ja avannut käytännönläheisesti sitä, miten kiertotalouden ratkaisuja voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Tulevissa asemakaavahankkeissa kiertotalous tulee varmasti olemaan hiilineutraaliustavoitteiden ohella näkyvästi esillä”, Linden arvelee.


Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.

Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!

21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)

13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)

Lisätiedot

Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899

Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230

Green Building Council Finland: https://figbc.fi/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli