Kaavoituksella on tärkeä rooli kestävän, hiilineutraalin rakennetun ympäristön suunnittelussa. Helsingin kaupungin asemakaavoituksessa kiertotalous on tunnistettu tärkeäksi teemaksi, jota halutaan edistää uusia ratkaisuja kokeilemalla.
Helsinki aikoo vuoteen 2050 mennessä toimia hiilineutraalissa kiertotaloudessa, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja tuotteiden ja materiaalien arvo säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään.
“Kun vanhan rakennuksen käyttötarkoitus tulee tiensä päähän, voidaan keksiä uusia käyttötapoja kiinteistölle. Kaapelitehdas ja Korjaamo ovat tästä hyviä esimerkkejä. Myös maanrakennuksen ekologisuus ja taloudellisuus ovat tärkeä näkökohta. Helsingissä ylijäävien maamassojen kierrättämisestä ja hyötykäytöstä huolehtii massakoordinaattori”, kertoo arkkitehti Leena Holmila Helsingin asemakaavoituksesta.
Kaavoituksessa rakennetun ympäristön kiertotalous voidaan ottaa huomioon monin tavoin.
“Yleisesti ottaen kaavoituksella on iso rooli, mutta pelkällä kaavalla ei kaikkea ratkota. Kaavassa voidaan velvoittaa käyttämään esimerkiksi 30 % kierrätysmateriaaleja”, toteaa Helsingin asemakaavoituksen itäisen alueyksikön päällikkö Anri Linden.
Kiertotalous on osa Helsingin strategiaa
Helsingin kaupunkiympäristön toimialalla on laadittu kaivumaiden, kiviaineksen ja purkumateriaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa liittyvä toimenpideohjelma, ja myös muissa kaupungin ja toimialojen ohjelmissa on tavoitteita kiertotaloudelle. Laajemmassa mittakaavassa kiertotaloustavoitteiden saavuttamista tukee tuore Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta.
“Kaupungilla on tavoitteena toimia kiertotaloutta edistäen. Kiertotalous voi näkyä jakamistalouteen, materiaalitehokkuuteen tai maankäyttöön liittyvinä suunnitteluratkaisuina. Tulevaisuudessa esimerkiksi yhteiskäyttöautot tai alueelliset yhteiskäyttötilat kortteleiden ja taloyhtiöiden kesken varmasti yleistyvät”, toteaa Helsingin kaupungin ilmastoasiantuntija Mira Jarkko.
Pilottina purkavan täydennysrakentamisen hanke Mellunmäessä
Helsingin kaupunki on mukana Green Building Council Finlandin järjestämässä Kiertotalousvalmennuksessa, joka auttaa ratkomaan kiinteistöihin sekä rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita pilottiprojekteissa. Helsingin pilotiksi valikoitui purkavan uudisrakentamisen hanke Mellunmäessä.
As Oy Ounasvaarantie 2:ta ja As Oy Pallaksentie 1:tä koskeva kaavaratkaisu mahdollistaa tiiviiden kantakaupunkimaisten kaupunkikorttelien rakentamisen ja merkittävästi lisää uutta asuntokerrosalaa Mellunmäen keskustaan metroaseman viereen sekä suunnitellun pikaraitotielinjauksen (Raide-Jokeri II) varrelle ja myös suunnitteilla oleva Vantaan ratikka kulkee tulevaisuudessa Mellunmäkeen. Kaupungin tavoitteena on lisätä täydennysrakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Kaavamuutosta hakeneilla asunto-osakeyhtiöillä on tavoitteena kehittää omistamiensa tonttien maankäyttöä purkavan uudisrakentamisen keinoin.
“Purkamisesta on viime aikoina ollut paljon keskustelua mediassa, ja siihen liittyviä näkökantoja pohditaan kriittisesti myös kaupungilla. Tämä hanke on alun perin käynnistynyt jo vuonna 2015, jolloin purkamisen hiilijalanjäljestä ei vielä puhuttu yhtä paljon kuin nykyään. Valitsimme hankkeen kiertotalousvalmennuksen pilotiksi sparrausmielessä: vaikka suunnitteluratkaisuja oli jo mietitty ja kiertotalous ei ole ollut alusta saakka suunnittelun lähtökohtana, se on kuitenkin suunnittelun edetessä tunnistettu tärkeäksi teemaksi ja kohteessa halutaan kokeilla uusia ratkaisuja”, Holmila toteaa.
Hankkeessa on mietitty laajamittaisesti hiilineutraaliustavoitteita, joihin kiertotalouskin olennaisesti kytkeytyy. Kaavaratkaisussa on käytössä esimerkiksi Helsingin viherkerroin, joka ohjaa ilmastonkestävämpiin tonttipihoihin. Viherkertoimen tavoitetaso ohjaa tontin kasvillisuuden ja vettä viivyttävien ratkaisujen suhdetta kokonaispinta-alaan. Tavoitetasoon pääseminen edellyttää konkreettisia ekologisia ja viihtyisyyttä lisääviä ratkaisuja tontilla.
“Hankkeessa yhdistyy viherkerroin, vähähiilinen liikkuminen, hiilijalanjälkilaskenta, laadukas purkuprosessi ja purkujätteiden tarkoituksenmukainen hyödyntäminen sekä pitkäikäisten ja laadukkaitten julkisivumateriaalien käyttö uudisrakennuksissa. Myös uusiutuvan energian käytön ratkaisut on tutkittu laajasti, ja jakamistaloutta edistetään panostamalla yhteis- ja pihatiloihin. Esimerkiksi pysäköintilaitoksen katto toteutetaan viherkattona, jonne sijoittuu yhteisiä pihatiloja”, Holmila kertoo.
Kiertotalous on osa kaupunkisuunnittelun historiaa ja etenkin sen tulevaisuutta
Rakennetun ympäristön kiertotalous ei ole sinänsä uusi ilmiö; alkuperäisen käytön loputtua rakennuksille annettujen uusien käyttötarkoitusten lisäksi myös perinteiset hirsitalot ovat hyvä esimerkki muuntojoustavasta, resurssiviisaasta rakentamisesta.
“Hirsirakentamisen aikakaudella oli yleistä, että talo purettiin, numeroidut hirret kuljetettiin uuteen paikkaan ja talo koottiin jälleen. Toki hirsirakentamisen tekniikka oli yksinkertaisempi, mutta nykyäänkin uudisrakennukset pitäisi suunnitella aidosti muuntojoustaviksi ja uudelleenkäytettäviksi. Tällöin myös materiaalit saataisiin kiertoon tehokkaammin silloin, kun purkaminen on perusteltua”, Holmila sanoo.
– Nyt tehdään paljon tilaelementtejä puusta. Olisi kiinnostava nähdä, kuinka niitä voi tulevaisuudessa hyödyntää purkamisen sijaan muuntojoustavasti, hieman samaan tapaan kuin esimerkiksi Tanskassa on tehty konteista opiskelija-asuntola, Linden pohtii.
FIGBC:n valmennus on avannut kiertotalouden teemaa kaavoittajille konkreettisesti.
“Valmennus on ollut tarpeellinen, ja avannut käytännönläheisesti sitä, miten kiertotalouden ratkaisuja voidaan hyödyntää kaavoituksessa. Tulevissa asemakaavahankkeissa kiertotalous tulee varmasti olemaan hiilineutraaliustavoitteiden ohella näkyvästi esillä”, Linden arvelee.
Kiertotalousvalmennus vauhdittaa rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja auttaa ratkomaan kiinteistöihin ja rakentamiseen liittyviä käytännön kiertotaloushaasteita. Näitä kiertotaloushaasteita ratkotaan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO:n sekä Helsingin kaupungin kanssa pilottiprojekteissa. Pilottiprojektit tuovat työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja laajemmin alan hyödynnettäväksi.
Tule kuulemaan lisää aiheesta sekä hankkeen tuloksista hankkeen tulosseminaari-webinaariin lokakuussa tai FinnBuild -messuille!
21.10.2020 | 12.00–16.00 Hankkeen tulosseminaari (webinaari)
13.4.2021 | 10.00–12.30 Rakennetun ympäristön tulevaisuus kiertotaloudessa (FinnBuild -messut)
Lisätiedot
Jessica Karhu, Green Building Council Finland, etunimi.sukunimi@figbc.fi, +358 40 675 8899
Visa Kivisaari, Green Building Council Finland, etuninimi.sukunimi@figbc.fi, +358 46 921 1230
Green Building Council Finland: https://figbc.fi/
