Suomen on mahdollista saavuttaa vuodelle 2050 asetetut päästötavoitteet edellyttäen, että kaikki energiaa tuottavat ja kuluttavat sektorit osallistuvat työhön. Näin todetaan tuoreessa VTT:n Low Carbon Finland -hankkeen loppuraportissa. Ratkaisuna esitetään puhtaiden energiateknologioiden kehittämistä ja niiden käyttöönottamista energiantuotannossa, teollisuudessa, asumisessa ja liikkumisessa. Rakennetulla ympäristöllä on tässä keskeinen rooli. Hankkeen lopputulokset vaikuttavat myös ensi vuoden aikana laadittavaan vuoden 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden tiekarttaan.

Yhteistyö ja kehittyvä teknologia rakennusten energiatehokkuuden edistäjinä
EU:n asettamien tavoitteiden mukaan vuonna 2050 EU:n päästöt ovat 80 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Tämän haastavan tavoitteen saavuttamisessa rakennettu ympäristö on keskeisessä roolissa. Suomessa rakennukset kuluttavat 40 prosenttia loppuenergiasta, ja siksi alalla on tärkeä rooli kansallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamisessa. VTT:n Low Carbon Finland -hankkeen loppuraportin mukaan 85 – 95 prosenttia rakennusten käyttämästä loppuenergiasta olisi hiilineutraalia vuonna 2050. Paikallisesti rakennuksista voidaan kehittää jopa energiaa tuottavia.
Tärkeää onkin keskittyä niihin keinoihin, joilla rakennetun ympäristön energiatehokkuutta voidaan parantaa. VTT:n mukaan energiatehokkuuden parannuspotentiaali on jo nykyteknologialla suuri, mutta haasteena on sen riittävän nopea toteuttaminen. Esimerkiksi uusien rakennusten nollaenergiatavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä kiinteistö- ja rakennusalan eri toimijoiden, erityisesti energian tuottajien ja kuluttajien, välillä.
Myös älykkäät sähköverkot, erilaiset kontrolli- ja mittaamisvälineet, energian varastointi ja uusiutuvan energian teknologiset parannukset voivat tehostaa lähienergian tuottamista sekä paikallisesti että yksittäisissä rakennuksissa ja siten edesauttaa rakennetun ympäristön energiatehokkuutta.
Ilmasto- ja energiatavoitteiden tiekartta 2050 laaditaan pian
Low Carbon Finland -hankkeen lopputulokset otetaan huomioon myös pitkän aikavälin energia- ja ilmastostrategioiden laadinnassa. Kuluvan vuoden loppuun mennessä valmistuu Suomen päivitetty ilmasto- ja energiastrategia, jonka tehtävänä on varmistaa, että vuodelle 2020 asetetut energiatehokkuus- ja päästötavoitteet saavutetaan. Tämän jälkeen työ- ja elinkeinoministeriö aloittaa vuoden 2050 tiekartan laatimisen. Tässä yhteydessä kuullaan laajasti myös sidosryhmiä ja kansalaisia.
Tiekartan teossa huomioidaan myös valtioneuvoston kanslian viime keväänä laatima Suomen vaikuttamisstrategia Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Strategia ohjaa Suomen toimintaa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikassa tulevien vuosien ajan.
Lue lisää: