Green Building Council Finland

Kestävä ympäristörakentaminen yleistyy esimerkkihankkeiden myötä

Seppo Närhi
pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Viherympäristöliitto ry sai vuonna 2018 valmiiksi Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamallin. Kiteytettynä kyse on kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä viheralan toimintaympäristöön. Samalla on mietitty, mitkä asiat on huomioitava tilaamisen, suunnittelun, urakoinnin, kunnossapidon ja materiaalien valinnan vaiheessa.

Viheralan ammatillinen käsittely perustuu KESY:ssä viiteen teemaan: vesiolosuhteet; maaperä ja kasvillisuus; materiaalien ja tuotteiden valinta; energiansäästö, ilmanlaatu, ympäristönsuojelu sekä ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Ohjeistuksen uusiminen

KESY-toimintamallia viedään nyt käytäntöön. Tätä työtä tukee käynnistetty viheralan erilaisten työohjeiden ja luokitusten uudistus. Pisimmällä ollaan viheralueiden hoitoluokituksen, uudelta nimeltään Viheralueiden kunnossapitoluokituksen uusimisessa. Luokituksen teksteissä on huomioitu KESY-toimintatapa. Seuraavaksi uusitaan Viheralueita koskevat hoidon (VHT) ja rakentamisen työohjeet (VRT).

Case-hankkeista oppia

Kymmenen suurimman kaupungin viheralueista vastaavien henkilöiden tapaamisessa Kouvolassa teemana oli KESY. Kaupunkien esityksissä kävi ilmi, että KESY-toimintamallia viedään jo monin eri tavoin käytäntöön. Poimin tähän muutamia esimerkkejä.

Helsingissä on ollut jo useita vuosia massakoordinaattori, nyt sellainen on tulossa myös Espooseen ja Tampereelle. Maa-aineisten ja pintamaiden hyötykäyttöä tehostetaan ja paikallista käyttöä lisätään. Tavoitteena on vähentää kuljetuksia. Maa-ainesten ja materiaalien kierrätysalueita perustetaan eri kaupungeissa. Luonnonkivi on yleisesti kierrätetty materiaali.

Ympäristönsuojelunäkökulma korostuu. Monissa kaupungeissa vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, joissakin harkitaan kokonaan käytöstä luopumista. Koneissa kiinnitetään huomiota päästöluokkaan, työkoneissa siirrytään akkupohjaisiin laitteisiin.

Kotkan Katariinan Meripuisto, jossa luontevat vesipurot ja -altaat ovat syntyneet hyödyntämällä kauniin kallion luontaisia muotoja ja paikalla olleita luonnonkiviä.

Luonnon monimuotoisuutta lisätään muun muassa kasvattamalla niittyjen määrää sekä monipuolistamalla käytettävää kasvivalikoimaa. Myös paikallisia materiaaleja kokeillaan. Kouvolassa kokeillaan järviruokoa sekä katemateriaalina perenna-alueilla että hulevesirakenteissa suodatuspadoissa.

Myös viheralueiden ennallistamiset lisääntyvät. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa on purettu Tikkurilankosken pato, Jyväskylässä on rakennettu hulevesiuoma Kankaan kanavaan, Oulussa Hupisaarten purot on uusittu ja Vantaalla on käynnissä puro-ohjelma. Nämä ennallistamistyöt palauttavat luontaisia ekosysteemejä ja siten parantavat eri lajien elinmahdollisuuksia.

Vantaan Korson Ankkapuistossa valmistettiin lammen ruoppausmassoista kasvualustaa. Toimenpiteellä säästettiin rahaa ja vähennettiin ympäristökuormaa.

Tampereen Hiedanrannassa on saavutettu merkittäviä rahallisia säästöjä käyttämällä mm Syötävän puiston rakentamisessa kierrätettyjä maa-aineksia ja luonnonkiviä.

Tampereen Hiedanrannan syötävän puiston rakennusvaihe. Rakentamisessa hyödynnetään toisella työmaalla syntyneitä murskeita ja kierrätyskiviä.

Kouvolassa tehdään viheralueilta kerätystä lakaisujätteestä eli biomassasta kuivamädättämällä metaanikaasua, joka puolestaan käytetään sähköntuotantoon.

Uusia hankkeita toivotaan

Vaikka KESY on monella tapaa osa käytännön arkea monissa kunnissa, uusia hankkeita toivotaan. Tarvitaan edelleen uskonvahvistusta ja käytännön kokemusta. Erityisesti toivotaan hankkeita, joissa KESY-ajattelu on otettu huomioon kaavoituksesta alkaen. Kaavoituksessa tulee huomioida erityisesti paikallinen maa-aineisten ja muiden materiaalien välivarastointimahdollisuus. Toinen tärkeä asia on hulevesien paikallinen käsittely, kuten laajempien hulevesien valuma-alueiden reitistöt.

KESY-toimintatavan yleistyessä vaikutetaan myönteisesti moniin tämän hetken suuriin ongelma-asioihin. Voidaan vähentää ympäristökuormaa ja -saastumista kuljetuksia minimoimalla, estää tulvia, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia, kohottaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja saavuttaa merkittäviä rahallisia säästöjä.

Tärkein oppi on kuitenkin se, että KESY-toimintatapa yleistyy vasta, kun tilaaja tai kohteen omistaja sitä vaatii ja että tilaaja / omistaja edellyttää kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen (suunnittelu, urakointi, kunnossapito, materiaalien ja tuotteiden toimittajat) sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.

KESY-toimintamalli luotiin vuosina 2015-2018 Viherympäristöliiton vetämänä hanketyönä. Hanketta veti maisema-arkkitehti Emilia Weckman ja mukana oli konsulttina MMM Hanna Tajakka, jonka tehtävänä oli kuvata mm. viheralan prosessit sekä työstää lomakkeet. Työtä ohjasivat Viherympäristöliiton puolesta pääsihteeri Seppo Närhi sekä laaja ohjausryhmä.

Toimintamalli on julkaistu sekä painettuna raporttina että verkkojulkaisuna sekä verkkosivuina. Käytännön työtä varten on laadittu laaja lomakkeisto. Työpaikoilla ja koulutuksessa KESY-toimintamalli ja sisältö voidaan esitellä webinaarien avulla.


KESY-toimintamalli  https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf

KESY-sivusto
www.vyl.fi/kesy

KESY webinaarit
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/

KESY-lomakkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/kesy-tyokalut/

KESY-esimerkkihankkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/info/case-hankkeet/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.