Kestävä ympäristörakentaminen yleistyy esimerkkihankkeiden myötä

Seppo Närhi
pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Viherympäristöliitto ry sai vuonna 2018 valmiiksi Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamallin. Kiteytettynä kyse on kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä viheralan toimintaympäristöön. Samalla on mietitty, mitkä asiat on huomioitava tilaamisen, suunnittelun, urakoinnin, kunnossapidon ja materiaalien valinnan vaiheessa.

Viheralan ammatillinen käsittely perustuu KESY:ssä viiteen teemaan: vesiolosuhteet; maaperä ja kasvillisuus; materiaalien ja tuotteiden valinta; energiansäästö, ilmanlaatu, ympäristönsuojelu sekä ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Ohjeistuksen uusiminen

KESY-toimintamallia viedään nyt käytäntöön. Tätä työtä tukee käynnistetty viheralan erilaisten työohjeiden ja luokitusten uudistus. Pisimmällä ollaan viheralueiden hoitoluokituksen, uudelta nimeltään Viheralueiden kunnossapitoluokituksen uusimisessa. Luokituksen teksteissä on huomioitu KESY-toimintatapa. Seuraavaksi uusitaan Viheralueita koskevat hoidon (VHT) ja rakentamisen työohjeet (VRT).

Case-hankkeista oppia

Kymmenen suurimman kaupungin viheralueista vastaavien henkilöiden tapaamisessa Kouvolassa teemana oli KESY. Kaupunkien esityksissä kävi ilmi, että KESY-toimintamallia viedään jo monin eri tavoin käytäntöön. Poimin tähän muutamia esimerkkejä.

Helsingissä on ollut jo useita vuosia massakoordinaattori, nyt sellainen on tulossa myös Espooseen ja Tampereelle. Maa-aineisten ja pintamaiden hyötykäyttöä tehostetaan ja paikallista käyttöä lisätään. Tavoitteena on vähentää kuljetuksia. Maa-ainesten ja materiaalien kierrätysalueita perustetaan eri kaupungeissa. Luonnonkivi on yleisesti kierrätetty materiaali.

Ympäristönsuojelunäkökulma korostuu. Monissa kaupungeissa vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, joissakin harkitaan kokonaan käytöstä luopumista. Koneissa kiinnitetään huomiota päästöluokkaan, työkoneissa siirrytään akkupohjaisiin laitteisiin.

Kotkan Katariinan Meripuisto, jossa luontevat vesipurot ja -altaat ovat syntyneet hyödyntämällä kauniin kallion luontaisia muotoja ja paikalla olleita luonnonkiviä.

Luonnon monimuotoisuutta lisätään muun muassa kasvattamalla niittyjen määrää sekä monipuolistamalla käytettävää kasvivalikoimaa. Myös paikallisia materiaaleja kokeillaan. Kouvolassa kokeillaan järviruokoa sekä katemateriaalina perenna-alueilla että hulevesirakenteissa suodatuspadoissa.

Myös viheralueiden ennallistamiset lisääntyvät. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa on purettu Tikkurilankosken pato, Jyväskylässä on rakennettu hulevesiuoma Kankaan kanavaan, Oulussa Hupisaarten purot on uusittu ja Vantaalla on käynnissä puro-ohjelma. Nämä ennallistamistyöt palauttavat luontaisia ekosysteemejä ja siten parantavat eri lajien elinmahdollisuuksia.

Vantaan Korson Ankkapuistossa valmistettiin lammen ruoppausmassoista kasvualustaa. Toimenpiteellä säästettiin rahaa ja vähennettiin ympäristökuormaa.

Tampereen Hiedanrannassa on saavutettu merkittäviä rahallisia säästöjä käyttämällä mm Syötävän puiston rakentamisessa kierrätettyjä maa-aineksia ja luonnonkiviä.

Tampereen Hiedanrannan syötävän puiston rakennusvaihe. Rakentamisessa hyödynnetään toisella työmaalla syntyneitä murskeita ja kierrätyskiviä.

Kouvolassa tehdään viheralueilta kerätystä lakaisujätteestä eli biomassasta kuivamädättämällä metaanikaasua, joka puolestaan käytetään sähköntuotantoon.

Uusia hankkeita toivotaan

Vaikka KESY on monella tapaa osa käytännön arkea monissa kunnissa, uusia hankkeita toivotaan. Tarvitaan edelleen uskonvahvistusta ja käytännön kokemusta. Erityisesti toivotaan hankkeita, joissa KESY-ajattelu on otettu huomioon kaavoituksesta alkaen. Kaavoituksessa tulee huomioida erityisesti paikallinen maa-aineisten ja muiden materiaalien välivarastointimahdollisuus. Toinen tärkeä asia on hulevesien paikallinen käsittely, kuten laajempien hulevesien valuma-alueiden reitistöt.

KESY-toimintatavan yleistyessä vaikutetaan myönteisesti moniin tämän hetken suuriin ongelma-asioihin. Voidaan vähentää ympäristökuormaa ja -saastumista kuljetuksia minimoimalla, estää tulvia, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia, kohottaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja saavuttaa merkittäviä rahallisia säästöjä.

Tärkein oppi on kuitenkin se, että KESY-toimintatapa yleistyy vasta, kun tilaaja tai kohteen omistaja sitä vaatii ja että tilaaja / omistaja edellyttää kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen (suunnittelu, urakointi, kunnossapito, materiaalien ja tuotteiden toimittajat) sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.

KESY-toimintamalli luotiin vuosina 2015-2018 Viherympäristöliiton vetämänä hanketyönä. Hanketta veti maisema-arkkitehti Emilia Weckman ja mukana oli konsulttina MMM Hanna Tajakka, jonka tehtävänä oli kuvata mm. viheralan prosessit sekä työstää lomakkeet. Työtä ohjasivat Viherympäristöliiton puolesta pääsihteeri Seppo Närhi sekä laaja ohjausryhmä.

Toimintamalli on julkaistu sekä painettuna raporttina että verkkojulkaisuna sekä verkkosivuina. Käytännön työtä varten on laadittu laaja lomakkeisto. Työpaikoilla ja koulutuksessa KESY-toimintamalli ja sisältö voidaan esitellä webinaarien avulla.


KESY-toimintamalli  https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf

KESY-sivusto
www.vyl.fi/kesy

KESY webinaarit
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/

KESY-lomakkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/kesy-tyokalut/

KESY-esimerkkihankkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/info/case-hankkeet/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

TA-Asumisoikeus Oy Asuntomessujen Vihreä teko -kilpailun voittoon

8.7.2021
Ensimmäinen Vihreä teko -kunniamaininta Talo Pyörteelle, toinen Lohjan Saarennalle Lohjan Hiidensalmessa näytetään mallia niin kerrostalojen kuin omakotitalojen ilmastoystävällisessä rakentamisessa. Ammattitaitoisen suunnittelun ja rakentamisen merkitys korostuu, kun halutaan rakentaa energiatehokas ja

Rakennustiedolta käsikirja kiertotalouteen

7.7.2021
Rakennustiedon hiljattain julkaisema kirja “Kiertotalous rakennetussa ympäristössä” pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä kiertotalous tarkoittaa tällä hetkellä kiinteistö- ja rakentamisalalla. Kysymykseen kuullaan näkökulmia laajasti alan eturivin ammattilaisilta, ja Eeva Huttunen on onnistunut

Kestävyys on yhteistyötä – hyvää kesää!

23.6.2021
Hyvä Green Building Council Finland -verkoston jäsen,Iso kiitos tästä keväästä! Toimialamme tunnelma tuntuu virittäytyneen aivan uudelle tasolle kevään aikana, sillä vähähiilisyys, hiilineutraalius ja kiertotalous ovat vahvasti mukana kaikissa keskusteluissa, ja

#BuildingLife Expert Fora 2 -työpajoissa kehitettiin innovatiivisia ratkaisuja kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraaliuden saavuttamiseksi

21.6.2021
#BuildingLife – projektin toiselle Expert Forum -kierrokselle saimme yli 90 ilmoittautumista. Ilmoittautuneet jaettiin seitsemään ryhmään arvioimaan rakennetun ympäristön päästövähennystoimenpiteitä hankkeiden eri vaiheissa. Työpajoissa jakauduttiin pienryhmiin pohtimaan kolmea tehtävää. Ulkopuoliset ajurit

#BuildingLife -lähettiläät kokoontuivat keskustelemaan hankkeen tavoitteista ja tulevaisuudesta MEP Sirpa Pietikäisen johdolla

21.6.2021
#BuildingLife Ambassador Forum kokosi 20 KIRA-alan muutosjohtajaa keskustelemaan hankkeen tavoitteista, Suomen hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta sekä toimialan muutoksen vauhdittamisesta. Keskustelun avasi MEP Sirpa Pietikäinen. Kestävä rakennettu ympäristö vaatii yhä laajempaa

Liity Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten LinkedIn-ryhmään

18.6.2021
Kootaan Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden asiantuntijat, parhaat toimintamallit ja innovaatiot yhteen! Yhteinen tavoitteemme on nopeuttaa KIRA-alan muutosta kohti kiertotaloutta. Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä -hankkeessa perustimme nyt kaupunki- ja teematapaamisten

Liity mukaan innovaatiohaasteeseen etsimään uusia kiertotalousratkaisuja ja liiketoimintamalleja kiinteistö- ja rakennusalalle!

18.6.2021
Tarvitsemme muutoksen lineaarisesta ota-käytä-jätä -toiminnasta kiertotalouteen! Kiinteistö- ja rakennusala on yksi suurimmista energian ja materiaalien käyttäjistä, ja se tuottaa EU-alueella noin 40 % CO2-päästöistä sekä lähes kolmanneksen jätteistä.  Ympäristöllisten syiden

Rakennetussa ympäristössä tarvitaan aktiivisia tekoja, ja oman vaikuttavuuden selvittäminen on yksi niistä

16.6.2021
Ilmastopaneeli IPCC asetti vuonna 2018 hiilibudjetin, jolla ilmaston lämpeneminen pyritään rajoittamaan 1,5 asteeseen. Rakennusala on yksi isoimmista hiilipäästöjen tuottajista Suomessa, ja isoilta toimijoilta on jo nähty ulostuloja hiilineutraaliustavoitteista. Tavoitteiden asettamiseen

Raja-arvojen odottaminen on tarpeetonta

14.6.2021
Hiilineutraali rakennettu ympäristö tehdään puristamalla jokaisen hankkeen päästöt mahdollisimman alas. Moni rakennuttaja on turhaan pysähtynyt odottamaan kansallisia ohjausmenetelmiä ja raja-arvoja, vaikka hiilijalanjäljen ohjaaminen on mahdollista jokaisessa hankkeessa jo nyt, kirjoittavat

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ville Reinikainen, Granlund

11.6.2021
#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Olen suurimman osan työurastani työskennellyt energiatehokkuuden, uusien energiaratkaisujen

WorldGBC raportoi edistymisestä matkalla kohti NetZeroa

10.6.2021
Raportti esittelee esimerkkejä toimista, joilla pyritään saavuttamaan WorldGBC: n visio hiilettömästä rakennetusta ympäristöstä, sekä murtaa myyttejä, jotta voimme paremmin ymmärtää mitä NetZero tarkoittaa kiinteistö- ja rakennusalalla. WorldGBC details built environment

#BuildingLife -verkosto vaatii toimia hiilineutraalin rakennetun ympäristön edistämiseksi Euroopassa

10.6.2021
Euroopassa, rakennusten käyttö aiheuttaa noin 40 % energiankulutuksesta ja 36 % CO2-päästöistä. Globaalisti, jopa 11 % päästöistä aiheutuu kuitenkin rakennusmateriaaleista ja työmaatoiminnoista. Lisäksi rakennusten osuus veden kulutuksesta on 33 %

Pääkaupunkiseudun kiertotalous rakentuu yhteisvoimin

9.6.2021
HSY ja FIGBC yhdistivät voimansa ja järjestivät CIRCuIT ja Kiinteistö- ja rakentamisalan osaamiskeskittymä -hankkeiden yhteistyönä rakentamisen kiertotalouden edistämiseen keskittyvän etätapahtuman kesäkuun alussa. Seminaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja sekä hankkeiden ajankohtaisista aiheista

Kuinka Varsinais-Suomen KIRA-ala vastaa tulevaisuuden kiertotaloushaasteisiin

9.6.2021
Rakentamisen kiertotalous on nostettu Varsinais-Suomessa kiertotalouden tiekarttaan, kertoi Valonian Anni Lahtela kiertotaloustapahtumassa, jonka Green Building Council Finland, Turku Science Park Oy ja Valonia järjestivät yhdessä 8.6.2021. Lisäksi Lahtela kertoi viime

Seinien sisällä – säätelyn ulkopuolella

9.6.2021
Vähähiilinen rakentaminen ja rakennetun ympäristön kiertotalous on kaikkien huulilla; tuskin enää löytyy asiantuntija- tai asiakastahoa, joka ei näitä periaatteita haluaisi noudattaa – sama pätee tilasuunnitteluun. Uusi normaali jatkaa digitalisaation aluilleen

World Green Building Week: #BuildingResilience

2.6.2021
WorldGBC kutsuu kiinteistö- ja rakennussektorin organisaatioita viettämään World Green Building Weekiä 20–24. syyskuuta 2021. Haastavien aikojen jälkeen kampanja keskittyy resilienssiin – kykyyn sopeutua ja toisaalta hidastaa ilmastonmuutosta. Teemaviikon ajan WorldGBC

FIGBC ehdotukset kuntien ilmastotalkoiden vauhdittamiseen

1.6.2021
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra teetti konsulttiyhtiö Sitowisella selvityksen, jonka mukaan suomalaisissa kunnissa on ryhdytty aktiivisesti ilmastotalkoisiin. Tekemistä kuitenkin riittää vuoteen 2035 – ja sen jälkeenkin. Selvityksen mukaan yli kaksisataa kuntaa

FIGBC kesätyöntekijäksi Heikki Moilanen

31.5.2021
Arkkitehdiksi opiskeleva Heikki Moilanen aloitti Green Building Council Finlandin kesätyöntekijänä toukokuun puolivälissä. Heikki osallistuu muun muassa LifeLevel(s)– ja #BuildingLife-hankkeiden ohjeiden ja ohjelman tuottamiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä projektiemme verkkosivujen päivittämiseen ja

Videomme kuntapäättäjille rohkaisee kestävien päätösten tekemiseen

25.5.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Pian valittavat päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt tehtävät sijoitukset realisoituvat tulevaisuuden säästöinä, tuloina

Kutsu pyöreän pöydän ääreen kestävyysosaamisvajeemme poistamiseksi

24.5.2021
Rakennustieto ja Green Building Council ovat koonneet nyt kahdesti kiinteistö- ja rakentamisalan (KIRA-alan) täydennyskoulutusta tarjoavat organisaatiot keskustelemaan toimialan keskeisistä ympäristön kestävyyteen ja kestävään rakentamiseen liittyvistä osaamis- ja koulutustarpeista, hahmottamaan tämän

Hiilinegatiivinen linoleumi

19.5.2021
Forbo Flooring Systems kehittää, valmistaa ja myy lattiapäällysteitä. Toimintamme avainsanoja ovat kestävä kehitys, toimivuus ja design. Siitä lähtien kun aloitimme lattiapäällysteiden valmistuksen, alkaen linoleumista yli 100 vuotta sitten, olemme sitoutuneet

Osallistu World Green Building Weekiin syyskuussa 2021

17.5.2021
World Green Building Week on kestävän rakennetun ympäristön kansainvälinen teemaviikko. Tänä vuonna kokoamme koko verkoston yhdeksi ääneksi 20. – 24.9.2021. Osallistu 45 minuutin briiffaukseen 16.6. tai 18.6. klo 10 alkaen.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Ilkka Tomperi, Varma

7.5.2021
#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Rakennetun ympäristön rooli maailman kokonaispäästöistä on merkittävä. Olemme

Ella Lahtinen Green Building Council Finlandin uudeksi kestävän kehityksen asiantuntijaksi

4.5.2021
Ella Lahtinen, DI, aloittaa kestävän kehityksen asiantuntijana 4.5.2021. Lahtinen siirtyy Green Building Council Finlandille Vahanen Rakennusfysiikalta. ”Olen koulutukseltani rakennesuunnittelija, mutta työssäni keskittynyt aiemmin rakennusten kuntotutkimuksiin, sisäilmatutkimuksiin sekä näihin liittyvään korjaussuunnitteluun.
    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami