Green Building Council Finland

Kestävä ympäristörakentaminen yleistyy esimerkkihankkeiden myötä

Seppo Närhi
pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Viherympäristöliitto ry sai vuonna 2018 valmiiksi Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamallin. Kiteytettynä kyse on kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä viheralan toimintaympäristöön. Samalla on mietitty, mitkä asiat on huomioitava tilaamisen, suunnittelun, urakoinnin, kunnossapidon ja materiaalien valinnan vaiheessa.

Viheralan ammatillinen käsittely perustuu KESY:ssä viiteen teemaan: vesiolosuhteet; maaperä ja kasvillisuus; materiaalien ja tuotteiden valinta; energiansäästö, ilmanlaatu, ympäristönsuojelu sekä ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Ohjeistuksen uusiminen

KESY-toimintamallia viedään nyt käytäntöön. Tätä työtä tukee käynnistetty viheralan erilaisten työohjeiden ja luokitusten uudistus. Pisimmällä ollaan viheralueiden hoitoluokituksen, uudelta nimeltään Viheralueiden kunnossapitoluokituksen uusimisessa. Luokituksen teksteissä on huomioitu KESY-toimintatapa. Seuraavaksi uusitaan Viheralueita koskevat hoidon (VHT) ja rakentamisen työohjeet (VRT).

Case-hankkeista oppia

Kymmenen suurimman kaupungin viheralueista vastaavien henkilöiden tapaamisessa Kouvolassa teemana oli KESY. Kaupunkien esityksissä kävi ilmi, että KESY-toimintamallia viedään jo monin eri tavoin käytäntöön. Poimin tähän muutamia esimerkkejä.

Helsingissä on ollut jo useita vuosia massakoordinaattori, nyt sellainen on tulossa myös Espooseen ja Tampereelle. Maa-aineisten ja pintamaiden hyötykäyttöä tehostetaan ja paikallista käyttöä lisätään. Tavoitteena on vähentää kuljetuksia. Maa-ainesten ja materiaalien kierrätysalueita perustetaan eri kaupungeissa. Luonnonkivi on yleisesti kierrätetty materiaali.

Ympäristönsuojelunäkökulma korostuu. Monissa kaupungeissa vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, joissakin harkitaan kokonaan käytöstä luopumista. Koneissa kiinnitetään huomiota päästöluokkaan, työkoneissa siirrytään akkupohjaisiin laitteisiin.

Kotkan Katariinan Meripuisto, jossa luontevat vesipurot ja -altaat ovat syntyneet hyödyntämällä kauniin kallion luontaisia muotoja ja paikalla olleita luonnonkiviä.

Luonnon monimuotoisuutta lisätään muun muassa kasvattamalla niittyjen määrää sekä monipuolistamalla käytettävää kasvivalikoimaa. Myös paikallisia materiaaleja kokeillaan. Kouvolassa kokeillaan järviruokoa sekä katemateriaalina perenna-alueilla että hulevesirakenteissa suodatuspadoissa.

Myös viheralueiden ennallistamiset lisääntyvät. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa on purettu Tikkurilankosken pato, Jyväskylässä on rakennettu hulevesiuoma Kankaan kanavaan, Oulussa Hupisaarten purot on uusittu ja Vantaalla on käynnissä puro-ohjelma. Nämä ennallistamistyöt palauttavat luontaisia ekosysteemejä ja siten parantavat eri lajien elinmahdollisuuksia.

Vantaan Korson Ankkapuistossa valmistettiin lammen ruoppausmassoista kasvualustaa. Toimenpiteellä säästettiin rahaa ja vähennettiin ympäristökuormaa.

Tampereen Hiedanrannassa on saavutettu merkittäviä rahallisia säästöjä käyttämällä mm Syötävän puiston rakentamisessa kierrätettyjä maa-aineksia ja luonnonkiviä.

Tampereen Hiedanrannan syötävän puiston rakennusvaihe. Rakentamisessa hyödynnetään toisella työmaalla syntyneitä murskeita ja kierrätyskiviä.

Kouvolassa tehdään viheralueilta kerätystä lakaisujätteestä eli biomassasta kuivamädättämällä metaanikaasua, joka puolestaan käytetään sähköntuotantoon.

Uusia hankkeita toivotaan

Vaikka KESY on monella tapaa osa käytännön arkea monissa kunnissa, uusia hankkeita toivotaan. Tarvitaan edelleen uskonvahvistusta ja käytännön kokemusta. Erityisesti toivotaan hankkeita, joissa KESY-ajattelu on otettu huomioon kaavoituksesta alkaen. Kaavoituksessa tulee huomioida erityisesti paikallinen maa-aineisten ja muiden materiaalien välivarastointimahdollisuus. Toinen tärkeä asia on hulevesien paikallinen käsittely, kuten laajempien hulevesien valuma-alueiden reitistöt.

KESY-toimintatavan yleistyessä vaikutetaan myönteisesti moniin tämän hetken suuriin ongelma-asioihin. Voidaan vähentää ympäristökuormaa ja -saastumista kuljetuksia minimoimalla, estää tulvia, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia, kohottaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja saavuttaa merkittäviä rahallisia säästöjä.

Tärkein oppi on kuitenkin se, että KESY-toimintatapa yleistyy vasta, kun tilaaja tai kohteen omistaja sitä vaatii ja että tilaaja / omistaja edellyttää kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen (suunnittelu, urakointi, kunnossapito, materiaalien ja tuotteiden toimittajat) sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.

KESY-toimintamalli luotiin vuosina 2015-2018 Viherympäristöliiton vetämänä hanketyönä. Hanketta veti maisema-arkkitehti Emilia Weckman ja mukana oli konsulttina MMM Hanna Tajakka, jonka tehtävänä oli kuvata mm. viheralan prosessit sekä työstää lomakkeet. Työtä ohjasivat Viherympäristöliiton puolesta pääsihteeri Seppo Närhi sekä laaja ohjausryhmä.

Toimintamalli on julkaistu sekä painettuna raporttina että verkkojulkaisuna sekä verkkosivuina. Käytännön työtä varten on laadittu laaja lomakkeisto. Työpaikoilla ja koulutuksessa KESY-toimintamalli ja sisältö voidaan esitellä webinaarien avulla.


KESY-toimintamalli  https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf

KESY-sivusto
www.vyl.fi/kesy

KESY webinaarit
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/

KESY-lomakkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/kesy-tyokalut/

KESY-esimerkkihankkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/info/case-hankkeet/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green