Menu
Menu

Kestävä ympäristörakentaminen yleistyy esimerkkihankkeiden myötä

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Seppo Närhi
pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry

Viherympäristöliitto ry sai vuonna 2018 valmiiksi Kestävän ympäristörakentamisen (KESY) toimintamallin. Kiteytettynä kyse on kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämisestä viheralan toimintaympäristöön. Samalla on mietitty, mitkä asiat on huomioitava tilaamisen, suunnittelun, urakoinnin, kunnossapidon ja materiaalien valinnan vaiheessa.

Viheralan ammatillinen käsittely perustuu KESY:ssä viiteen teemaan: vesiolosuhteet; maaperä ja kasvillisuus; materiaalien ja tuotteiden valinta; energiansäästö, ilmanlaatu, ympäristönsuojelu sekä ihmisten terveys ja hyvinvointi.

Ohjeistuksen uusiminen

KESY-toimintamallia viedään nyt käytäntöön. Tätä työtä tukee käynnistetty viheralan erilaisten työohjeiden ja luokitusten uudistus. Pisimmällä ollaan viheralueiden hoitoluokituksen, uudelta nimeltään Viheralueiden kunnossapitoluokituksen uusimisessa. Luokituksen teksteissä on huomioitu KESY-toimintatapa. Seuraavaksi uusitaan Viheralueita koskevat hoidon (VHT) ja rakentamisen työohjeet (VRT).

Case-hankkeista oppia

Kymmenen suurimman kaupungin viheralueista vastaavien henkilöiden tapaamisessa Kouvolassa teemana oli KESY. Kaupunkien esityksissä kävi ilmi, että KESY-toimintamallia viedään jo monin eri tavoin käytäntöön. Poimin tähän muutamia esimerkkejä.

Helsingissä on ollut jo useita vuosia massakoordinaattori, nyt sellainen on tulossa myös Espooseen ja Tampereelle. Maa-aineisten ja pintamaiden hyötykäyttöä tehostetaan ja paikallista käyttöä lisätään. Tavoitteena on vähentää kuljetuksia. Maa-ainesten ja materiaalien kierrätysalueita perustetaan eri kaupungeissa. Luonnonkivi on yleisesti kierrätetty materiaali.

Ympäristönsuojelunäkökulma korostuu. Monissa kaupungeissa vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttöä, joissakin harkitaan kokonaan käytöstä luopumista. Koneissa kiinnitetään huomiota päästöluokkaan, työkoneissa siirrytään akkupohjaisiin laitteisiin.

Kotkan Katariinan Meripuisto, jossa luontevat vesipurot ja -altaat ovat syntyneet hyödyntämällä kauniin kallion luontaisia muotoja ja paikalla olleita luonnonkiviä.

Luonnon monimuotoisuutta lisätään muun muassa kasvattamalla niittyjen määrää sekä monipuolistamalla käytettävää kasvivalikoimaa. Myös paikallisia materiaaleja kokeillaan. Kouvolassa kokeillaan järviruokoa sekä katemateriaalina perenna-alueilla että hulevesirakenteissa suodatuspadoissa.

Myös viheralueiden ennallistamiset lisääntyvät. Esimerkiksi Vantaan Tikkurilassa on purettu Tikkurilankosken pato, Jyväskylässä on rakennettu hulevesiuoma Kankaan kanavaan, Oulussa Hupisaarten purot on uusittu ja Vantaalla on käynnissä puro-ohjelma. Nämä ennallistamistyöt palauttavat luontaisia ekosysteemejä ja siten parantavat eri lajien elinmahdollisuuksia.

Vantaan Korson Ankkapuistossa valmistettiin lammen ruoppausmassoista kasvualustaa. Toimenpiteellä säästettiin rahaa ja vähennettiin ympäristökuormaa.

Tampereen Hiedanrannassa on saavutettu merkittäviä rahallisia säästöjä käyttämällä mm Syötävän puiston rakentamisessa kierrätettyjä maa-aineksia ja luonnonkiviä.

Tampereen Hiedanrannan syötävän puiston rakennusvaihe. Rakentamisessa hyödynnetään toisella työmaalla syntyneitä murskeita ja kierrätyskiviä.

Kouvolassa tehdään viheralueilta kerätystä lakaisujätteestä eli biomassasta kuivamädättämällä metaanikaasua, joka puolestaan käytetään sähköntuotantoon.

Uusia hankkeita toivotaan

Vaikka KESY on monella tapaa osa käytännön arkea monissa kunnissa, uusia hankkeita toivotaan. Tarvitaan edelleen uskonvahvistusta ja käytännön kokemusta. Erityisesti toivotaan hankkeita, joissa KESY-ajattelu on otettu huomioon kaavoituksesta alkaen. Kaavoituksessa tulee huomioida erityisesti paikallinen maa-aineisten ja muiden materiaalien välivarastointimahdollisuus. Toinen tärkeä asia on hulevesien paikallinen käsittely, kuten laajempien hulevesien valuma-alueiden reitistöt.

KESY-toimintatavan yleistyessä vaikutetaan myönteisesti moniin tämän hetken suuriin ongelma-asioihin. Voidaan vähentää ympäristökuormaa ja -saastumista kuljetuksia minimoimalla, estää tulvia, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja parantaa uhanalaisten lajien elinmahdollisuuksia, kohottaa ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja saavuttaa merkittäviä rahallisia säästöjä.

Tärkein oppi on kuitenkin se, että KESY-toimintatapa yleistyy vasta, kun tilaaja tai kohteen omistaja sitä vaatii ja että tilaaja / omistaja edellyttää kaikkien prosessiin osallistuvien tahojen (suunnittelu, urakointi, kunnossapito, materiaalien ja tuotteiden toimittajat) sitoutumista asetettuihin tavoitteisiin.

KESY-toimintamalli luotiin vuosina 2015-2018 Viherympäristöliiton vetämänä hanketyönä. Hanketta veti maisema-arkkitehti Emilia Weckman ja mukana oli konsulttina MMM Hanna Tajakka, jonka tehtävänä oli kuvata mm. viheralan prosessit sekä työstää lomakkeet. Työtä ohjasivat Viherympäristöliiton puolesta pääsihteeri Seppo Närhi sekä laaja ohjausryhmä.

Toimintamalli on julkaistu sekä painettuna raporttina että verkkojulkaisuna sekä verkkosivuina. Käytännön työtä varten on laadittu laaja lomakkeisto. Työpaikoilla ja koulutuksessa KESY-toimintamalli ja sisältö voidaan esitellä webinaarien avulla.


KESY-toimintamalli  https://www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf

KESY-sivusto
www.vyl.fi/kesy

KESY webinaarit
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/

KESY-lomakkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/koulutus-webinaarit/kesy-tyokalut/

KESY-esimerkkihankkeet
https://www.vyl.fi/tietopankki/kesy/info/case-hankkeet/

Scroll Up

Ilmoita alan tapahtuma

Bitnami