Perinteinen Kestävä aluesuunnittelu -seminaari tarjosi katsauksen tuoreisiin tutkimustuloksiin ja ajankohtaisiin hankkeisiin. Tilaisuuden järjestivät ympäristöministeriö, RAKLI ja Green Building Council Finland ja tänä vuonna se oli osa kansainvälistä World Green Building Weekiä.
Syyskuun lopulla ympäristöministeriön tiloissa järjestetyn seminaarin avasi RAKLIn Kimmo Kurunmäki. Tämän jälkeen Antti Irjala kertoi ympäristöministeriön ajankohtaisista asioista, kuten kestävän kaupunkikehityksen ohjelman valmistelusta, tietopohjan laajentamisesta sekä kaupunkien ja kuntien keskeisestä roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kuntakentän tämän hetken murroksia aluesuunnittelun näkökulmasta esitteli Kuntaliiton kehittämispäällikkö Anne Jarva todeten mm., että kestävä aluesuunnittelu on osa kuntastrategiaa ja kunnan tehtävää – jos vain tahtoa siihen löytyy. Useimmiten löytyy.
Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskuksesta kertoi UZ3-kehitystyötä, jossa on vertailtu mm. Helsingin ja Tukholman kaavoitusta ja yhdyskuntarakenteen kehitystä. Tukholma on onnistunut sijoittamaan uudet työpaikka-alueet lähemmäksi ydinkeskustaa kuin Helsinki. Suomessa kaupungit ovat hyvin pieniä, joten yksittäisillä päätöksillä on isoja ja pitkäaikaisia vaikutuksia. Toisaalta keskisuurien kaupunkien (aluesuunnittelullinen) kehittäminen tarjoaa niille paljon mahdollisuuksia.
Kansainvälisiä herätteitä tilaisuuteen toi myös Kaisu Kuusela (kuvassa yllä), jonka esitys koski Lyonin metropolialueen elinvoimasuunnittelua sekä elinkeinostrategian toimeenpanoa. Kuuselan huomioita olivat mm. se, että kauppakamarin rooli on ollut Lyonissa keskeinen, palveluiden ja toimintojen kehittäminen on tehnyt alueesta seudullisesti omavaraisen ja että kilpailu käydään kaupunkiseutujen – ei kaupunkien – välillä.
Kestävän aluesuunnittelun tulevaisuutta koskevissa puheenvuoroissa Mikko Nousiainen peräänkuulutti eri toimijoiden välistä yhteistyötä jatkossakin, huolimatta ERA17-ohjelman maaliintulosta. Pasi Rajala puolestaan haastoi siitä, miten kestävyyden tulisi olla entistä vahvemmin mukana aluesuunnittelussa ja toisaalta sen pitäisi yhdistyä smart city –teeman pohdintoihin.
Tilaisuudessa tutustuttiin myös kestävän aluesuunnittelun esimerkkihankkeisiin. Metropolian Harri Hahkala kertoi, miten kestävyysmuutosta arvioidaan KEMUT-hankkeessa, joka tutkii Eko-Viikin asuinaluetta. Tuomo Sipilä puolestaan esitteli Tuusulan Rykmentinpuiston asuntomessualueen suunnitelmia ja kunnianhimoisia energiatavoitteita. Käytännönläheisen esimerkkitapauksen tarjosi myös Rambollin arkkitehti Mikko Siitonen esityksessään Tampereen Niemenrannan alueen ekotehokkuustarkasteluista. Osaamista Suomessa kyllä riittää.
[row][span12]
[pl_alertbox type=”lisaa”]
Katso mitä tilaisuudesta puhuttiin Twitterissä:
GBC Finland (@FiGBC_): ” #kestävätalueet seminaari alkoi @yministerio :n Antti Irjalan esityksellä – tulevaisuudessa digi tulee kaavoitukseen #ERA17 toteutuu”
Tiina Kaskiaro (@tiina_kaskiaro): “Kaavojen toteuttaminen pahimmillaan keskittymistä siihen, ettei tehdä mitään kiellettyä, kun pitäisi keskittyä tarpeisiin #kestävätalueet”
Tuula Sjöstedt (@tuula): ”Mahtavaa! T. Sipilä: Rykmentinpuiston suunnittelussa #energia’yhtiöiden kunnianhimo kasvanut. Hienoa @Fortum_Oyj @CLC_fi #kestävätalueet”
Maarit Vuorela (@MaaritVuorela): ”Kaupunkikehitys- ja suunnittelu mahdollistaja: älykkäästi kaupunkien vahvuuksiin perustuen. #ERA17 #kestävätalueet #älykaupungit @ramboll_fi”
Tiina Kaskiaro (@tiina_kaskiaro): “Helsingissä työssäkäyntialueet huomattavasti Tukholmaa hajaantuneemmat. Paljon potentiaalia kestävämpiin ratkaisuihin. #ilmasto #kestävätalueet
[/pl_alertbox]
[/span8][/row]
Aiheesta lisää löydät Twitteristä tunnuksella #kestävätalueet. Seminaarin esitysaineiston löydät tapahtuman ohjelmasivulta. Videotallenne seminaarista on katsottavissa tästä.
