Green Building Council Finland

Kestävän alueen määritelmä

GBC Finlandin kestävät alueet toimikunta on tehnyt vuoden verran työtä pystyäkseen kuvaamaan kestävän alueen määritelmän. Tämä työ on saatu päätökseen ja sen tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Määritelmää hyödynnettiin jo viime syksynä Energia kestävillä alueilla –seminaarissa ympäristöministeriössä.

Ympäristöneuvos Antti Irjala ja Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puhuvat Energia kestävässä aluesuunnittelussa -seminaarissa (Kuva: Johanna Kaalikoski, Rakli)
Ympäristöneuvos Antti Irjala ja Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puhuvat Energia kestävässä aluesuunnittelussa -seminaarissa (Kuva: Johanna Kaalikoski, Rakli)

Työtä on ollut tekemässä yhdessä GBC Finlandin toimikunnan kanssa Pasi Rajala Rambollista. Ympäristöneuvos Antti Irjala pitää määritelmää käyttökelpoisena työkaluna aluesuunnittelun kestävyyskysymysten jäsentämiseen.

Määritelmässä korostuu, että kestävyyteen vaikutetaan eri tavoin eri aluesuunnittelutasoilla. Esimerkiksi keskitetyt energiatuotantotavat pitää ottaa huomioon seututasolla mutta hajautetun energiantuotannon mahdollistamista pitää miettiä asemakaavatasolla.

Toimikunnan puheenjohtaja Leena Rossi kertoo, että määritelmän avulla halusimme kuvata vaikeasti hahmottuvaa ja moniulotteista kestävyyden kokonaisuutta siten, että tuloksia voidaan edelleen hyödyntää ja konkretisoida kaikessa elinympäristön kehitystyössä.

Tämä määritelmä on tehty kaikkien vapaasti käytettäväksi ja hyödynnettäväksi.  Toivottavasti se leviää mahdollisimman laajalle. Määrittelyä on tarkoitus täydentää ja tarkistaa sitä mukaa kun siihen tarvetta ilmenee. Se on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja kommentoitavissa.

MRL

Määritelmän rajaaminen

  • Alueiden kestävyydellä tarkoitetaan niitä alueen ominaisuuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen
  • Kestävällä aluesuunnittelulla vaikutetaan alueiden kestävyyteen erityisesti maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja infrastruktuurin ratkaisuilla.
  • Tässä keskitytään MRL:n tarkoittamaan alueidenkäyttöön, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän puitteissa. Eri aluetasoilla vaikutetaan eri tavoin yhdyskuntien kestävyyteen

”Ympäristön suunnittelu, joka tähtää maapallon elinkelpoisena säilymistä ja ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta edistävään toteutukseen”.

 

kriteeristö
Kestävien alueiden kriteeristön kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, ja niiden kohdat korostuvat omilla alueillaan sekä eri suunnittelutasoilla.

 

Alueen ekologinen kestävyys

Yhdyskuntarakenteen ekologisuus
  • Yhdyskuntarakenteen tiiveys tai tehokkuus – rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin (ml palvelut) hyödyntäminen, luontoalueiden tarkoituksenmukainen säästäminen, luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä lisääminen ja edistäminen
  • ”Infraekosysteemi”, mm. hulevesien alueellinen käsittely, harmaat ja mustat vedet
  • Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva maankäyttö, hyötyliikunnan edistäminen
  • Alueen sijainti suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen, liikennejärjestelmään ja palveluverkkoon
  • Pienilmasto-, maaperä-, topografia yms. olosuhteet huomioiva maankäyttö
Resurssitehokkuus / materiaalitehokkuus
  • Materiaalivalinnat, materiaalien kierrätys, jätteiden hyödyntäminen, maarakentamisen materiaalien hyödyntäminen alueellisesti, kuljetusten vähentäminen
  • Rakentamisen tarpeen minimointi, tilatehokkuus (esim lämmitettävät kuutiot), optimoitu asumisväljyys
  • Aluehankkeen elinkaaren hiilijalanjälki
  • Elinkaariajattelu, tilojen ja alueiden muunneltavuus muuttuvien tarpeiden mukaisesti
  • Luonnonvarojen kestävä käyttö
Energiatehokkuus ja kestävä energiantuotanto
  • Olevan infrastruktuurin ja verkostojen hyödyntäminen
  • Rakennusten energiatehokkuus
  • Älykäs sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkko
  • Energiantuotanto perustuen kestävästi uusiutuviin energiamuotoihin, erilaisten energiantuotantomuotojen hyödyntäminen – muuntojousto eli varautuminen tulevaan, hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen optimoitu käyttö
  • Liikenteen energiankulutuksen vähentäminen liikkumistarvetta vähentämällä sekä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosimalla

Alueen taloudellinen kestävyys

Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen
  • Alueen resurssien ja vetovoimaisuuden kestävä parantaminen ja hyödyntäminen
  • Palvelujen säilymisen ja kehittämisen tukeminen, alueiden omavaraisuuden optimointi
  • Olevan infrastruktuurin hyödyntäminen
  • Yhdyskuntarakenteen taloudellinen tiivistäminen
  • Alueen tai lähialueen luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (maamassat, lähiruoka jne)
Investointien ja kustannusten optimointi
  • Käyttökustannusten optimointi, elinkaarikustannustietoisuus (otetaan huomioon käytön ja ylläpidon kustannukset)
  • Investointien kokonaistaloudellinen kannattavuus
Myönteinen aluekehitys
  • Taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen (alueella ja alueen kehittämisen avulla koko yhdyskunnassa)
  • Investointien houkutteleminen
  • Monimuotoisen yrityskulttuurin tukeminen
  • Terveen kilpailun edistäminen
  • Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen

Alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Ympäristö ja maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen
  • Alueen ominaispiirteiden vaaliminen, oman identiteetin luominen/vahvistaminen
  • Alueiden uudistaminen erityispiirteet huomioiden, elävä ja muuttuva maisema ja kulttuuriympäristö
Ympäristön laatutekijät
  • Esteettömyys, esteettisyys, ääni- ja valomaisema, visuaalinen laatu, orientoitavuus, paikan identiteetti
  • Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys, ympäristön laatu, ulkoilukulttuuri / kaupunkikulttuuri, lähiluontokokemukset / urbaani elämänmuoto, ”mahdollisuus metsään” / ”mahdollisuus toriin”
Asuminen ja sosiaaliset suhteet
  • Sosiaalista kanssakäyntiä edistävä, segregaatiota vähentävä ympäristö ➔ monipuolinen asunto/asumismuototarjonta, sekoittuneisuus ja monimuotoisuus
  • Asukkaiden kestäviä valintoja tuleva rakenne ja maankäyttö
  • Erilaisten ihmisryhmien erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet huomioon (lapset, nuoret, työssäkäyvät, vanhukset, tulevat sukupolvet, erilaiset kulttuuritaustat, toimintarajoitteiset jne)
  • Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, arjen sujuvuus (palveluverkon suhde maankäyttöön ja liikennejärjestelmään, liikkumistarpeen vähentäminen)
  • Osallistumismahdollisuudet suunnitteluun ja päätöksentekoon (esim. paikallisdemokratia)

 

[su_divider]

tärkeimmät osatekijät

[su_divider] aluetasotvaikutukset

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Luontokato, ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö – polkuja kestävään tulevaisuuteen

25.11.2021
Jussi Nikula, WWF Suomi, puhui Green Building Council Finlandin jäsentilaisuudessa 23.11.2021. “Kaiken lähtökohtana tulisi olla luonto, joka on elämämme perusta.” Stockholm Resilience Centre esityksessä näytetään kuinka kaikki kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) liittyvät

Hiilineutraali rakennus -ohje siirtyy pilotointiin

24.11.2021
FIGBC:n Vähähiilinen rakentaminen toimikunta on koonnut Hiilineutraali rakennus -ohjeen, jota seuraamalla hiilineutraaliutta tavoittelevat talonrakennushankkeet voivat arvioida omaa toimintaansa ja tehdä uskottavan, sekä läpinäkyvän hiilineutraaliusväittämän. Ohjeen seuraava kehitysaskel on vuoden 2022

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä 17.11.2021

24.11.2021
Ympäristöministeriön Pankkisalissa alan parhaat asiantuntijat kokoontuivat jälleen keskustelemaan rakentamisen kiertotalouden nykytilasta Suomessa. Tapahtuma oli sarjassaan neljäs Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivä. Järjestävinä osapuolina toimivat ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö sekä Green Building

Green Building Council Finlandin syyskokous valitsi hallituksen ja puheenjohtajiston

23.11.2021
Green Building Council Finland (GBC Suomi ry) on syyskokouksessaan 23.11.2021 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2022 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja,

Kerro meille – jäsentyytyväisyydestäsi

22.11.2021
Pyydämme Green Building Council Finlandin jäsenten yhteyshenkilöiltä ja henkilöstöltä palautetta kuluneesta vuodesta 2021! Arvioimme toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä. Toivomme siksi sekä palautetta menneestä että toiveita tulevasta. Kyselyssä on kuusi kysymystä

Kuljetusrinki, Green Building Council Finlandin jäsen, hiilineutraaliksi 2022

16.11.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Kuljetusrinki Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Ylva, Antilooppi ja One Click LCA Ltd allekirjoittivat Net Zero Carbon Buildings Commitmentin

11.11.2021
Yhteensä 44 organisaatiota ilmoitti allekirjoittaneensa WorldGBC:n Net Zero Carbon Buildings -sitoumuksen, kerrotaan lehdistötiedotteessa. Allekirjoittajat julkistettiin COP26 ilmastokokouksen Cities, Regions and Built Environment -päivän yhteydessä. The Net Zero Carbon Buildings Commitment

Toimialan johtavat organisaatiot haluavat rakennetun ympäristön hiilineutraaliksi 2035

8.11.2021
Lehdistötiedote 8.11.2021 klo 08:00 Yhteensä kaksikymmentäneljä #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa sitoutuu laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla kehittää liiketoiminnastaan hiilineutraalia. He osoittavat ennakoivansa toimialan yhä kiihtyvää muutosta. Kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö

WorldGBC julkaisi Beyond the Business Case – raportin, joka kertoo, miksi kiinteistöalan yrityksillä ei ole varaa olla investoimatta kestävään kehitykseen

4.11.2021
Lehdistötiedote World Green Building Council (WorldGBC) julkaisi uusimman raportinsa ”Beyond the Business Case” YK:n Ilmastokokouksessa, COP26:ssa Glasgow’ssa 4.11.2021. Ilmastonlämpenemisen lämpenemisen rajoittamiseksi enintään 1,5 asteeseen, on rakennusten päästöt maailmanlaajuisesti puolitettava vuoteen

Tervetuloa FIGBC:n syyskokoukseen 23.11.2021

2.11.2021
Hyvä jäsenemme, Kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) syyskokoukseen ja sen yhteydessä järjestettävään jäsentilaisuuteen. Syyskokouksen asialistalla ovat sääntömääräiset asiat, kuten vuoden 2022 toiminnan ja toimintasuunnitelman käsittely, talousarvion

Haemme kumppanijäsentä vuodelle 2022

29.10.2021
Onko organisaationne kiinnostunut Green Building Council Finland kumppanijäsenyydestä? Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi tiiviimmässä yhteistyössä. Kumppanijäsenyyden hyödyt Kumppanijäsenyys antaa organisaatiolle mahdollisuuden panostaa määräaikaisesti ja

Kiertotalouden liiketoimintamallit huomioivat tuotteen koko elinkaaren ja syventävät yhteistyötä

28.10.2021
Kiertotalouden kehittäminen vaatii usein kaupallisia tai teknillisiä innovaatioita – tai molempia. Kiertotalouden liiketoimintamallit auttavat kehittämään tuotteista ja palveluista kiertotalouden hengen mukaisia. Green Building Council Finlandin vuoden kuudennessa kiertotalouden teematapaamisessa kuultiin