GBC Finlandin kestävät alueet toimikunta on tehnyt vuoden verran työtä pystyäkseen kuvaamaan kestävän alueen määritelmän. Tämä työ on saatu päätökseen ja sen tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Määritelmää hyödynnettiin jo viime syksynä Energia kestävillä alueilla –seminaarissa ympäristöministeriössä.
Ympäristöneuvos Antti Irjala ja Jyväskylän yleiskaavapäällikkö Leena Rossi puhuvat Energia kestävässä aluesuunnittelussa -seminaarissa (Kuva: Johanna Kaalikoski, Rakli)
Työtä on ollut tekemässä yhdessä GBC Finlandin toimikunnan kanssa Pasi Rajala Rambollista. Ympäristöneuvos Antti Irjala pitää määritelmää käyttökelpoisena työkaluna aluesuunnittelun kestävyyskysymysten jäsentämiseen.
Määritelmässä korostuu, että kestävyyteen vaikutetaan eri tavoin eri aluesuunnittelutasoilla. Esimerkiksi keskitetyt energiatuotantotavat pitää ottaa huomioon seututasolla mutta hajautetun energiantuotannon mahdollistamista pitää miettiä asemakaavatasolla.
Toimikunnan puheenjohtaja Leena Rossi kertoo, että määritelmän avulla halusimme kuvata vaikeasti hahmottuvaa ja moniulotteista kestävyyden kokonaisuutta siten, että tuloksia voidaan edelleen hyödyntää ja konkretisoida kaikessa elinympäristön kehitystyössä.
Tämä määritelmä on tehty kaikkien vapaasti käytettäväksi ja hyödynnettäväksi. Toivottavasti se leviää mahdollisimman laajalle. Määrittelyä on tarkoitus täydentää ja tarkistaa sitä mukaa kun siihen tarvetta ilmenee. Se on vapaasti kenen tahansa käytettävissä ja kommentoitavissa.
Määritelmän rajaaminen
Alueiden kestävyydellä tarkoitetaan niitä alueen ominaisuuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen
Kestävällä aluesuunnittelulla vaikutetaan alueiden kestävyyteen erityisesti maankäytön, rakentamisen, liikenteen ja infrastruktuurin ratkaisuilla.
Tässä keskitytään MRL:n tarkoittamaan alueidenkäyttöön, alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän puitteissa. Eri aluetasoilla vaikutetaan eri tavoin yhdyskuntien kestävyyteen
”Ympäristön suunnittelu, joka tähtää maapallon elinkelpoisena säilymistä ja ihmisten välistä oikeudenmukaisuutta edistävään toteutukseen”.
Kestävien alueiden kriteeristön kokonaisuus koostuu kolmesta osasta, ja niiden kohdat korostuvat omilla alueillaan sekä eri suunnittelutasoilla.
Alueen ekologinen kestävyys
Yhdyskuntarakenteen ekologisuus
Yhdyskuntarakenteen tiiveys tai tehokkuus – rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin (ml palvelut) hyödyntäminen, luontoalueiden tarkoituksenmukainen säästäminen, luontoarvojen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen sekä lisääminen ja edistäminen
”Infraekosysteemi”, mm. hulevesien alueellinen käsittely, harmaat ja mustat vedet
Kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosiva maankäyttö, hyötyliikunnan edistäminen
Alueen sijainti suhteessa muuhun alue- ja yhdyskuntarakenteeseen / liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen, liikennejärjestelmään ja palveluverkkoon
Rakentamisen tarpeen minimointi, tilatehokkuus (esim lämmitettävät kuutiot), optimoitu asumisväljyys
Aluehankkeen elinkaaren hiilijalanjälki
Elinkaariajattelu, tilojen ja alueiden muunneltavuus muuttuvien tarpeiden mukaisesti
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Energiatehokkuus ja kestävä energiantuotanto
Olevan infrastruktuurin ja verkostojen hyödyntäminen
Rakennusten energiatehokkuus
Älykäs sähkö-, lämpö- ja tietoliikenneverkko
Energiantuotanto perustuen kestävästi uusiutuviin energiamuotoihin, erilaisten energiantuotantomuotojen hyödyntäminen – muuntojousto eli varautuminen tulevaan, hajautettujen ja keskitettyjen ratkaisujen optimoitu käyttö
Liikenteen energiankulutuksen vähentäminen liikkumistarvetta vähentämällä sekä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosimalla
Alueen taloudellinen kestävyys
Olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen
Alueen resurssien ja vetovoimaisuuden kestävä parantaminen ja hyödyntäminen
Palvelujen säilymisen ja kehittämisen tukeminen, alueiden omavaraisuuden optimointi
Olevan infrastruktuurin hyödyntäminen
Yhdyskuntarakenteen taloudellinen tiivistäminen
Alueen tai lähialueen luonnonvarojen hyödyntäminen alueella (maamassat, lähiruoka jne)
Investointien ja kustannusten optimointi
Käyttökustannusten optimointi, elinkaarikustannustietoisuus (otetaan huomioon käytön ja ylläpidon kustannukset)
Investointien kokonaistaloudellinen kannattavuus
Myönteinen aluekehitys
Taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen (alueella ja alueen kehittämisen avulla koko yhdyskunnassa)
Investointien houkutteleminen
Monimuotoisen yrityskulttuurin tukeminen
Terveen kilpailun edistäminen
Alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen
Alueen sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
Ympäristö ja maiseman ja kulttuuriympäristön vaaliminen
Alueen ominaispiirteiden vaaliminen, oman identiteetin luominen/vahvistaminen
Alueiden uudistaminen erityispiirteet huomioiden, elävä ja muuttuva maisema ja kulttuuriympäristö
Ympäristön laatutekijät
Esteettömyys, esteettisyys, ääni- ja valomaisema, visuaalinen laatu, orientoitavuus, paikan identiteetti
Turvallisuus, terveellisyys ja viihtyisyys, ympäristön laatu, ulkoilukulttuuri / kaupunkikulttuuri, lähiluontokokemukset / urbaani elämänmuoto, ”mahdollisuus metsään” / ”mahdollisuus toriin”
Asuminen ja sosiaaliset suhteet
Sosiaalista kanssakäyntiä edistävä, segregaatiota vähentävä ympäristö ➔ monipuolinen asunto/asumismuototarjonta, sekoittuneisuus ja monimuotoisuus
Asukkaiden kestäviä valintoja tuleva rakenne ja maankäyttö
Erilaisten ihmisryhmien erilaiset lähtökohdat, tarpeet ja tavoitteet huomioon (lapset, nuoret, työssäkäyvät, vanhukset, tulevat sukupolvet, erilaiset kulttuuritaustat, toimintarajoitteiset jne)
Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, arjen sujuvuus (palveluverkon suhde maankäyttöön ja liikennejärjestelmään, liikkumistarpeen vähentäminen)
Osallistumismahdollisuudet suunnitteluun ja päätöksentekoon (esim. paikallisdemokratia)
Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?
23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään
Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu
22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille
5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä
17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että
Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta
17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta
Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus
14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin
Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen
3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra
Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua
27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista. Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon
Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri
24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien. Kestävän
Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille
14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen
Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa
9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä
Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa
8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT
Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa
6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.