TIEDOTE 13.5.2020
Tarve ja tahto vihreälle elvytykselle on vahva. Kiinteistö- ja rakennusalan kannalta on tunnistettavissa useita hyviä mahdollisuuksia taloutta elvyttäville toimille, jotka samalla vähentävät ilmastonmuutospäästöjä ja edistävät rakennetun ympäristön kestävyyttä.
Olemme vahvasti sitä mieltä, että tulevien elvytyspanosten kohdentamisessa tulee tavoitella myös merkittävää ja kunnianhimoista parannusta vaikkapa ilmastonmuutoksen hillinnän tai kiertotalouden kannalta.
Nostamme esiin tässä erityisesti näkökulmia ja ehdotuksia, jotka edustavat uutta luovaa ajattelua tai keskittyvät aikaisemmin vähemmälle huomiolle jääneisiin näkökulmiin. Mielestämme nämä soveltuvat hyvin vihreiksi elvytystoimiksi.
Ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmä on niin ikään painottanut mm. kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista omissa ehdotuksissaan.
Huomio asuinrakennusten energiaparannuksiin
Elvytystoimien kohdentaminen erityisesti asuinkiinteistöihin on tarpeen, koska suuri osa kiinteistökannasta on juuri asuinkiinteistöjä. Näiden energiatehokkuus on useissa tapauksissa heikko johtuen rakennuksen pitkästä iästä ja siitä, että energiakorjauksiin ei ole ryhdytty esimerkiksi taloudellisten tukien puutteen tai osaamisen vuoksi.
Asuinrakennusten energiakorjauksia voidaan edistää esimerkiksi seuraavilla tukikeinoilla:
1. Vapautetaan määräajaksi (1.3.2020 – 28.2.2021) arvonlisäverosta kaikki asuinkiinteistöjen korjaushankkeet, joissa edes osittain parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tontilla.
Lue alkuperäinen ja yksityiskohtainen Petri Suutarisen kirjoitus aiheesta: Koronakriisiä ja ilmastonmuutosta pitäisi rakennusalalla torjua samoilla toimenpiteillä
2. Korotetaan kotitalousvähennystä energiaremonttien osalta
Kotitalousvähennyksen korottaminen niissä tapauksissa, joissa kotitaloudet panostavat energiaremontteihin ja uusiutuvaan energiaan vauhdittaisi energiatehokkuusinvestointeja, kohentaisi työllisyyttä sekä auttaisi vähentämään päästöjä.
Alkuperäinen ehdotus: HS: Mielipide, Pantsar – Tynkkynen: Suomi tarvitsee kestäviä elvytystoimia. Asiaa on puollettu myös Kestävä elvytys -työryhmän toimesta.
Infrahankkeiden kestävyysnäkökulmat huomioitava
Erityyppisiä infra-hankkeita on esitetty sopiviksi elvytystoimiksi ja näissä ehdotuksissa on paljon hyvää. Valmistuttuaan esimerkiksi raide-hankkeet palvelevat yhteiskuntaa sujuvamman liikkumisen kautta. Infrahankkeisiin sisältyy kuitenkin valtava, toistaiseksi vain vähän hyödynnetty mahdollisuus edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.
3. Infra-hankkeissa tulee asettaa tavoitteet kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämiselle
Ehdotamme, että valtion tulevina vuosina rahoittamissa tai tukemissa infra-hankkeissa vaaditaan tavoitteet ja johtamiskäytännöt sille, miten kiertotaloutta ja vähäpäästöisyyttä hankkeessa edistetään. Lisäksi hankkeen valmistumisen jälkeen on arvioitava, miten nämä tavoitteet hankkeessa toteutuivat. Tämä on merkittävä mahdollisuus osaamisen lisäämiseksi, toimialan käytäntöjen kehittämiseksi ja vaikkapa uusien kokeilujen toteuttamiseksi.
Infrahankkeiden soveltuvuutta elvytyskohteiksi ovat puoltaneet kannanotoissaan mm.
- Rakennusteollisuus RT: Rakennusteollisuus RT:n viestit kehysriiheen: Rakentamisen jatkuvuus on turvattava koronakriisin pitkittyessä ja elvyttäminen käynnistettävä
- Infra ry: Infraosaajien #postkorona-strategia
- RAKLI: RAKLIn ehdotus kiinteistö- ja rakentamisalan elvytystoimenpiteiksi
Korotetaan elvyttävien tukien euromäärää ja varmistetaan nopea hakemuskäsittely
4. Korotetaan asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin varattuja energia-avustusta merkittävästi, jotta varmistetaan energiatehokkuushankkeiden toteuttaminen
Hallitusohjelmassa on päätetty tukea asuinrakennusten energiaparannuksia vuosittain yhteensä 100 M€:lla (2020: 20 M€/ 2021: 40M€ / 2022: 40 M€). Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä tukisumma loppuu nopeasti kesken, sillä kiinnostus avustusta kohtaan on suurta. Taloudellista tukea tulisi siksi olla käytettävissä vaikkapa kaksinkertainen määrä, jo vuodesta 2020 alkaen.
Ehdotusta on sivuttu myös mm. RAKLIn elvytystoimia koskevassa kannanotossa, kohta ”Vähähiilisyyttä edistävien investointien vauhdittaminen”.
5. Yritysten energiatuen laajempi hyödyntäminen ja vaikuttavuuden varmistus
Business Finlandin myöntämä energiatuki on hyväksi havaittu ja yritysten toimintaa selvästi aktivoinut kannustin, jota on hyödynnetty mm. uusiutuvan energiatuotannon asentamiseen. Viime vuosilta on kokemuksia, joissa tukea ei ole riittänyt esimerkiksi loppuvuoden hankkeisiin tai tuki on voinut loppua kesken yksittäisissä investointiryhmissä (esim. aurinkovoima).
Energiatuen markkinointi laajemmin koko rakennetun ympäristön kehittämiseen kohti vihreämpää tulevaisuutta, tuen myöntövaltuuksien nostaminen sekä nopean hankekäsittelyn varmistaminen mahdollistaisi tuen piirissä olevien energiaparannusten mahdollisimman laajan toteuttamisen myös kriisin aikana.
Täydentäviä huomiota
Taloudelliset elvytystoimet ovat merkittävä mahdollisuus parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, vähentää ilmastopäästöjä ja vahvistaa kansantaloutta. Energiaparannuksia, kuten aurinkopaneeleita ja lämpöpumppuja, laitteistojen säätöjä ja jopa rakenteellisia korjauksia, voidaan toteuttaa nopeasti ja näiden työllistävä vaikutus kohdistuu koko arvoketjuun.
Tukien osalta on tiedostettava, että niin yrityksissä kuin taloyhtiöissä ja kotitalouksissa valtaosa investointipäätöksistä on vähintään tiukan arvioinnin alaisia eikä investointien käynnistäminen ole itsestäänselvyys. Siksi työllisyyttä lisäävien elvyttävien tukien tulee olla riittävän houkuttelevia.
Elvytystoimia koskevassa keskustelussa on todettu, että lyhyen aikavälin taloudelliset panostukset maksetaan takaisin tulevina vuosina – ja yhtenä keinona on väläytetty kiinteistöveron korotuksia. Jos kiinteistöverotusta tarkastetaan, ehdotamme kiinteistöveron porrastamista tai siihen liittyvien alennusten myöntämistä rakennuksen energiatehokkuuden tai hiilidioksipäästöjen perusteella. Tämän mallin selvittäminen kannustaisi kiinteistönomistajia ja markkinoita kohti hiilineutraaleja ratkaisuja.
Lisätietoja
Mikko Nousiainen, toimitusjohtaja
etu.sukunimi@figbc.fi / 0405258440
#ratkaisunvuosi #vihreäelvytys
