Green Building Council Finland

Kestävän elvytyksen tulee kohdistua kiinteistöihin ja infra-alan käytäntöjen uudistamiseen

TIEDOTE 13.5.2020

Tarve ja tahto vihreälle elvytykselle on vahva. Kiinteistö- ja rakennusalan kannalta on tunnistettavissa useita hyviä mahdollisuuksia taloutta elvyttäville toimille, jotka samalla vähentävät ilmastonmuutospäästöjä ja edistävät rakennetun ympäristön kestävyyttä.

Olemme vahvasti sitä mieltä, että tulevien elvytyspanosten kohdentamisessa tulee tavoitella myös merkittävää ja kunnianhimoista parannusta vaikkapa ilmastonmuutoksen hillinnän tai kiertotalouden kannalta.

Nostamme esiin tässä erityisesti näkökulmia ja ehdotuksia, jotka edustavat uutta luovaa ajattelua tai keskittyvät aikaisemmin vähemmälle huomiolle jääneisiin näkökulmiin. Mielestämme nämä soveltuvat hyvin vihreiksi elvytystoimiksi.

Ympäristöministeriön Kestävä elvytys -työryhmä on niin ikään painottanut mm. kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamista omissa ehdotuksissaan.

Huomio asuinrakennusten energiaparannuksiin

Elvytystoimien kohdentaminen erityisesti asuinkiinteistöihin on tarpeen, koska suuri osa kiinteistökannasta on juuri asuinkiinteistöjä. Näiden energiatehokkuus on useissa tapauksissa heikko johtuen rakennuksen pitkästä iästä ja siitä, että energiakorjauksiin ei ole ryhdytty esimerkiksi taloudellisten tukien puutteen tai osaamisen vuoksi.

Asuinrakennusten energiakorjauksia voidaan edistää esimerkiksi seuraavilla tukikeinoilla:

1. Vapautetaan määräajaksi (1.3.2020 – 28.2.2021) arvonlisäverosta kaikki asuinkiinteistöjen korjaushankkeet, joissa edes osittain parannetaan rakennuksen energiatehokkuutta tai otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa tontilla.

Lue alkuperäinen ja yksityiskohtainen Petri Suutarisen kirjoitus aiheesta: Koronakriisiä ja ilmastonmuutosta pitäisi rakennusalalla torjua samoilla toimenpiteillä

2. Korotetaan kotitalousvähennystä energiaremonttien osalta

Kotitalousvähennyksen korottaminen niissä tapauksissa, joissa kotitaloudet panostavat energiaremontteihin ja uusiutuvaan energiaan vauhdittaisi energiatehokkuusinvestointeja, kohentaisi työllisyyttä sekä auttaisi vähentämään päästöjä.

Alkuperäinen ehdotus: HS: Mielipide, Pantsar – Tynkkynen: Suomi tarvitsee kestäviä elvytystoimia. Asiaa on puollettu myös Kestävä elvytys -työryhmän toimesta.

Infrahankkeiden kestävyysnäkökulmat huomioitava

Erityyppisiä infra-hankkeita on esitetty sopiviksi elvytystoimiksi ja näissä ehdotuksissa on paljon hyvää. Valmistuttuaan esimerkiksi raide-hankkeet palvelevat yhteiskuntaa sujuvamman liikkumisen kautta. Infrahankkeisiin sisältyy kuitenkin valtava, toistaiseksi vain vähän hyödynnetty mahdollisuus edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.

3. Infra-hankkeissa tulee asettaa tavoitteet kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämiselle

Ehdotamme, että valtion tulevina vuosina rahoittamissa tai tukemissa infra-hankkeissa vaaditaan tavoitteet ja johtamiskäytännöt sille, miten kiertotaloutta ja vähäpäästöisyyttä hankkeessa edistetään. Lisäksi hankkeen valmistumisen jälkeen on arvioitava, miten nämä tavoitteet hankkeessa toteutuivat. Tämä on merkittävä mahdollisuus osaamisen lisäämiseksi, toimialan käytäntöjen kehittämiseksi ja vaikkapa uusien kokeilujen toteuttamiseksi.

Infrahankkeiden soveltuvuutta elvytyskohteiksi ovat puoltaneet kannanotoissaan mm.

Korotetaan elvyttävien tukien euromäärää ja varmistetaan nopea hakemuskäsittely

4. Korotetaan asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin varattuja energia-avustusta merkittävästi, jotta varmistetaan energiatehokkuushankkeiden toteuttaminen

Hallitusohjelmassa on päätetty tukea asuinrakennusten energiaparannuksia vuosittain yhteensä 100 M€:lla (2020: 20 M€/ 2021: 40M€ / 2022: 40 M€). Asiantuntija-arvioiden mukaan tämä tukisumma loppuu nopeasti kesken, sillä kiinnostus avustusta kohtaan on suurta. Taloudellista tukea tulisi siksi olla käytettävissä vaikkapa kaksinkertainen määrä, jo vuodesta 2020 alkaen.

Ehdotusta on sivuttu myös mm. RAKLIn elvytystoimia koskevassa kannanotossa, kohta ”Vähähiilisyyttä edistävien investointien vauhdittaminen”.

5. Yritysten energiatuen laajempi hyödyntäminen ja vaikuttavuuden varmistus

Business Finlandin myöntämä energiatuki on hyväksi havaittu ja yritysten toimintaa selvästi aktivoinut kannustin, jota on hyödynnetty mm. uusiutuvan energiatuotannon asentamiseen. Viime vuosilta on kokemuksia, joissa tukea ei ole riittänyt esimerkiksi loppuvuoden hankkeisiin tai tuki on voinut loppua kesken yksittäisissä investointiryhmissä (esim. aurinkovoima). 

Energiatuen markkinointi laajemmin koko rakennetun ympäristön kehittämiseen kohti vihreämpää tulevaisuutta, tuen myöntövaltuuksien nostaminen sekä nopean hankekäsittelyn varmistaminen mahdollistaisi tuen piirissä olevien energiaparannusten mahdollisimman laajan toteuttamisen myös kriisin aikana.

Täydentäviä huomiota

Taloudelliset elvytystoimet ovat merkittävä mahdollisuus parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta, vähentää ilmastopäästöjä ja vahvistaa kansantaloutta. Energiaparannuksia, kuten aurinkopaneeleita ja lämpöpumppuja, laitteistojen säätöjä ja jopa rakenteellisia korjauksia, voidaan toteuttaa nopeasti ja näiden työllistävä vaikutus kohdistuu koko arvoketjuun.

Tukien osalta on tiedostettava, että niin yrityksissä kuin taloyhtiöissä ja kotitalouksissa valtaosa investointipäätöksistä on vähintään tiukan arvioinnin alaisia eikä investointien käynnistäminen ole itsestäänselvyys. Siksi työllisyyttä lisäävien elvyttävien tukien tulee olla riittävän houkuttelevia.

Elvytystoimia koskevassa keskustelussa on todettu, että lyhyen aikavälin taloudelliset panostukset maksetaan takaisin tulevina vuosina – ja yhtenä keinona on väläytetty kiinteistöveron korotuksia. Jos kiinteistöverotusta tarkastetaan, ehdotamme kiinteistöveron porrastamista tai siihen liittyvien alennusten myöntämistä rakennuksen energiatehokkuuden tai hiilidioksipäästöjen perusteella. Tämän mallin selvittäminen kannustaisi kiinteistönomistajia ja markkinoita kohti hiilineutraaleja ratkaisuja.

Lisätietoja

Mikko Nousiainen, toimitusjohtaja
etu.sukunimi@figbc.fi / 0405258440

#ratkaisunvuosi #vihreäelvytys

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC Kesätervehdys – Kiitos, kannustus ja innostus!

23.6.2022
FIGBC lomailee pääsääntöisesti 4.7. – 31.7. aikana.Kiireellisissä asioissa olettehan yhteydessä 4.7. – 15.7. Arto Bäckströmiin ja 25.7. – 31.7. Lauri Tähtiseen. Kiitos keväästä! Enhän muuta voi kuin kiitellä, kun kertaan

Yli 40 #BuildingLifen kannattajaa!

20.6.2022
#BuildingLifen kannattajaksi liittyvät Sitowise, Y-Säätiö, OP Kiinteistösijoitus Oy, Yeseco ja Solnet. Kannattajaorganisaatiot antavat tukensa #BuildingLife Hiilineutraali rakennettu ympäristö 2035 toimintaohjelmalle ja ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

World Green Building Week 12.9. – 16.9.2022

17.6.2022
BuildingforEveryone #WGBW2022 #BuildingToCOP27 Kansainvälinen World Green Building Week (”Week”) on vuosittainen kampanja, joka kannustaa kestävän rakennetun ympäristön rakentamiseen kaikille, kaikkialla. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä kansallisten Green Building

Kutsu kaikille FIGBC jäsenille – näytä tukesi yhteisille tavoitteille

14.6.2022
Kutsumme kaikki jäsenemme mukaan osoittamaan, että tämä verkosto haluaa kirittää toimialamme yhteistyötä, innovaatioita ja liiketoimintamalleja kohti hiilineutraaliutta. Ilmoittautukaa #BuildingLife kannattajaksi Ilmoittautukaa #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Lähettäkää organisaationne logo

MEP Miapetra Kumpula-Natri #BuildingLifen lähettilääksi

13.6.2022
Olemme iloisia voidessamme kertoa, että Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri liittyy #BuildingLife lähettiläiden joukkoon! #BuildingLife Suomessa ja Euroopassa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on

Rakentamisen kiertotalouden data ja sosiotekninen muutos Oulussa

9.6.2022
Oulun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 7.6.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin yhteistyössä LIKE – Liiketoimintaa kiertotaloudesta -hankkeen kanssa. Aiheena oli erityisesti Rakentamisen kiertotalous ja data. Tapani Mäkikyrö

Betoniyritykset tutkivat, voisiko purkuvillalla osin korvata sementin

6.6.2022
Betonin sideaineena käytettävä sementti tuottaa jopa 5–8 % koko maapallon kasvihuonekaasujen päästöistä. Edistääkseen kierrätysmateriaalien käyttöä betonin valmistuksessa Helsingin kaupunki kutsuu alan yritykset kokeilemaan, miten purkuvillaa voitaisiin hyödyntää betoniresepteissä. Kokeilujen raaka-aineeksi

Urbaani biodiversiteetti -webinaarin kooste

25.5.2022
Rakennusalan yritykset ovat alkaneet kehittämään toimintaansa vähähiilisemmäksi. Rakennuksia suunnitellaan mahdollisimman energiatehokkaiksi ja kiertotalouden ratkaisuja pilotoidaan ja pyritään tuomaan mukaan hankkeisiin. Katse alkaakin siirtymään vähitellen kokonaisvaltaisemman ympäristökestävyyden suuntaan. Rakentamisen vaikutuksia halutaan

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä