Green Building Council Finland

Kestävässä aluesuunnittelussa otettu isoja askeleita eteenpäin

Kestävä aluesuunnittelu kiinnostaa. RAKLIn, GBC Finlandin ja ympäristöministeriön toista kertaa järjestämä ajankohtaista tietoa ja työkaluja tarjoava seminaari veti jälleen salin täyteen. ”Tästä voidaan hyvin tehdä vuosittainen tapahtuma, koska aihe on tärkeä ja se kiinnostaa”, seminaarin avannut Helena Säteri ympäristöministeriöstä kannusti. Asiassa on vuodessa otettu reilu harppaus eteenpäin. Seminaarissa esiteltiin useita hienoja hankkeita, joissa kestävän suunnittelun näkökohta on kantavana teemana. Käyttöön on saatu myös alueportaali, joka kokoaa aihepiirin viisautta tarjolle yhteen paikkaan.

Kestävän alueen määrittelyä tehdään parhaillaan sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla, kertoivat Pasi Rajala GBC Finlandin Kestävät alueet –toimikunnasta ja Jessica Karhu GBC Finlandista. Pasi Rajala totesi, että maailmalla on olemassa useita malleja, joissa pääosin samoja kestävyyden elementtejä on käsitelty vähän eri näkökulmista. Suomessa lähtökohdaksi on valittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiset aluesuunnittelulle asettamat tavoitteet. Määritelmää valmisteleva työryhmä päätyi aloittamaan tarkastelunsa isoista talouden, ihmisen ja ympäristön näkökulmista. Näiden alle on koottu pääkriteereitä ja osatekijöitä, joita kestävässä aluesuunnittelussa sovitetaan yhteen kaupunkiseutujen, kuntien, kaupunginosien ja lopulta korttelien tasolla. Jessica Karhu kertoi, että käynnissä on myös yhteispohjoismainen Kestävät alueet –projekti, jonka puitteissa haetaan yhteistä määritelmää, vaihdetaan osaamista ja muodostetaan Pohjoismaiden yhteistä kestävän alueen viestiä Euroopan unionin suuntaan.

Kovaa mennään kohti nollaenergiaa

Antti Irjala ympäristöministeriöstä kävi seminaariyleisölle läpi ilmastopolitikan isoa kuvaa globaalista YK:n ilmastosopimuksesta EU:n linjausten kautta kohti kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta ilmastolakia, joka puitelakina takaa toiminnan pitkäjänteisyyden, kun pyritään kohti päästövähennystavoitteita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Irjala kertoi myös, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi osoitti nykysääntelyn toimivan perusperiaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakiin tarvitaan kuitenkin osauudistusta ja käytäntöjä pitää kehittää, koska maankäytön merkitys on kestävyyden näkökulmasta erittäin suuri. ”Ilmastonmuutoksesta ei puhuttu vielä mitään silloin kun lakia tehtiin. Mutta keskeiset kaupunkialueiden suunnittelun lähtökohdat, kuten yhdyskuntarakenteen eheyttäminen siinä on kuitenkin osattu jo huomioida”, Antti Irjala muistutti.

”Euroopan unioni edellyttää, että vuoden 2019 alusta alkaen kaikki viranomaisten käyttöön tai omistukseen tulevat rakennukset ja vuoden 2021 alusta kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiatasoisia”, kertoi FinZEB-hankkeen puheenjohtaja Ilkka Salo. EPBD-direktiivi jättää pelivaraa kansalliselle nollaenergia-käsitteen määrittelylle ja tätä laaja asiantuntijajoukko tekee parhaillaan FInZEBin puitteissa. ”Tasapainoilemme sen kanssa, miten tavoitteet ovat yhtäaikaisesti sekä haastavia että käytännössä järkeviä ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa”, Ilkka Salo sanoi. Järjestelmätasolle määrittelyssä ei mennä, vaan innovaatioille jätetään tilaa. ”Toteutusta ohjaavat aina hyvät sisäilmaolosuhteet ja talotekniikalla on suuri rooli tavoitteisiin pyrittäessä, vaikkei yhtä poppakonstia kokonaisuuden haltuunottoon olekaan olemassa”, painotti Ilkka Salo.

Kestävyyden pohjalla elinkaariajattelua

Yrsa Cronhjort esitteli Aalto-yliopiston Klikk-hanketta, jossa tutkitaan alueiden uudistamisen ja täydennysrakentamisen eri tapoja. Tähän mennessä diplomitöinä on tehty yhdeksän case-analyysiä kuudesta eri case-kohteesta Kouvolasta, Porvoosta ja Turusta. Hankkeessa kokeillaan käytännössä sitä, mitä erilaiset yhdyskuntarakenteen tiivistys- ja lisärakentamisvaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat. Suunnitelmia on vertailtu myös kaavoitusratkaisujen osalta. ”Sen olemme tähän mennessä ainakin todenneet, että päästöjen kannalta tiivistämistä suurempi merkitys on sillä, millä polttoaineella kaukolämpöä toteutetaan. Olemme myös havainneet, että merkittävä taloudelliset esteet alueiden uudistamiselle ovat suuria, kun korjausrakentamisen hinta ylittää asuntojen arvon”, Yrsa Cronhjort kertoi.

One Planet Living –konseptin käyttöä Vantaan Kivistön ja Jyväskylän Kankaan alueiden suunnittelussa esitteli Antti Tuomainen Skanskalta. Mallin lähtökohtana on kestävän elämäntavan mahdollistava kaupunkikehittäminen, jossa elinkaariajattelulla otetaan haltuun koko ketju kaavoituksesta toteutukseen, käyttöön, palveluihin ja liikkumiseen. Kymmenen periaatteen kautta pohditaan sitä, miten eri ratkaisut vievät kohti kestävän kehityksen tavoitetta. Sitran Kohti resurssiviisautta –hankkeen puitteissa laajat toteuttajaporukat ovat kokoontuneet yhteisiin työpajoihin laatimaan alueiden toteutuksen action planit ja hyödyntämään kaikkien mukana olijoiden osaamista ja kokemuksia. ”Toimintatavan etuna on yhteistyön sujuvoituminen ja se, että lopputulos on mitattavissa ja seurattavissa”, Antti Tuomainen kiteytti.

Pian saatavilla maailman paras aluesuunnittelun työkalu

”Alueellinen ekolaskuri alkaa olla valmis ja sitä koodataan parhaillaan selainversioksi”, kertoi tutkija Eeva Säynäjoki Keko B –hankkeesta. Kolme tutkimuslaitosta on yhteistyötahojensa kanssa kehittänyt kaavoituksen työkaluksi laskentapohjan, jonka toivotaan jatkossa toimivan alustana erilaisille innovaatioille. Työkalun kehittämisen pohjana on hyödynnetty laajasti tutkimustietoa, joka on laskurissa ”tulostettu” mahdollisimman helposti hyödynnettävään muotoon. Sekä rakentamisvaiheen että käytön aikana tarkastellaan kasvihuonepäästöjä, luonnonvarojen kulutusta sekä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. ”Olemme keskittyneet niihin asioihin, joihin maankäytön suunnittelulla voidaan aidosti vaikuttaa. Eri ominaisuuksia on mahdollista priorisoida sen mukaan, kuinka suuri niiden todellinen vaikuttavuus on”, Eeva Säynäjoki kuvaili.

GBC Finland lanseerasi tilaisuudessa alueportaalin, johon aluesuunnittelun asiantuntijat voivat linkittää omia työkalujaan ja tutkimustietoa. ”Hajallaan olevalle tiedolle on nyt olemassa yksi koti, johon wiki-periaatteella lisätään sisältöä, ja jossa eri työkalujen toimivuudesta voidaan keskustella”, kertoi Sami Lankiniemi palvelua ylläpitävästä GBC Finlandista.

Lisätietoja: Heli Kotilainen (etunimi.sukunimi@figbc.fi)

Tilaisuuden esitysaineistot

Linkki alueportaalin lehdistötiedotteeseen

[hr]Teksti: Rakli

Kuvat: GBC Finland

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Mikko Nousiainen jättää Green Building Council Finlandin toimitusjohtajan tehtävät

4.10.2022
Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen on pyytänyt eroa tehtävästään järjestön toimitusjohtajana. ”Vuodet ovat olleet hyvin vauhdikkaita ja koen, että nyt on vuoro hengähdystauolle ja hyvä hetki ottaa aikaa

Green Building Council Finland julkaisee oppaan vähähiiliseen rakentamiseen!

26.9.2022
Embargo 26.9.2022 klo 09 Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -julkaisu auttaa organisaatioita hahmottamaan oman toimintansa taso vähähiilisessä rakentamisessa sekä selkeyttää miten edelleen kehittää rakennushankkeita vähähiilisemmäksi. Tarkoitus on myös kannustaa toiminnan kehittämiseen ja

Hyvinvointia kestävän aluesuunnittelun avulla

21.9.2022
Vuosittaisella World Green Building Weekilla on jo pitkään järjestetty kestävän aluesuunnittelun seminaari. Tänä vuonna seminaarin tulokulmana oli hyvinvointi tulevaisuuden yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnalle kestävän aluesuunnittelun avulla.  Ympäristöministeriön kuulumiset Antti Irjala

Purettavaksi suunnitellut – The Cradle

21.9.2022
Osana World Green Building Weekiä 2022 teimme 16.9.2022 virtuaalivisiitin saksalaiselle The Cradlen työmaalle lähtien Keskustakirjasto Oodin Maijansalista. Saksalainen The Cradle on innovatiivinen rakennuskohde. ”The Cradle viittaa sanana kehtoon”, kertoi Ella

Haaste: allekirjoita Rakentamisen muovit green deal -sopimus

21.9.2022
Anne Kaiser, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtaja haastaa kaikki Green Building Council Finlandin jäsenet allekirjoittamaan Rakentamisen muovit green dealin. Haastekampanja starttasi osana World Green Building

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

20.9.2022
Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green

#BuildingLife Leaders Forum 6: Hiilineutraali rakennettu ympäristö Suomessa ja Euroopassa

8.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on päättymäisillään, joten todetaan aikaansaatu muutos. Mitä projektissa saavuttiin, miten ala on muuttunut meillä

#BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä

19.9.2022
Saavutammeko vielä sata #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaa? #BuildingLife kolkuttelee kuuttakymmentä, kun Uponor, Lassila & Tikanoja, Ruukki, SBB, UKI Arkkitehdit Oy ja Kiinko liittyvät kannattajien joukkoon. #BuildingLife kannattajat sitoutuvat

Koulutuksella lisää vauhtia kiertotalouteen – FIGBC julkaisee Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet -verkkokoulutuksen 16.9.2022

16.9.2022
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloudesta pitää tehdä uusi normaali – ja se on taloudellisestikin järkevintä. Kiertotaloudella materiaaleihin, energiaan ja valmistukseen satsatut panokset säilyttävät arvonsa. Kiertotalous vähentää neitseellisten luonnonvarojen tarvetta ja ilmastopäästöjä

KTI Vastuullinen kiinteistöliiketoiminta 2022

15.9.2022
Julkaisuvapaa 15.9.2022 klo 10.30 Ammattimaiset kiinteistönomistajat etulinjassa rakennusten ympäristökuormituksen vähentämisessä Rakennusten merkitys energiankulutuksessa ja päästöissä on tunnetusti suuri. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa arviolta kolmanneksen Suomen päästöistä ja paine niiden vähentämiseen

Kaupunkien energiaomavaraisuus on mahdollista ja kaupallisia ratkaisuja on jo olemassa

15.9.2022
MAKING-CITY: Tulevaisuuden energiapihit kaupunginosat -tapahtumassa 13.9.2022 saimme kuulla hankkeen kahden vetäjäkaupungin toteutuksista; Hollannin Groningenin sekä Suomen Oulun. Tapahtuma oli osa World Green Building Weekiä. MAKING-CITY on osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa.

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

14.9.2022
Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen. Vantaan kaupungin tavoite on