Kestävä aluesuunnittelu kiinnostaa. RAKLIn, GBC Finlandin ja ympäristöministeriön toista kertaa järjestämä ajankohtaista tietoa ja työkaluja tarjoava seminaari veti jälleen salin täyteen. ”Tästä voidaan hyvin tehdä vuosittainen tapahtuma, koska aihe on tärkeä ja se kiinnostaa”, seminaarin avannut Helena Säteri ympäristöministeriöstä kannusti. Asiassa on vuodessa otettu reilu harppaus eteenpäin. Seminaarissa esiteltiin useita hienoja hankkeita, joissa kestävän suunnittelun näkökohta on kantavana teemana. Käyttöön on saatu myös alueportaali, joka kokoaa aihepiirin viisautta tarjolle yhteen paikkaan.
Kestävän alueen määrittelyä tehdään parhaillaan sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla, kertoivat Pasi Rajala GBC Finlandin Kestävät alueet –toimikunnasta ja Jessica Karhu GBC Finlandista. Pasi Rajala totesi, että maailmalla on olemassa useita malleja, joissa pääosin samoja kestävyyden elementtejä on käsitelty vähän eri näkökulmista. Suomessa lähtökohdaksi on valittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiset aluesuunnittelulle asettamat tavoitteet. Määritelmää valmisteleva työryhmä päätyi aloittamaan tarkastelunsa isoista talouden, ihmisen ja ympäristön näkökulmista. Näiden alle on koottu pääkriteereitä ja osatekijöitä, joita kestävässä aluesuunnittelussa sovitetaan yhteen kaupunkiseutujen, kuntien, kaupunginosien ja lopulta korttelien tasolla. Jessica Karhu kertoi, että käynnissä on myös yhteispohjoismainen Kestävät alueet –projekti, jonka puitteissa haetaan yhteistä määritelmää, vaihdetaan osaamista ja muodostetaan Pohjoismaiden yhteistä kestävän alueen viestiä Euroopan unionin suuntaan.
Kovaa mennään kohti nollaenergiaa
Antti Irjala ympäristöministeriöstä kävi seminaariyleisölle läpi ilmastopolitikan isoa kuvaa globaalista YK:n ilmastosopimuksesta EU:n linjausten kautta kohti kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta ilmastolakia, joka puitelakina takaa toiminnan pitkäjänteisyyden, kun pyritään kohti päästövähennystavoitteita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Irjala kertoi myös, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi osoitti nykysääntelyn toimivan perusperiaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakiin tarvitaan kuitenkin osauudistusta ja käytäntöjä pitää kehittää, koska maankäytön merkitys on kestävyyden näkökulmasta erittäin suuri. ”Ilmastonmuutoksesta ei puhuttu vielä mitään silloin kun lakia tehtiin. Mutta keskeiset kaupunkialueiden suunnittelun lähtökohdat, kuten yhdyskuntarakenteen eheyttäminen siinä on kuitenkin osattu jo huomioida”, Antti Irjala muistutti.
”Euroopan unioni edellyttää, että vuoden 2019 alusta alkaen kaikki viranomaisten käyttöön tai omistukseen tulevat rakennukset ja vuoden 2021 alusta kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiatasoisia”, kertoi FinZEB-hankkeen puheenjohtaja Ilkka Salo. EPBD-direktiivi jättää pelivaraa kansalliselle nollaenergia-käsitteen määrittelylle ja tätä laaja asiantuntijajoukko tekee parhaillaan FInZEBin puitteissa. ”Tasapainoilemme sen kanssa, miten tavoitteet ovat yhtäaikaisesti sekä haastavia että käytännössä järkeviä ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa”, Ilkka Salo sanoi. Järjestelmätasolle määrittelyssä ei mennä, vaan innovaatioille jätetään tilaa. ”Toteutusta ohjaavat aina hyvät sisäilmaolosuhteet ja talotekniikalla on suuri rooli tavoitteisiin pyrittäessä, vaikkei yhtä poppakonstia kokonaisuuden haltuunottoon olekaan olemassa”, painotti Ilkka Salo.
Kestävyyden pohjalla elinkaariajattelua
Yrsa Cronhjort esitteli Aalto-yliopiston Klikk-hanketta, jossa tutkitaan alueiden uudistamisen ja täydennysrakentamisen eri tapoja. Tähän mennessä diplomitöinä on tehty yhdeksän case-analyysiä kuudesta eri case-kohteesta Kouvolasta, Porvoosta ja Turusta. Hankkeessa kokeillaan käytännössä sitä, mitä erilaiset yhdyskuntarakenteen tiivistys- ja lisärakentamisvaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat. Suunnitelmia on vertailtu myös kaavoitusratkaisujen osalta. ”Sen olemme tähän mennessä ainakin todenneet, että päästöjen kannalta tiivistämistä suurempi merkitys on sillä, millä polttoaineella kaukolämpöä toteutetaan. Olemme myös havainneet, että merkittävä taloudelliset esteet alueiden uudistamiselle ovat suuria, kun korjausrakentamisen hinta ylittää asuntojen arvon”, Yrsa Cronhjort kertoi.
One Planet Living –konseptin käyttöä Vantaan Kivistön ja Jyväskylän Kankaan alueiden suunnittelussa esitteli Antti Tuomainen Skanskalta. Mallin lähtökohtana on kestävän elämäntavan mahdollistava kaupunkikehittäminen, jossa elinkaariajattelulla otetaan haltuun koko ketju kaavoituksesta toteutukseen, käyttöön, palveluihin ja liikkumiseen. Kymmenen periaatteen kautta pohditaan sitä, miten eri ratkaisut vievät kohti kestävän kehityksen tavoitetta. Sitran Kohti resurssiviisautta –hankkeen puitteissa laajat toteuttajaporukat ovat kokoontuneet yhteisiin työpajoihin laatimaan alueiden toteutuksen action planit ja hyödyntämään kaikkien mukana olijoiden osaamista ja kokemuksia. ”Toimintatavan etuna on yhteistyön sujuvoituminen ja se, että lopputulos on mitattavissa ja seurattavissa”, Antti Tuomainen kiteytti.
Pian saatavilla maailman paras aluesuunnittelun työkalu
”Alueellinen ekolaskuri alkaa olla valmis ja sitä koodataan parhaillaan selainversioksi”, kertoi tutkija Eeva Säynäjoki Keko B –hankkeesta. Kolme tutkimuslaitosta on yhteistyötahojensa kanssa kehittänyt kaavoituksen työkaluksi laskentapohjan, jonka toivotaan jatkossa toimivan alustana erilaisille innovaatioille. Työkalun kehittämisen pohjana on hyödynnetty laajasti tutkimustietoa, joka on laskurissa ”tulostettu” mahdollisimman helposti hyödynnettävään muotoon. Sekä rakentamisvaiheen että käytön aikana tarkastellaan kasvihuonepäästöjä, luonnonvarojen kulutusta sekä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. ”Olemme keskittyneet niihin asioihin, joihin maankäytön suunnittelulla voidaan aidosti vaikuttaa. Eri ominaisuuksia on mahdollista priorisoida sen mukaan, kuinka suuri niiden todellinen vaikuttavuus on”, Eeva Säynäjoki kuvaili.
GBC Finland lanseerasi tilaisuudessa alueportaalin, johon aluesuunnittelun asiantuntijat voivat linkittää omia työkalujaan ja tutkimustietoa. ”Hajallaan olevalle tiedolle on nyt olemassa yksi koti, johon wiki-periaatteella lisätään sisältöä, ja jossa eri työkalujen toimivuudesta voidaan keskustella”, kertoi Sami Lankiniemi palvelua ylläpitävästä GBC Finlandista.
Lisätietoja: Heli Kotilainen (etunimi.sukunimi@figbc.fi)
Tilaisuuden esitysaineistot
Linkki alueportaalin lehdistötiedotteeseen
- Pasi Rajala: Kestävän alueen määrittely
- Antti Irjala: Ajankohtaista kestävän aluesuunnittelun ohjauksesta
- Ilkka Salo: Lähes nollaenergiarakennus – kansallinen hanke
- Jessica Karhu: Onko pohjoismainen kestävän alueen määrittely tarpeen?
- Sami Lankiniemi: Alueportaali – kestävän aluesuunnittelun työkalut yhdessä paikassa
- Yrsa Cronhjort: Alueiden uudistaminen ja täydennysrakentaminen – Klikk-hanke
- Eeva Säynäjoki: Kaupunkien ja kuntien ekolaskuri KEKO
- Antti Tuomainen: One Planet Living -konsepti Suomessa
[hr]Teksti: Rakli
Kuvat: GBC Finland
