Green Building Council Finland

Kestävässä aluesuunnittelussa otettu isoja askeleita eteenpäin

Kestävä aluesuunnittelu kiinnostaa. RAKLIn, GBC Finlandin ja ympäristöministeriön toista kertaa järjestämä ajankohtaista tietoa ja työkaluja tarjoava seminaari veti jälleen salin täyteen. ”Tästä voidaan hyvin tehdä vuosittainen tapahtuma, koska aihe on tärkeä ja se kiinnostaa”, seminaarin avannut Helena Säteri ympäristöministeriöstä kannusti. Asiassa on vuodessa otettu reilu harppaus eteenpäin. Seminaarissa esiteltiin useita hienoja hankkeita, joissa kestävän suunnittelun näkökohta on kantavana teemana. Käyttöön on saatu myös alueportaali, joka kokoaa aihepiirin viisautta tarjolle yhteen paikkaan.

Kestävän alueen määrittelyä tehdään parhaillaan sekä kansallisella että pohjoismaisella tasolla, kertoivat Pasi Rajala GBC Finlandin Kestävät alueet –toimikunnasta ja Jessica Karhu GBC Finlandista. Pasi Rajala totesi, että maailmalla on olemassa useita malleja, joissa pääosin samoja kestävyyden elementtejä on käsitelty vähän eri näkökulmista. Suomessa lähtökohdaksi on valittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiset aluesuunnittelulle asettamat tavoitteet. Määritelmää valmisteleva työryhmä päätyi aloittamaan tarkastelunsa isoista talouden, ihmisen ja ympäristön näkökulmista. Näiden alle on koottu pääkriteereitä ja osatekijöitä, joita kestävässä aluesuunnittelussa sovitetaan yhteen kaupunkiseutujen, kuntien, kaupunginosien ja lopulta korttelien tasolla. Jessica Karhu kertoi, että käynnissä on myös yhteispohjoismainen Kestävät alueet –projekti, jonka puitteissa haetaan yhteistä määritelmää, vaihdetaan osaamista ja muodostetaan Pohjoismaiden yhteistä kestävän alueen viestiä Euroopan unionin suuntaan.

Kovaa mennään kohti nollaenergiaa

Antti Irjala ympäristöministeriöstä kävi seminaariyleisölle läpi ilmastopolitikan isoa kuvaa globaalista YK:n ilmastosopimuksesta EU:n linjausten kautta kohti kansallista energia- ja ilmastostrategiaa. Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta ilmastolakia, joka puitelakina takaa toiminnan pitkäjänteisyyden, kun pyritään kohti päästövähennystavoitteita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Irjala kertoi myös, että maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi osoitti nykysääntelyn toimivan perusperiaatteiltaan hyvin ja sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakiin tarvitaan kuitenkin osauudistusta ja käytäntöjä pitää kehittää, koska maankäytön merkitys on kestävyyden näkökulmasta erittäin suuri. ”Ilmastonmuutoksesta ei puhuttu vielä mitään silloin kun lakia tehtiin. Mutta keskeiset kaupunkialueiden suunnittelun lähtökohdat, kuten yhdyskuntarakenteen eheyttäminen siinä on kuitenkin osattu jo huomioida”, Antti Irjala muistutti.

”Euroopan unioni edellyttää, että vuoden 2019 alusta alkaen kaikki viranomaisten käyttöön tai omistukseen tulevat rakennukset ja vuoden 2021 alusta kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiatasoisia”, kertoi FinZEB-hankkeen puheenjohtaja Ilkka Salo. EPBD-direktiivi jättää pelivaraa kansalliselle nollaenergia-käsitteen määrittelylle ja tätä laaja asiantuntijajoukko tekee parhaillaan FInZEBin puitteissa. ”Tasapainoilemme sen kanssa, miten tavoitteet ovat yhtäaikaisesti sekä haastavia että käytännössä järkeviä ja taloudellisesti mahdollisia toteuttaa”, Ilkka Salo sanoi. Järjestelmätasolle määrittelyssä ei mennä, vaan innovaatioille jätetään tilaa. ”Toteutusta ohjaavat aina hyvät sisäilmaolosuhteet ja talotekniikalla on suuri rooli tavoitteisiin pyrittäessä, vaikkei yhtä poppakonstia kokonaisuuden haltuunottoon olekaan olemassa”, painotti Ilkka Salo.

Kestävyyden pohjalla elinkaariajattelua

Yrsa Cronhjort esitteli Aalto-yliopiston Klikk-hanketta, jossa tutkitaan alueiden uudistamisen ja täydennysrakentamisen eri tapoja. Tähän mennessä diplomitöinä on tehty yhdeksän case-analyysiä kuudesta eri case-kohteesta Kouvolasta, Porvoosta ja Turusta. Hankkeessa kokeillaan käytännössä sitä, mitä erilaiset yhdyskuntarakenteen tiivistys- ja lisärakentamisvaihtoehdot käytännössä tarkoittaisivat. Suunnitelmia on vertailtu myös kaavoitusratkaisujen osalta. ”Sen olemme tähän mennessä ainakin todenneet, että päästöjen kannalta tiivistämistä suurempi merkitys on sillä, millä polttoaineella kaukolämpöä toteutetaan. Olemme myös havainneet, että merkittävä taloudelliset esteet alueiden uudistamiselle ovat suuria, kun korjausrakentamisen hinta ylittää asuntojen arvon”, Yrsa Cronhjort kertoi.

One Planet Living –konseptin käyttöä Vantaan Kivistön ja Jyväskylän Kankaan alueiden suunnittelussa esitteli Antti Tuomainen Skanskalta. Mallin lähtökohtana on kestävän elämäntavan mahdollistava kaupunkikehittäminen, jossa elinkaariajattelulla otetaan haltuun koko ketju kaavoituksesta toteutukseen, käyttöön, palveluihin ja liikkumiseen. Kymmenen periaatteen kautta pohditaan sitä, miten eri ratkaisut vievät kohti kestävän kehityksen tavoitetta. Sitran Kohti resurssiviisautta –hankkeen puitteissa laajat toteuttajaporukat ovat kokoontuneet yhteisiin työpajoihin laatimaan alueiden toteutuksen action planit ja hyödyntämään kaikkien mukana olijoiden osaamista ja kokemuksia. ”Toimintatavan etuna on yhteistyön sujuvoituminen ja se, että lopputulos on mitattavissa ja seurattavissa”, Antti Tuomainen kiteytti.

Pian saatavilla maailman paras aluesuunnittelun työkalu

”Alueellinen ekolaskuri alkaa olla valmis ja sitä koodataan parhaillaan selainversioksi”, kertoi tutkija Eeva Säynäjoki Keko B –hankkeesta. Kolme tutkimuslaitosta on yhteistyötahojensa kanssa kehittänyt kaavoituksen työkaluksi laskentapohjan, jonka toivotaan jatkossa toimivan alustana erilaisille innovaatioille. Työkalun kehittämisen pohjana on hyödynnetty laajasti tutkimustietoa, joka on laskurissa ”tulostettu” mahdollisimman helposti hyödynnettävään muotoon. Sekä rakentamisvaiheen että käytön aikana tarkastellaan kasvihuonepäästöjä, luonnonvarojen kulutusta sekä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. ”Olemme keskittyneet niihin asioihin, joihin maankäytön suunnittelulla voidaan aidosti vaikuttaa. Eri ominaisuuksia on mahdollista priorisoida sen mukaan, kuinka suuri niiden todellinen vaikuttavuus on”, Eeva Säynäjoki kuvaili.

GBC Finland lanseerasi tilaisuudessa alueportaalin, johon aluesuunnittelun asiantuntijat voivat linkittää omia työkalujaan ja tutkimustietoa. ”Hajallaan olevalle tiedolle on nyt olemassa yksi koti, johon wiki-periaatteella lisätään sisältöä, ja jossa eri työkalujen toimivuudesta voidaan keskustella”, kertoi Sami Lankiniemi palvelua ylläpitävästä GBC Finlandista.

Lisätietoja: Heli Kotilainen (etunimi.sukunimi@figbc.fi)

Tilaisuuden esitysaineistot

Linkki alueportaalin lehdistötiedotteeseen

[hr]Teksti: Rakli

Kuvat: GBC Finland

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli