GBC Finlandin kevätkokoukseen ja jäsentapaamiseen 21.2018 BIM-kampuksella kokoontui kattava jäsenjoukko kuulemaan toiminnasta ja tapaamaan toisiaan. Jäsenet pitivät kiinnostavia tietoiskuja kestävän rakennetun ympäristön aiheista ja toimikunnat esittelivät vuoden toimintaansa.
Historiallinen kevätkokous
GBC:n kenties ensimmäinen kevätkokous on osa johtamis- ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen liittyvää uudistusta. GBC siirtyy aikaisemmasta yhden vuosikokouksen mallista kahden vuosittaisen jäsenkokouksen malliin siten, että kevätkokous käsittelee edellisen vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen ja marraskuun syyskokous linjaa tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja henkilövalinnat.
Tavoitteemme on näin rytmittää toiminnan arvioinnin ja suunnittelun prosesseja ja varmistaa jäsenistön tietoisuus kulloinkin ajankohtaisista asioista. Jäsenet saivatkin briiffauksen kevään kuulumisista, mm. LOIKKA-verkkolehdestä, Kiertotalous-sprintistä ja ajankohtaisista koulutuksista.
Merkittäviä toimintaa linjaavia päätöksiä: Strategia 2018-2020
Kevätkokouksessa esiteltiin vuoden 2017 toimintakertomus ja tilinpäätös. Lyhyesti tiivistetty vuoden 2017 toiminta oli erittäin aktiivista, kansainvälistä, kehitysprojektien tuloksia hyödyntävää ja toimintakäytäntöjä kehittävää.
Kokous hyväksyi yhdistykselle marraskuisen sääntöuudistuksen jatkona uudet säännöt, jotka tämän hyväksymisen myötä ovat tulleet voimaan PRH:n 20.3.2018 antaman päätöksen mukaisesti.
Kevätkokous vahvisti yhdistykselle strategian vuosille 2018-2020. Lue strategian pääkohdista tarkemmin erillisestä uutisesta täältä.
Toimikunnissa tapahtuu vuonna 2018
Kaikkien kuuden toimikunnan puheenjohtajat (tai edustajat) kertoivat toimikuntien kuulumiset ja esittelivät vuoden 2018 toimintasuunnitelmat. Uusin toimikunnista, Kestävä infra, luo parhaillaan kestävän infrarakentamisen määritelmää. Pitkään toiminut energiatoimikunta järjestää teematapaamisia energiatehokkuuteen ja kiinteistöjen arvonluontiin liittyen. Kiinteistöjen ympäristöluokitukset -toimikunnassa on tartuttu mm. hyvinvointi-teemaan, josta on tulossa Vihreä Foorumi -tilaisuus huhtikuussa. Kiinteistöjohtaminen-toimikunta määrittelee kestävän kiinteistöjohtamisen ja oppii parhaista käytännöistä. Kestävät alueet -toimikunnassa otetaan haltuun ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi sopeutumisen näkökulma aluesuunnitteluun. Toimikunnilla on suunnitteilla yhteistyötä myös toimikuntarajojen yli.
Jäsenten tietoiskut innostivat kestävään rakentamiseen
Tilaisuudessa kuultiin kiinnostavia, tiiviitä puheenvuoroja jäseniltä ajankohtaisista ja tulevaisuuteen suuntaavista kestävän rakentamisen aiheista.
Ari Laitala (SYKLI; kuvassa) kertoi, millaista potentiaalia piilee teollisen ylijäämälämmön hyödyntämisessä – tällä hetkellä hyödyntämätöntä ylijäämälämpöä on enemmän kuin mitä käytämme rakennusten lämmittämiseen. Energiaväylä-hankkeessa selvitetään, miten tätä voisi hyödyntää. Kiinnostava case-esimerkki on Sahamäki industrial park Hyvinkäällä, jossa idea lähti alueen yrityksistä – hukkalämmön hyödyntämiseen ei houkutellut ainoastaan edullisempi hinta, vaan myös esimerkiksi imagohyödyt.
Kuulimme myös Swecon koordinoimasta EU-MODER-hankkeesta, jonka tavoitteena on energiatehokkuutta parantava peruskorjaus aluetasolla. Hankkeessa on kehitetty prosesseja, mittareita, hankintamalleja ja liiketoimintamalleja. Neljä MODER-työkalua lähestyvät aihetta eri näkökulmista. 3D-kaupunkimallinnuksen kautta voidaan visualisoida erilaisia toteutustapoja. Hankkeessa järjestetään tilaisuus Towards Low Carbon Cities Finlandia-talolla 21.5.
Lotta Partanen (EcoReal) kertoi kuntien vastuullisuusraportoinnin digitalisoinnista. KIRA-DIGI-kokeiluhankkeessa luotuun portaaliin kootaan tietoa eri näkökulmista (ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökulmat). Tieto on luotettavaa, ajantasaista ja yhdessä paikassa, näin mahdollistaen digitaalisen tiedonkeruun ja raportoinnin – sekä ajansäästön. Esimerkiksi rakennuksen vuosittaisia energiankulutustietoja voitaisiin entistä helpommin jakaa ja tarkastella myös suhteessa muihin mittareihin. Pilottiin etsitään kiinnostuneita kuntia mukaan.
Riina Känkänen (Ramboll; kuvassa) esitteli resurssiviisasta infrarakentamista. Taloutemme perustuu nykyisellään suuriin raaka-ainevirtoihin ja maa-ainesten resurssiviisauden kohdalla on vielä paljon tekemistä. Resurssiviisaan rakentamisen ansiosta Helsingissä kaivumaiden hyötykäyttö on lisääntynyt merkittävästi – ja säästetty 32 miljoonaa euroa ja yli 11 311 tonnia CO2e-päästöjä. Periaatteita laajennetaan nyt koskemaan myös talonrakentamista. Esimerkki resurssiviisaan infrarakentamisen kehittämisen hyödyistä on Kivikon eritasoliittymä, jossa rakentamalla alkuperäistä katusuunnitelmaa fiksummin puolitettiin hankkeen CO2e-päästöt.
Jorma Koskinen (TPI) kertoi toisesta kiertotalouden esimerkistä, pakkasnesteen kierrätyksestä. Suomessa kylmälaitteiden käytössä syntyy tuhansia kuutioita jäteglykolia ja siitä energiana käytetään noin 20 % – loppu jää täysin hyödyntämättä. TPI Control on kehittänyt menetelmän, jonka avulla jäteglykoli puhdistetaan uudelleenkäyttöä varten. Menetelmä toteuttaa jätelainsäädännön periaatetta, jonka mukaan jäte tulee kierrättää, jos se on kierrätettävissä.
Pekka Huovila kertoi kehittyvien maiden kestävään rakentamiseen liittyvästä Sustainable Building & Construction -ohjelmasta, jonka kautta muodostunut verkosto kantaa nyt nimeä One Planet Network. Yhteistyöverkostossa on toteutettu projekteja, järjestetty tapahtumia ja koottu kansainvälinen tietopankki. Sitran kanssa toteutetulla videolla kartoitetaan, missä maailmalla mennään kiertotalouden osalta.
Heidi Huvila kertoi Helsingin kaupungin tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2035 sekä edellispäivänä julkaistusta Hiilineutraali Helsinki -toimenpideohjelmasta, joka kertoo, miten tavoitteeseen päästään. Ohjelmassa merkittävässä osassa ovat rakennuksiin ja rakentamiseen liittyvät toimenpiteet (ohjelman osiot 2 ja 3). Kustannustehokkaita keinoja ovat lämmön kokonaiskulutuksen vähentäminen, paikallisesti tuotetun sähkön osuuden lisääminen ja hyödyntämättömän hukkalämmön talteenotto. Ohjelma etenee seuraavaksi vuorovaikutusprosessiin ja poliittiseen päätöksentekoon.
Tutustu kokouksessa esitettyihin materiaaleihin:
Toimintakertomus 2017
Toimintasuunnitelma 2018
Kooste toimikuntien toimintasuunnitelmista 2018
Jäsenten tietoiskujen esitysmateriaalit
