Kävimme puhumassa kiertotaloudesta miniseminaarissa Kouvolan Asuntomessuilla yhdessä jäsentemme kanssa 5.8.2019. Keskustelemassa oli Saint-Gobain Finland, toimitusjohtaja Olli Nikula; Ramboll Finland Johtaja Pasi Rajala; ympäristöministeriö, erityisasiantuntija ja professori Matti Kuittinen ja Netlet Oy toimitusjohtaja Tomi Lehtinen. Paneelia isännöi GBC:n toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.
Miniseminaari ja keskustelutilaisuus
Kiertotalous voi ratkaista monia rakentamisen globaaleja haasteita, ja pienistä puroista syntyvät isot joet. Maapalloa uhkaa akuutisti kolme kriisiä:
- Ilmastonmuutos etenee kovaa vauhtia
- Materiaalien kulutus ja niiden loppuminen
- Luonnon monimuotoisuus vähenee
Olli Nikula Saint-Gobain Finlandista valotti miten kiertotalous tuo jatkuvuutta liiketoimintaan materiaalivalmistajan näkökulmasta. Jo 350 vuotta toiminut Saint-Gobain näkee vahvuudekseen juuri pitkäjänteisyyden, johon kestävä rakentaminen nojaa. Saint-Gobain lähestyy materiaalien kulutuksen myötä syntyvää materiaalipulaa kehittämällä sivuvirroista uusia korvaavia materiaaleja rakentamiseen. Hyvä esimerkki tästä on WOOL2LOOP-hanke, jossa mineraalivillajätteestä valmistetaan uutta rakennusmateriaalia, geopolymeeriä. Materiaalien kiertotaloutta parhaimmillaan!
Matti Kuittinen 
Tomi Lehtinen
Kiertotaloutta on ollut aina, selvensi Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä. Ennen kertakäyttökulttuuriin siirtymistä tiilet, kivet ja hirret kierrätettiin puretuista rakennuksista seuraaviin. Ne olivat arvokasta materiaalia, jotka hyödynnettiin tarkasti. Tästä ajatuksesta nykyhetkeen ja sen jatkojalostamiseen linkittyy Tomi Lehtisen noin vuosi sitten perustama Netlet Oy, joka myy työmaiden hukkamateriaaleja edelleen käytettäväksi. Isojen työmaiden 2% hukka on hyvä tulos hävikkiä laskettaessa, mutta volyymiltaan se on iso määrä käyttökelpoista rakennusmateriaalia. Netlet Oy on hionut palvelunsa niin, että uudelleenkäyttö on mahdollisimman sujuvaa sekä hävikin tuottajalle että hyödyntäjälle.
Kestävän kehityksen periaatteiden täytyy olla kirkkaana mielessä jo suunnitteluvaiheessa. Pasi Rajala Rambollista totesi kestävän kaupunkikehityksen nojaavan myös kiertotalouden toteutumiselle. Eikä vähäisimpänä: hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi pienentää rakentamisen ja asumisen hiilijalanjälkeä tehostamalla materiaalien kierrätystä ja kiertotaloutta rakennusalalla. Yhteiskunta on valmis muutokseen, jota alan toimijat konkreettisimmillaan vievät joukkona eteenpäin.
Tiivistetysti seminaarin antia:
- Uusien sivuvirtojen kehittäminen uusiomateriaaleiksi
- Hukkamateriaalien kierrätys uusiin rakennuskohteisiin tehokkaammin
- Joustava kaupunkisuunnittelu kiertotalous paremmin huomioiden
- Materiaali, jota ei voi uudelleenkäyttää hyödynnetään energiana
- Vaadi vähähiilisyyttä!
Tulevaisuuden asuntomessut ehkä tarttuvat ajatukseen, jossa messualue voisi koostua uusien pientalojen rakentamisen sijaan peruskorjattavasta asuinalueesta tai pienemmässä mittakaavassa vaikkapa kierrätysmateriaalitaloalueesta, jossa innovatiiviset kiertotalouden ratkaisut kilpailevat toistensa kanssa. Seuraaviaa messuja vietetään Tuusulassa (2020), Lohjalla (2021), Naantalissa (2022), Loviisassa (2023), Keravalla (2024) ja Oulussa (2024). Milloin näemme kiertotalousratkaisujen päihittävän nykyiset ratkaisut?
