Green Building Council Finland

Kiertotalouden toteutuminen aluetasolla vaatii vetureita ja tiedon liikkumista

Miten aluetason suunnittelussa tulisi huomioida kiertotalouden periaatteet? Tähän kysymykseen pureuduttiin GBC Finlandin Vihreä foorumi -tilaisuudessa 25.5. Viiden puhujan johdolla kuultiin ajankohtaisista kehityshankkeista ja saatavilla olevista työkaluista. Keskustelujen kautta löytyi yhteinen toive: jotta kiertotalous toteutuu, tarvitaan avointa, helposti saatavilla olevaa tietoa parhaista esimerkeistä sekä aktiivisia aluetason “vetureita”.

Uusi selvitys tarjoaa tietoa ja suosituksia kiertotalousalueiden suunnitteluun

Riina Känkänen (Ramboll, kuvassa) esitteli MAL-verkostolle laadittua selvitystä, jossa kartoitettiin erilaisten bio- ja kiertotalousalueiden toimintaa kotimaisissa ja kansainvälisissä kohteissa. Tarkastelun kohteena oli esim. millaisia raaka-aineita käytetään, millaisia prosesseja on käynnissä, millainen on alueen sisäinen dynamiikka ja miten alueen ominaispiirteet on huomioitu.

Kun kaupunkiseutu kasvaa ja yhdyskuntarakenne tiivistyy, teollisuusalueet lähenevät kaupunkiseudun muita toimintoja. Kasvuun varautuminen on tehtävä kestävästi. Teollisuusalueet eivät ole erillisiä alueita metsän keskellä, vaan yhteydessä infraan ja asuin- ja elinympäristöön ja alueella voi olla luontoarvoja tai maisemallisesti arvokkaita alueita. On olennaista pohtia, miten kaavasta saadaan riittävän joustava ja sopivalla tavalla ohjaava – esimerkiksi teknologisten ratkaisujen määrääminen kaavassa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista.

Kiertotalousalue on perinteisesti jäteongelman ratkaisuun luotu alue. Toinen ääripää taas on alusta asti monipuolinen yritysalue, joka profiloidaan kiertotalouteen. Suunnittelussa paikallisten näkökulmien lisäksi on syytä ottaa globaali näkökulma vaikutuksiin, esim. miten kiertotalousalue tukee kaupungin ilmastotavoitteita. Nykyisten toimijoiden lisäksi tulee huomioida myös tulevien toimijoiden tarpeet, sekä tutkia erilaiset toteutusvaihtoehdot ja sijaintipaikat ja tehdä vaikutusten arviointi.

Kaupunki voi ottaa erilaisia rooleja kiertotalouden edistämisessä. Onko kaupunki reagoija, fasilitoija ja tukija vai aktiivinen kehittäjä?

Vantaalla edistetään kiertotaloutta

Jukka Hietamies (Vantaan kaupunki) kertoi massatasapainosta ja uusiomateriaalien käytöstä Vantaalla. Vantaan tavoitteena on kehittää infra-rakentamisen tuottaman ylijäämäaineksen hyötykäyttöä. Tällä hetkellä ylijäämämaa sijoitetaan maankaatopaikalle eikä hyvin rakentamiseen soveltuvia maamassoja hyötykäytetä suunnitelmallisesti. Vantaan Aviapolis on hyvä esimerkki kaavasta, jossa massatasapainolaskelmia hyödyntämällä on pystytty vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia.

Hietamiehen mukaan kunnat saavat kritiikkiä siitä, miksi uusiomateriaaleja ei oteta käyttöön nykyistä enemmän. Vahvaa tahtotilaa siihen usein löytyy, mutta päätöksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin luotettavaa tietoa materiaalien vaikutuksesta esimerkiksi kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Myös yksityiset maanomistajat on saatava mukaan keskusteluun ja keskustella uusiomateriaalien käytöstä hyvin varhaisessa vaiheessa. Kierrätysmateriaalien tuominen hankintakriteereihin on yksi hyvä keino, ja esimerkiksi Vantaalla on tehty paljon töitä, että betonimurskeen käyttö on saatu joissain hankkeissa kilpailutukseen mukaan.

Tampereella on kehitetty kiertotaloutta vauhdittavia työkaluja

Kierrätysmateriaaleja pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä enemmän, jos uskallettaisiin kyseenalaistaa vallitsevat käytännöt, totesi Sirkku Huisko (Pöyry, kuvassa). Tampereen 6Aika-hankkeessa selvitettiin kolmessa kohteessa (Hiedanranta, Kolmenkulma ja Tarastenjärvi), millaisia materiaalivirtoja syntyy, miten niitä voitaisiin hyödyntää muissa kohteissa ja mitä hyödyntäminen edellyttää.

Hankkeessa luotiin tietokanta ja karttasovellus, jotka auttavat ennakoimaan materiaalivirtoja. Kun tulevien materiaalien saatavuus on tiedossa, voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Tietokantaa antaa parhaimmillaan yleiskuvan massojen saatavuudesta ja tarpeesta 1-5 vuotta ennen alueen rakentamista. Tietokantaa ja sovellusta kehitetään edelleen laajempaan käyttöön. Huiskon mukaan tahtotila on päästä pois kuntakohtaisista järjestelmistä ja tarkastella laajempia alueita kokonaisuutena.

Peruskorjausten toteuttamiseen tarvitaan uusia investointitapoja

Kiertotaloudessa rakennukset ovat pitkäikäisiä ja olemassa olevaa hyödynnetään nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Eliniän pidentämiseksi tarvitaan peruskorjauksia. Jyri Niemisen (SWECO) esittelemässä MODER-hankkeessa selvitettiin aluetasolla, mitkä ovat järkevimpiä tapoja korjata rakennuksia. Hankkeessa on kehitetty myös työkaluja eri suunnittelun tasoille.

Hankkeessa on tunnistettu myös esteitä peruskorjausten tekemiselle viidessä eri maassa. Suurin este on toimijoiden suuri määrä, mikä hankaloittaa päätöksentekoa. Tässä helpottaa, jos hankkeen käynnistäjä onkin paikallinen yritys ja toimii ”aktivaattorina” lisäten kaikkien motivaatiota ja sitoutumista. Haasteena on myös korjausten rahoittaminen – alueen arvon noustessa tapahtuu gentrifikaatiota, eikä alkuperäisillä asukkailla välttämättä ole varaa asua ko. alueella, eivätkä he siksi välttämättä motivoidu rahoittamaan korjauksia. Onkin tunnistettu tarve löytää muita, pitkäaikaisia investointitapoja.

Kiertotalous kaipaa aluetason vetureita

”Niin kauan kun ei huomaa että bensatankki vuotaa, voi painaa kaasua”, kuvasi tilaisuudessa Mari Saario (GAIA) lineaarisen talouden ajatusmallia. Syklisen kiertotalouden kannattavuus perustuu avoimen ketjun riskeihin. Sääntely on tarpeen, mutta se ei yksin takaa, että kiertotalous toteutuu. Toimijaketju on moninainen ja yksikin ketjun osa (esimerkiksi tiedon puutteen vuoksi) voi saada aikaan koko syklin katkeamisen.

Saario korostaa, että hyötyjen realisoitumiseksi koko ketjulle tarvitaan veturiyrityksiä, jotka toimivat kiertotalousalueen ”sydämenä”. Julkinen valta voi avata markkinaa hankinnoilla ja voidaan lisätä kierrätysmateriaalien tarjontaa. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin tiedon lisääminen ja sitä kautta ajattelun muutos: on kyettävä tunnistamaan uudet liiketoimintamallit ja kehittämään niitä aktiivisesti. [hr]

Esitykset:

Kiertotalousteemaa käsitellään myös käynnissä olevassa GBC:n Kiertotaloussprintissä – tervetuloa mukaan!

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Vähähiilisen rakentamisen näkymät Euroopassa

2.12.2022
Ilari Aho, Uponor Oyj:n kestävän kehityksen johtaja ja World Green Building Councilin hallituksen puheenjohtaja piti Green Building Council Finland ry:n syyskokouksessa 29.11.2022 Keynote-puheenvuoronsa vähähiilisen rakentamisen näkymistä Euroopassa. ”Sharm el-Sheikhin ilmastokokouksen,

Tulkintoja EU-taksonomian DNSH kriteereihin

1.12.2022
Green Building Council Finlandin (FIGBC) taksonomian asiantuntijaryhmän tavoitteena on kansallisen ja EU-tason yhteistyöllä lisätä taksonomian käytettävyyttä ja vaikuttavuutta Suomessa. Yksi keskeinen keino on harmonisoida markkinakäytäntöjä taksonomian kriteerien soveltamisesta ja tuoda

Green Building Council Finlandin syyskokous 2022

29.11.2022
Green Building Council Finland (FIGBC) on syyskokouksessaan 29.11.2022 päättänyt uuden hallituksen kokoonpanosta sekä vuoden 2023 toimintasuunnitelmasta, tulo- ja menoarviosta sekä jäsenmaksujen suuruuksista. Tavoitteista tekoihin Green Building Council Finlandin työssä on

Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 2022

25.11.2022
Green Building Council Finlandin Elina Samila avasi vuoden 2022 Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 16.11.-17.11.2022. Nämä järjestyksessä viidennet ajankohtaispäivät keräsivät lähes 300 kuulijaa. Tapahtuma järjestettiin Ympäristöministeriön tuella. Lisäksi tapahtuman järjestelyissä olivat mukana

Ilmarisen Nurminen: Hiilineutraalit sijoitukset 2035 

25.11.2022
–  Ilmarinen on merkittävä kiinteistösijoittaja Suomessa ja suhtaudumme tähän rooliimme vakavasti ja vastuullisesti. Tahdomme olla kehittämässä koko alaa ja olemme siksi mukana järjestössä, jolla on kanssamme samanlainen ajatusmaailma ja tavoitteet.

Rakennushankkeiden ympäristöluokitukset kiinnostavat edelleen

14.11.2022
FIGBC Tietoiskussa 14.11.2022 rakennushankkeiden ympäristöluokituksista käytiin tiivis markkinakatsaus käytössä olevista järjestelmistä. Markkinakatsauksen jälkeen perehdyimme eri luokitusten tuoreimpiin uutisiin, joita esittelivät FIGBC-verkoston jäsenet ja yhteistyökumppanit. Myös Suomessa luokitus vaikuttaa merkittävästi kohteiden

Tavoitteista toimiin! Avara, Material Maintenance MaMa, Materiaalikabinetti #BuildingLife kannattajiksi, Orient Occident julkaisee hiilineutraaliustiekarttansa

14.11.2022
Onko teidän yrityksenne valmis laatimaan oman hiilitiekarttansa tai toimintaohjelmansa kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä? Hyviä vinkkejä organisaation oman toimintaohjelman laatimiseen saat #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelmasta, joka on nyt myös

FIGBC lausunto rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksille

11.11.2022
Ympäristöministeriö pyysi lausuntoja rakennuksen ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen asetusluonnoksista 11.11.2022 mennessä. Kutsuimme FIGBC:n jäsenistön asiantuntijoita yhteiseen työpajaan 28.10.2022. Muun muassa työpajan pohjalta olemme laatineet Green Building Council Finlandin lausunnon. Asetukset annettaisiin

Pikaoppaat vähähiiliseen rakentamiseen

11.11.2022
Green Building Council Finland ja A-Insinöörit julkaisevat seitsemän pikaopasta vähähiiliseen rakentamiseen kiinteistö- ja rakennusalan eri ammattiryhmille. Oppaiden vinkit perustuvat tehtäväkohtaisiin vähähiilisyyskoulutuksiin, joita on järjestetty #BuildingLife-ohjelman puitteissa vuonna 2022. Rakennuttajan, arkkitehdin

Saint-Gobain Finlandin Kaiser: Jälkijunaa ei kannata odottaa 

4.11.2022
Kansainvälisesti ja paikallisesti toimiva rakennustuotevalmistaja Saint-Gobain-konserni toimii samoin myös Green Building Councilissa.  – Maailmassa on 70 kansallista Green Building Coucilia ja Saint-Gobain on mukana noin 40:ssä. Green Building Council on

Miten kiinteistöala voi vähentää energiankulutustaan varautuessaan tulevaan talveen

2.11.2022
FIGBC:n Kiinteistöt-toimikunta on koonnut ehdotuksia ja ideoita konkreettisiksi toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi asuinkohteille ja toimitiloille energiankäytön vähentämiselle talvikaudella.Aihe on erityisen ajankohtainen. Sähkön hinnasta ja riittävyydestä käydään vilkasta keskustelua ja Venäjän hyökkäyssota

Tule meille vuoden 2023 kumppanijäseneksi! 

1.11.2022
Haemme vuodelle 2023 FIGBC:n kumppanijäsentä. Kumppanijäsenen kanssa vauhditetaan rakennetun ympäristön muutosta hiilineutraaliksi ja kiertotalouden mukaan toimivaksi. Kumppanijäsenyyden vuosimaksu on 7 500 euroa varsinaisen jäsenmaksun lisäksi ja hakuaika päättyy 30.11.2022.  Green