Miten aluetason suunnittelussa tulisi huomioida kiertotalouden periaatteet? Tähän kysymykseen pureuduttiin GBC Finlandin Vihreä foorumi -tilaisuudessa 25.5. Viiden puhujan johdolla kuultiin ajankohtaisista kehityshankkeista ja saatavilla olevista työkaluista. Keskustelujen kautta löytyi yhteinen toive: jotta kiertotalous toteutuu, tarvitaan avointa, helposti saatavilla olevaa tietoa parhaista esimerkeistä sekä aktiivisia aluetason “vetureita”.
Uusi selvitys tarjoaa tietoa ja suosituksia kiertotalousalueiden suunnitteluun
Riina Känkänen (Ramboll, kuvassa) esitteli MAL-verkostolle laadittua selvitystä, jossa kartoitettiin erilaisten bio- ja kiertotalousalueiden toimintaa kotimaisissa ja kansainvälisissä kohteissa. Tarkastelun kohteena oli esim. millaisia raaka-aineita käytetään, millaisia prosesseja on käynnissä, millainen on alueen sisäinen dynamiikka ja miten alueen ominaispiirteet on huomioitu.
Kun kaupunkiseutu kasvaa ja yhdyskuntarakenne tiivistyy, teollisuusalueet lähenevät kaupunkiseudun muita toimintoja. Kasvuun varautuminen on tehtävä kestävästi. Teollisuusalueet eivät ole erillisiä alueita metsän keskellä, vaan yhteydessä infraan ja asuin- ja elinympäristöön ja alueella voi olla luontoarvoja tai maisemallisesti arvokkaita alueita. On olennaista pohtia, miten kaavasta saadaan riittävän joustava ja sopivalla tavalla ohjaava – esimerkiksi teknologisten ratkaisujen määrääminen kaavassa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista.
Kiertotalousalue on perinteisesti jäteongelman ratkaisuun luotu alue. Toinen ääripää taas on alusta asti monipuolinen yritysalue, joka profiloidaan kiertotalouteen. Suunnittelussa paikallisten näkökulmien lisäksi on syytä ottaa globaali näkökulma vaikutuksiin, esim. miten kiertotalousalue tukee kaupungin ilmastotavoitteita. Nykyisten toimijoiden lisäksi tulee huomioida myös tulevien toimijoiden tarpeet, sekä tutkia erilaiset toteutusvaihtoehdot ja sijaintipaikat ja tehdä vaikutusten arviointi.
Kaupunki voi ottaa erilaisia rooleja kiertotalouden edistämisessä. Onko kaupunki reagoija, fasilitoija ja tukija vai aktiivinen kehittäjä?
Vantaalla edistetään kiertotaloutta
Jukka Hietamies (Vantaan kaupunki) kertoi massatasapainosta ja uusiomateriaalien käytöstä Vantaalla. Vantaan tavoitteena on kehittää infra-rakentamisen tuottaman ylijäämäaineksen hyötykäyttöä. Tällä hetkellä ylijäämämaa sijoitetaan maankaatopaikalle eikä hyvin rakentamiseen soveltuvia maamassoja hyötykäytetä suunnitelmallisesti. Vantaan Aviapolis on hyvä esimerkki kaavasta, jossa massatasapainolaskelmia hyödyntämällä on pystytty vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja kustannuksia.
Hietamiehen mukaan kunnat saavat kritiikkiä siitä, miksi uusiomateriaaleja ei oteta käyttöön nykyistä enemmän. Vahvaa tahtotilaa siihen usein löytyy, mutta päätöksenteon tueksi tarvitaan kuitenkin luotettavaa tietoa materiaalien vaikutuksesta esimerkiksi kustannuksiin ja hiilijalanjälkeen. Myös yksityiset maanomistajat on saatava mukaan keskusteluun ja keskustella uusiomateriaalien käytöstä hyvin varhaisessa vaiheessa. Kierrätysmateriaalien tuominen hankintakriteereihin on yksi hyvä keino, ja esimerkiksi Vantaalla on tehty paljon töitä, että betonimurskeen käyttö on saatu joissain hankkeissa kilpailutukseen mukaan.
Tampereella on kehitetty kiertotaloutta vauhdittavia työkaluja
Kierrätysmateriaaleja pystyttäisiin hyödyntämään nykyistä enemmän, jos uskallettaisiin kyseenalaistaa vallitsevat käytännöt, totesi Sirkku Huisko (Pöyry, kuvassa). Tampereen 6Aika-hankkeessa selvitettiin kolmessa kohteessa (Hiedanranta, Kolmenkulma ja Tarastenjärvi), millaisia materiaalivirtoja syntyy, miten niitä voitaisiin hyödyntää muissa kohteissa ja mitä hyödyntäminen edellyttää.
Hankkeessa luotiin tietokanta ja karttasovellus, jotka auttavat ennakoimaan materiaalivirtoja. Kun tulevien materiaalien saatavuus on tiedossa, voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä. Tietokantaa antaa parhaimmillaan yleiskuvan massojen saatavuudesta ja tarpeesta 1-5 vuotta ennen alueen rakentamista. Tietokantaa ja sovellusta kehitetään edelleen laajempaan käyttöön. Huiskon mukaan tahtotila on päästä pois kuntakohtaisista järjestelmistä ja tarkastella laajempia alueita kokonaisuutena.
Peruskorjausten toteuttamiseen tarvitaan uusia investointitapoja
Kiertotaloudessa rakennukset ovat pitkäikäisiä ja olemassa olevaa hyödynnetään nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Eliniän pidentämiseksi tarvitaan peruskorjauksia. Jyri Niemisen (SWECO) esittelemässä MODER-hankkeessa selvitettiin aluetasolla, mitkä ovat järkevimpiä tapoja korjata rakennuksia. Hankkeessa on kehitetty myös työkaluja eri suunnittelun tasoille.
Hankkeessa on tunnistettu myös esteitä peruskorjausten tekemiselle viidessä eri maassa. Suurin este on toimijoiden suuri määrä, mikä hankaloittaa päätöksentekoa. Tässä helpottaa, jos hankkeen käynnistäjä onkin paikallinen yritys ja toimii ”aktivaattorina” lisäten kaikkien motivaatiota ja sitoutumista. Haasteena on myös korjausten rahoittaminen – alueen arvon noustessa tapahtuu gentrifikaatiota, eikä alkuperäisillä asukkailla välttämättä ole varaa asua ko. alueella, eivätkä he siksi välttämättä motivoidu rahoittamaan korjauksia. Onkin tunnistettu tarve löytää muita, pitkäaikaisia investointitapoja.
Kiertotalous kaipaa aluetason vetureita
”Niin kauan kun ei huomaa että bensatankki vuotaa, voi painaa kaasua”, kuvasi tilaisuudessa Mari Saario (GAIA) lineaarisen talouden ajatusmallia. Syklisen kiertotalouden kannattavuus perustuu avoimen ketjun riskeihin. Sääntely on tarpeen, mutta se ei yksin takaa, että kiertotalous toteutuu. Toimijaketju on moninainen ja yksikin ketjun osa (esimerkiksi tiedon puutteen vuoksi) voi saada aikaan koko syklin katkeamisen.
Saario korostaa, että hyötyjen realisoitumiseksi koko ketjulle tarvitaan veturiyrityksiä, jotka toimivat kiertotalousalueen ”sydämenä”. Julkinen valta voi avata markkinaa hankinnoilla ja voidaan lisätä kierrätysmateriaalien tarjontaa. Kaiken lähtökohtana on kuitenkin tiedon lisääminen ja sitä kautta ajattelun muutos: on kyettävä tunnistamaan uudet liiketoimintamallit ja kehittämään niitä aktiivisesti. [hr]
Esitykset:
- Bio- ja kiertotalousalueet kaupunkiseuduilla hanke – Riina Känkänen, Ramboll
- Massatasapainolaskelmat – Case Aviapolis – Jukka Hietamies, Vantaan kaupunki
- Materiaalivirtoja Tampereen kaupunkiseudulla – Tarkastelussa Hiedanranta, Kolmenkulma ja Tarastenjärvi, Sirkku Huisko, Pöyry (esitys ei saatavilla)
- Moder -hanke, Jyri Nieminen, Sweco
- Kiertotalouden yhteiskunnallinen vaikuttavuus, Mari Saario, Gaia Consulting Oy
Kiertotalousteemaa käsitellään myös käynnissä olevassa GBC:n Kiertotaloussprintissä – tervetuloa mukaan!
