Green Building Council Finland

Kiertotalous kiinnostaa vaaleissa – lähes 40 ehdokasta tehnyt kiertotalouslupauksen

Rakennetun ympäristön kiertotalous kiinnostaa eduskuntavaaliehdokkaita. Kiertotalouslupauksen on tehnyt viikossa jo lähes 40 ehdokasta, mukana mm. nykyisen hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.), sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo (vihr.), kaupunkitutkija Kaarin Taipale (sd.) sekä Vasemmistoliiton, RKP:n ja Liike Nyt -vaaliliiton ehdokkaita. Kiertotalouslupauksessa ehdokkaat lupautuvat edistämään rakentamisessa muun muassa uusio- ja purkumateriaalien käyttöä, ylijäämämaamassojen tehokkaampaa kierrätystä ja rakennusmateriaalien tuoteselosteiden käyttöönottoa.

Rakennetulla ympäristöllä on kiertotaloudessa olennainen rooli materiaalien ja energian kiertokulkujen optimoimisessa sekä resurssien palauttajana ja uudistajana. Kiinteistö- ja rakennusala on itse tunnistanut kattavan joukon kiertotaloutta edistäviä toimenpiteitä, joita ala edistää omaehtoisesti. Mutta kiertotalouden toteutumiseen kiinteistö- ja rakennusalalla tarvitaan myös tulevan eduskunnan ja lainsäädännön tukea. Kiertotalouslupauksen keskeisiä asioita ovat uusiomateriaalien käytön lisääminen kaikessa rakentamisessa lainsäädännön sitä tukien sekä rakennusten purkumateriaalin saaminen uudelleenkäyttöön kansallisten toimenpiteiden avulla.

Ääni kiertotalousehdokkaalle on ääni rakennetun ympäristön kiertotaloudelle

Kiertotalouslupausta tarvitaan, jotta rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tulee kuuluviin. Ehdokkaat voivat tehdä kiertotalouslupauksen osoitteessa rakennakiertotaloutta.fi ja äänestäjät nähdä listauksen lupauksen tehneistä ehdokkaista puolueittain. Uudet ehdokkaat julkaistaan sivulla tarkistuksen jälkeen.

Rakennettu ympäristö, rakennukset ja infrastruktuuri, aiheuttaa 38 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä ja kuluttaa 35 prosenttia energiasta. Rakennetun ympäristön kiertotalous onkin vahva keino hillitä ilmastonmuutosta ja tehostaa resurssien käyttöä.

Vaikka rakentamisen ja rakennusten energiatehokkuus kehittyy koko ajan, se ei yksin riitä. Jotta maapallon lämpeneminen voitaisiin pysäyttää edes kahteen asteeseen, on pystyttävä rajoittamaan myös rakennusmateriaaleihin sitoutunutta energiaa.

– Globaalin hiilibudjetin mukaan voimme tulevaisuudessa käyttää rakennusmateriaalien tuottamiseen alle puolet siitä energiamäärästä, jonka nyt käytämme. Samaan aikaan maapallon kaupungistuminen jatkuu, ja rakentamisen volyymi pysyy korkealla kaikkialla maailmassa, Green Building Council Suomen Senior Sustainability Specialist Jessica Karhu sanoo.

Siksi kiertotaloudesta pitääkin tehdä rakennetun ympäristön uusi normaali.

Kiertotaloussprintti-hanke kirittää kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä

Rakennetun ympäristön kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Kiertotaloudessa rakennusmateriaalit materiaalit kiertävät ja säilyttävät arvonsa mahdollisimman pitkään ja rakennettu ympäristö sekä käyttää että tuottaa uusiutuvaa energiaa. Kiertotalous on kiinteistö- ja rakennusalalle välttämätön keino ratkaista ilmastonmuutoksen, hupenevien luonnonvarojen, kiristyvän lainsäädännön ja kasvavien jätemäärien tuottamia haasteita. Kiertotalous on samalla merkittävä kehittymisen ja muutoksen mahdollisuus koko alalle –  muuttuvassa toimintaympäristössä innovatiivisia tuotteita ja palveluita kehittäville edelläkävijöille on tarjolla runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia!

Green Building Council Finlandin Sitran tuella käynnistämä Kiertotaloussprintti kutsuu ehdokkaita tekemään konkreettisen kiertotalouslupauksen, jonka allekirjoittamalla ehdokkaat osoittavat haluavansa olla mukana edistämässä kiertotalouden lisääntymistä kiinteistö- ja rakennusalalla, ja sitoutuvat omilla toimillaan edistämään kiertotaloutta tukevien toimenpiteiden toteutumista.

Kiinteistö- ja rakennusala haluaa edistää kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä ja mahdollistaa omalta osaltaan Suomea saavuttamaan kansalliset tavoitteensa olla johtava maa kiertotaloudessa. Siirtyminen kiertotalouteen ei rajoitu vain tiettyihin materiaaleihin tai aloihin. Kyseessä on järjestelmätason muutos, joka vaikuttaa koko talouteen ja koskee kaikkia tuotteita ja palveluita.

Kiertotaloussprintti-hanke (2018 – 2019) tähtää alan muutokseen, niin että kiertotaloustoimet ja -kriteerit tulevat osaksi jokapäiväistä rakennetun ympäristön suunnittelua ja käyttöä. Hankkeen nimi viittaa siihen, että muutosta täytyy nopeuttaa, jotta saavutamme kansalliset tavoitteemme.

Lue lisää: figbc.fi/kiertotalous

LISÄTIEDOT

Jessica Karhu, Senior Sustainability Specialist

Green Building Council Suomi

Puh. +358 40 675 8899, jessica.karhu@figbc.fi

Lupauksen tehneet ehdokkaat ja kiertotalouslupaus verkossa: https://rakennakiertotaloutta.fi

Uutinen Green Building Council Suomen sivuilla: https://figbc.fi/haussa-rakentava-kiertotalousehdokas%ef%bb%bf/

Kiertotaloussprintti Twitterissä https://twitter.com/KRkiertotalous @KRkiertotalous  #kiertotalousehdokas #kirakiertotalous

Näin rakennamme kiertotaloutta -julkaisu (lataa PDF): https://figbc.fi/wp-content/uploads/2018/05/GBC_Kiertotalous-KIRA-alalla-7tavoitetta-210518.pdf

Taustatietoa kiertotaloudesta rakennetussa ympäristössä: https://rakennakiertotaloutta.fi/mita/

Uutinen Green Building Council Suomen vaalipaneelista: https://figbc.fi/rakennettu-ymparisto-tarvitsee-resurssiviisaita-paattajia/

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.