Kiertotalous mahdolliseksi yhteistyöllä ja uusilla työkaluilla

Kokoava raportti KIRA-kiertotaloussprintin tulosseminaarista 8.11.2018.

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloussprintti -hankkeen tulosseminaarissa käsiteltiin laajasti keväällä käynnistyneen hankkeen tuloksia sekä kiertotalouden periaatteiden edistämistä rakennetussa ympäristössä. Monissa puheenvuoroissa päädyttiin samaan johtopäätökseen: Kiertotalouden muuttuminen puheista toiminnaksi vaatii yhteistyötä ja tiedon jakamista monenlaisten toimijoiden kesken. Muutos voidaan saada aikaan vain vuoropuhelulla, johon osallistuvat sekä rakennetun ympäristön ammattilaiset että alan ulkopuoliset tahot.

– Kannattaa käyttää aikaa verkostoitumiseen ja yhteistyön rakentamiseen, sillä kukaan ei voi viedä kiertotaloutta eteenpäin yksin. Alalla on nyt hyvä tahtotila ja tekemisen meininki, mikä näkyy kehityshankkeiden, koulutusten, pilottien ja tutkimusten runsautena, totesi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen tilaisuuden avauspuheenvuorossa.

Hollannissa kiertotalous on jo konkretiaa
Jos Suomessa on menty kiertotaloudessa reippain askelin eteenpäin, on Hollannissa edetty harppauksin: ABN Amro -pankin Niina Pussinen (Business Development Manager, Circl), kertoi vuonna 2015 alkaneesta CIRCL (Circular economy platform) -projektista, jonka lopputuloksena pankin Amsterdamissa sijaitsevan pääkonttorin yhteyteen rakennettiin täysin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti valmistettu rakennus. Talon rakentamiseen käytettiin 40 prosenttia vähemmän materiaalia ja 60 prosenttia vähemmän neitseellisiä raaka-aineita kuin vastaavan, niin sanotulla perinteisellä tyylillä rakennettuun kiinteistöön. Esimerkiksi teräsbetonirunko korvattiin puulla ja julkisivun kivimateriaali lasilla ja alumiinilla.

Myös yksityiskohdissa hyödynnettiin kierrätettyjä materiaaleja: terassiin käytettiin vanhoja, puolitettuja katukiviä, eristyspaneelit tehtiin työntekijöiden vanhoista farkuista ja muun muassa paloletkukaapit, vessojen irtaimisto ja kaapelitelineet hankittiin purkujätteenä.
– Monista rakennusosista ja kalusteista ei edes huomaa, että ne ovat vanhoja. Purkujätteen hyödyntäminen on kasvussa Hollannissa, mutta toimiala vaatii vielä liikaa työvoimaa ja joutuu maksamaan liikaa jäteveroa ollakseen kannattavaa, Pussinen kertoi.

Kokeellisen hankkeen tavoitteena oli jakaa tietoa ja tehdä kiertotaloudesta käsin kosketeltavaa.
– Kiertotalous on monille vielä abstrakti asia. CIRCL-rakennuksesta on pyritty tekemään paikka, jossa kiertotalouden periaatteet voi aistia ja kokea. Hollannissa on tavoitteena, että vuoteen 2050 mennessä koko maa toimii täydellisesti kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Rakentamiselta tämä vaatii modulaarisuutta, jotta kaikki rakennusten osat voidaan purkaa siististi ja käyttää uudelleen. Tämä edellyttää muun muassa digitaalisia materiaalipasseja, joissa on paitsi tarkat tiedot komponenteista ja rakennustavasta myös tieto siitä, kuinka materiaalit voidaan käyttää uudelleen. (Lue lisää tästä puheenvuorosta)

Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen kertoo Kiertotalouden tiekartasta

Kohti uutta, kestävämpää talousmallia
Kiertotalous voi vähentää luonnonvarojen käyttöä 28 prosenttia ja kasvihuonepäästöjä 72 prosenttia. Sitran johtava kiertotalousasiantuntijana Nani Pajunen korosti kiertotalouteen siirtymisen olevan globaali, yhteinen ponnistus, jossa uusilla liiketoimintamalleilla saadaan tuloksia lainsäädäntöä nopeammin.
– Rakentamisen kannalta maailmanlaajuisesti merkittäviä kysymyksiä ovat muun muassa kaupungistuminen. Miten ratkaistaan kestävyys, kun 75 prosenttia maailman ihmisistä tulee elämään kaupungeissa? Tai miten saadaan erottelumenetelmät teollisuusmittakaavaan, jotta käyttöikänsä päässä olevat materiaalit pääsivät hyötykäyttöön? Kun tavoite on niinkin suuri kuin maailman talousmallin muuttaminen, tarvitaan todella laajaa yhteistyötä ja siiloista ulos tulemista. On mahdotonta ratkaista globaaleja haasteita kansallisesti, joten meidän on entistä rohkeammin avattava prosesseja ja opittava toisiltamme. Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäytössä tarvitaan uudenlaista osaamista: kykyä nähdä materiaali eri tasolla kuin perinteisesti, vaikkapa kemiallisen koostumuksen kannalta. Jokaisen on tunnistettava oma roolinsa kiertotalouden edistämisessä: emme niinkään tarvitse kiertotalouden ammattilaisia, vaan osaajia, joilla on ymmärrystä maailman tilasta, Pajunen pohti.

Muovien käyttö kestävälle pohjalle
Erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoi lokakuussa valmistuneesta Suomen muovitiekartasta, johon on koottu keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Rakentamisen osalta tärkeässä roolissa ovat etenkin inventaarion tekeminen rakennetun ympäristön muovien määrästä ja kierrätyspotentiaalista, pakkausmuovien vähentäminen, muovien materiaalitehokkuuden ja uusiomuovien käytön edistäminen sekä muovien tunnistamisen helpottaminen rakennusten tuotetietomallien avulla.

Kuittinen muistutti, että vaikka muovi on ympäristön kannalta monin tavoin ongelmallinen materiaali, sitä käytetään hyvästä syystä. Muovin tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa ja se sopii lähes kaikkiin käyttötarkoituksiin, se edistää resurssi- ja energiatehokkuutta kevyiden rakenteiden ja suojauksen muodossa sekä mahdollistaa ylipäätään nykyisen elämäntapamme. Kierotalouden toimenpiteillä voidaan välttää 50 prosenttia muoviteollisuuden päästöistä, joten muovissa piilee myös suuri potentiaali – olisiko suomalaisesta muoviteollisuudesta jopa edelläkävijäksi tällä saralla?

Julkiset hankinnat kiertotaloutta edistämässä
Päivän toisessa puheenvuorossaan ympäristöministeriön Matti Kuittinen käsitteli julkisilla varoilla tehtäviä rakennus- ja purkutöitä kiertotalouden ja elinkaarivaikutusten näkökulmasta. Seuraavan 15 vuoden aikana maailmassa käytetään 90 triljoonaa dollaria rakentamiseen, mikä muodostaa kolmasosan hiilidioksidipäästöistä. Suomessa tavoitteena on, että uusi hankintalaki ja purkutyöopas tukevat vihreää, julkista rakentamista. Kiertotaloutta edistäisivät myös hankinnan valmisteluun lisätyt resurssit.
– Jos ei rahaa, niin tarvitaan ainakin aikaa: hankinnan suunnittelu ja hankintastrategia ovat avainpaikkoja tehdä kiertotaloutta tukevia ratkaisuja, Kuittinen huomautti.

Globaalit verkostot kiertotalouden asialla
Sustainable Buildings and Construction Programme -ohjelman koordinaattori Pekka Huovila tarjosi katsauksen rakentamisen kiertotalouteen One Planet -verkostossa. Ympäristöministeriön, RMIT Universityn ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) yhdessä vetämän globaalin verkoston avulla tavoitetaan paikallisia tarpeita ja asiantuntijoita sekä pyritään tarjoamaan ratkaisuja rakentamisen koko elinkaarelle, ei pelkästään esimerkiksi jätteiden käsittelyyn. Ohjelmassa on juuri käynnistetty hanke, jossa kootaan hyviä case-esimerkkejä ympäri maailmaa, ja seuraavana tavoitteena on mm. kattavan asiantuntijatietokannan kokoaminen kiertotaloutta edistävien hankkeiden tarpeisiin.

Kiertotaloussprintti-hankkeen tulokset ja kiertotaloudesta viestiminen
Green Building Council Finlandin Jessica Karhu, Mikko Nousiainen ja Lauri Tähtinen kertoivat meneillään olevista hankkeista, Kiertotaloussprintin tuloksista ja kiertotaloudesta viestimisestä niin rakennusalalla kuin laajemminkin. Kiertotaloussprintti-hanke toi viime keväänä yhteen lähes sata suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaista. Yhteistyön tuloksena on julkaistu neljä konkreettista työkalua tai ohjetta rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseen.

  • Toimenpide-ehdotukset kiinteistö- ja rakennusalalle -julkaisuun on koottu 18 konkreettista ehdotusta siitä, miten kiertotalous saadaan osaksi kiinteistö- ja rakennusalan toimintakulttuuria. Ehdotukset on laadittu yli 60 eri organisaatiota edustavan asiantuntijan voimin, ja ne ulottuvat kiertotaloutta tukevista tontinluovutusehdoista, taloyhtiöiden tyhjien tilojen vuokraamiseen, hankintaohjeisiin, sopimusmalleihin ja tilojen yhteiskäytön euromääräisen hyödyn kuvaamiseen.
  • Kiertotalouskriteerien käyttö rakennushankkeessa -ohje linjaa yhteiset kriteerit kiertotalouden toteutumisen mittaamiselle. Ohje esittelee toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä kiertotalouden toteuttamiseksi rakennushankkeen eri vaiheessa aina kaavoituksesta, suunnitteluun, talonrakennukseen, infrarakentamiseen ja purkamiseen.
  • Kiertotalouden referenssit rakennetussa ympäristössä -julkaisu esittelee pohjoismaisia ja suomalaisia hankkeita ja toimii oppaana kaikille aiheesta kiinnostuneille.
  • Miten kiertotalousviestiä viedään eteenpäin -julkaisussa annettaan vinkkejä kiertotaloudesta viestimisen niin kiinteistö- ja rakennusalalle, ammattilaisille kuin tilaajallekin.– Tähän saakka tieto on ollut pirstaleista, mutta nyt kokonaisuus muotoutuu, kun hanke on tuonut asiantuntijat yhteen. Sprintin viestinnässä tärkeimpiä kulmia ovat tietoisuuden lisääminen, vaalivaikuttaminen, kaupunkien tukeminen hiilineutraalius-, resurssiviisaus- ja kiertotaloustavoitteissa sekä kiertotalouden nostaminen merkittäväksi teemaksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa, Nousiainen totesi.

Tähtinen nosti puheenvuorossaan esiin yhteisten kriteerien tärkeyden. On oltava yhdenmukaiset perusteet, jotta kiertotalouden toteutumista rakennetun ympäristön hankkeissa voidaan mitata.
– Jonkun täytyy vaatia, että hankkeessa toimitaan kiertotalouden mukaisesti. Jos kukaan ei ota sitä asiakseen, harvassa ovat ne hankkeet, jotka kiertotaloutta hyödyntävät. Kiertotalouskriteerien käyttö rakennushankkeessa -ohje tarjoaa opastusta kiertotalouden mukaisiin toimintamalleihin ja työkaluja tulosten mittaamiseen.

Tietoiskut hankkeista: kiertotalouden monet muodot
Tilaisuudessa kuultiin kolme tietoiskua kiertotalouden innovatiivisesta eteenpäinviemisestä. Aiheina olivat rakennusmateriaaliksi sopivat geopolymeerit, siirtokelpoisuutensa ansiosta vähähiiliset rakennukset ja kiertotalouden ehdoilla tehty kaupunkisuunnittelu.

WoolToLoop -hankkeesta kertoi Juho Yliniemi Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan yksiköstä. Mineraalivillapolymeerit eli geopolymeerit ovat kevyitä, kemiallisesti kestäviä materiaaleja, jotka voivat olla joko eristemateriaalin kaltaista ainetta tai kovaa, kiviainekseen verrattavaa ainetta. EU:ssa muodostuu mineraalivillajätettä noin 2,4 miljoonaa tonnia vuosittain ja esimerkiksi Oulussa mineraalivilla on suurin yksittäinen jätelaji.
– Paitsi että se ei ole jäte, vaan raaka-aine! Mineraalivillapolymeerejä voidaan käyttää muovin korvaajina esimerkiksi viemäriputkissa. Sementti-, betonit- ja muovituotannolla on raskaat ympäristövaikutukset, joten vaihtoehtoisia raaka-aineita ja teollisuuden sivuvirtoja olisi syytä hyödyntää laajemmin. Erään tutkimuksen mukaan geopolymeeri on jopa kolme kertaa teollista teräsbetonia lujempaa, Yliniemi huomautti.

Myyntijohtaja Mikko Ruopio Parmacolta kertoi siirtokelpoisten rakennusten konseptista: tehdasolosuhteissa tilaelementeistä rakennetut rakennukset vuokrataan asiakkaan käyttöön tilatarpeen vaatimaksi ajaksi, esimerkiksi 5–10 vuodeksi, minkä jälkeen ne siirretään seuraavaan kohteeseen.
– Kunnat ja kaupungit maksavat vuositasolla pitkälti toista miljoonaa euroa ylimääräisten tilojen lämmityksestä, huollosta ja ylläpidosta. Jossain on hirveä paine rakentaa uutta, kun taas toisaalla on tiloja vajaakäytöllä tai tyhjillään. Tiloja on, mutta ne ovat väärässä paikassa. Siirtokelpoisen rakennuksen hiilijalanjälki voi olla jopa neljä kertaa pienempi verrattuna paikalla rakennettuun. Ympäristöystävällisin neliö on rakentamaton neliö, summasi Ruopio.

Rakentamisen asiakasprojekteista Ethicalla vastaava Lilli Linkola kertoi kiertotalouden keskeisestä roolista Tampereen Hiedanrannan suunnittelussa. Tampereelle nousevaan uuteen kaupunginosaan tulee 25 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, ja tarkoituksena on tehdä kiertotaloudesta kaupunginosaa ohjaava elämäntapa.
– Tavoitteena on, että Hiedanranta on ensimmäinen kaupunginosa, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Keskeisiä periaatteita suunnittelussa ovat olleet materiaalien ja energialähteiden uusiutuvuus ja optimointi, kiertojen rakentaminen sekä älykkäät ratkaisut ja palvelut, Linkola kertoi.

Päättäjät mukaan kiertotaloustalkoisiin
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri nosti puheenvuorossaan esiin muutokseen vaikuttamisen myös ensi kevään vaaleissa, joissa yhtenä teemana on ilmastonmuutos.
– Onko vastuu kansalaisilla, yrityksillä vai päättäjillä? Kiertotalous ei synny vapaaehtoisesti, vaan tarvitaan raamia politiikasta. Yrityksille kiertotaloutta edistävissä ratkaisuissa on oltava selkeä ansaintalogiikka. Kansalaisten tehtävänä on puolestaan pitää teemaa esillä ja vaikuttaa edustajiin päättävissä elimissä: kasvokkain kohtaaminen on paras mahdollisuus vaikuttaa ja sitouttaa, Sauri totesi.

Tuumasta toimeen: miten kiertotalouden periaatteet saadaan käyttöön rakennusalalla?
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa suunvuoron saivat Nani Pajunen, Matti Kuittinen, Mikko Nousiainen ja Pekka Sauri. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutokseen ja maapallon elinkelpoisuuden turvaamiseen liittyvän julkisen keskustelun ja kiristyvän viranomaissäätelyn myötä kiertotaloutta koskevassa tietoisuudessa on vihdoin saavutettu kriittinen massa – ratkaisun ainekset on katettu, nyt on aika käydä pöytään.

– Ilmastonmuutoksen myötä olemme vakavassa tilanteessa. Asia ei parane murehtimalla vaan toimimalla: on suuri merkitys, onko viesti sävytetty ahdistuksella ja huolella vai toiveikkuudella ja ratkaisun aineksilla. Suomi on sopivan pienikokoinen maa toimimaan ketterästi. Uskon, että pystymme tähän, vaikka aikaa on vähän, totesi Matti Kuittinen.

– Suomi on selviytynyt monista haasteista koulutuksen ja osaamisen avulla, se valtti meillä edelleen on. Meillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kehittää ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin. Tarvitaan vain hieman lisää uskallusta ja riskinottoa. Näytetään päättäjille esimerkin kautta, mitä kiertotalouden alalla voidaan tehdä: onnistunut pilotti on vakuuttava todiste, Pekka Sauri totesi.

– Kahdessa vuodessa on tapahtunut mieletön hyppäys: tällä hetkellä lupaavista hankkeista on jopa runsaudenpula. Yhdessä tekemällä ja toisilta oppimalla voimme saavuttaa globaalisti toimivia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen, sanoi puolestaan Pajunen.

Samoilla linjoilla oli Nousiainen.
– Kiertotaloudessa tapahtuu nyt todella paljon. Ajattelu ja työkalut ovat jo pitkällä: osaamisesta ja alan tilanteesta voidaan olla ylpeitä. Yhteisen tekemisen ja aktiivisen viestinnän momentum pitää ehdottomasti hyödyntää!

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

Hiilineutraalius on päivän sana myös sisustamisessa!

17.2.2021

LOIKKA-blogi | Green Building Council Finland -yhteistyön yksi vahvuus löytyy sen laaja-alaisuudesta. Huomio kohdistuu rakentamiseen ja kiinteistöihin kokonaisuutena – myös sisustamisen ratkaisuihin, joiden saralla hiilineutraalius tekee tällä hetkellä vahvasti tuloaan.

Olemme yli 200 organisaation yhteistyöverkosto

17.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus hyväksyi uudet jäsenhakemukset 16.2.2021. Verkostossamme on nyt yli 200 organisaatiota. Toimikunnissamme on yli 400 aktiivista, kestävästi rakennetun ympäristön ammattilaista. Yhdessä olemme Suomen vaikuttavin ja laaja-alaisin

#BuildingLife Expert Fora 1

2.3.2021

Tapahtumissa kerätään tietoa KIRA-alan hiilineutraaliustoimenpideohjelman kokoamista varten. Tulosten avulla valmistellaan KIRA-alan ilmastokestävyyden nykytilakatsaus julkaistavaksi ympäristöministeriön Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarissa. Tuloksien avulla laadittu muutosta ohjaava toimenpideohjelma julkaistaan syksyllä World Green Building Weekillä.

NREP Green Building Council Finlandin jäseneksi

10.2.2021

NREP:n Liittyminen Green Building Council Finlandin toimintaan on osa NREP:n tavoitetta olla edelläkävijä rakennetun ympäristön hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

#BuildingLife -hankkeen Leaders’ Forumissa polkaistiin vähähiilisyyden toimintaohjelma käyntiin

8.2.2021
BuildingLife -hankkeen Leaders’ Forum starttasi 4.2.2021. Hankkeen Euroopan tason tavoite on laatia tiekartta EU:n lainsäädännölle kohti rakennusten koko elinkaaren päästöjen huomioimista ja tuomaan konkreettisia ratkaisuja rakennetun ympäristön päästöjen vähentämiseksi COP26-

Kiertotalouskaupungin kehittämisessä maankäytön suunnittelu on avainasemassa

3.2.2021

LOIKKA-blogi | Kuntien kiertotalouslähtöinen maankäytön suunnittelu ja aluekehitys jouduttavat siirtymää kiertotalouteen. Lisäksi ne tukevat kiertotalouteen nojaavan liiketoiminnan syntyä ja kasvua.

Palaute vuodelta 2020: FIGBC:lle arvosana 8,7

28.1.2021
Green Building Council Finland toteutti jäsentyytyväisyyskyselyn vuoden 2020 lopulla ja palautetta on myös kerätty jatkuvasti vuoden aikana. Saamiemme vastausten perusteella arvioimme toimintaamme jatkuvan parantamisen hengessä – toimintamme ja strategiamme ytimessä

Hyviä kokemuksia päästöttömien työmaiden infrahankkeista

27.1.2021

LOIKKA-blogi | Syksyllä 2020 julkaistiin vapaaehtoinen Päästötön työmaa green deal -sopimus, jonka tavoitteena on siirtyä asteittain fossiilivapaisiin infra- ja talorakennustyömaihin. Uusia toimintatapoja sekä hankintakriteereitä on jo sovellettu Helsingissä ja Espoossa.

Miisa Tähkänen ja Anne Valkama aloittavat Green Building Council Finlandilla

22.1.2021
Miisa Tähkänen aloittaa johtavana asiantuntijana 1.2.2021 ja Anne Valkama Green Building Council Finlandin viestintäpäällikkönä 25.1.2021. ”Rakennetun ympäristön suhtautuminen ilmastonmuutokseen tuottaa monia haasteita. Sektorin energiankulutus on 40 % ja C02-päästöt noin

Liity CEEQUAL asiantuntijaryhmään edistämään menetelmän käyttöä Suomessa!

20.1.2021

CEEQUAL-arviointimenetelmän hyödyntäminen kasvattaa suosiotaan Suomessa. Tule mukaan uuteen asiantuntijaryhmään verkostoitumaan ja vaihtamaan vertaistukea kestävän kehityksen menetelmän soveltamisesta infra-alalla!

Green Building Council Finlandin jäsenenä liityt alan edelläkävijöihin

20.1.2021

Onko sinun organisaatiosi 200. jäsenemme? Täytä jäsenhakemus jo tänään! Green Building Council Finlandin jäsenyys on vahva viesti sitoutumisesta rakennetun ympäristön toimintakäytäntöjen kehittämiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja kiertotalouden edistämiseen.

Geopolymeeribetonin comeback – Lohjan Pyörteessä vietiin kiertotalous käytäntöön poikkitieteellisellä yhteistyöllä ja rohkeudella

18.1.2021

LOIKKA-blogi | Erilaiset geopolymeerit ja vaihtoehtoisia sideaineita hyödyntävät betonit tekevät voimakkaasti paluuta rakennusmateriaaleiksi alhaisempien hiilidioksidipäästöjen ansiosta. Lohjan asuntomessuille 2021 valmistuvalle Pyörre-talolle valettiin aurinkoisena syyskuun maanantaina, 28.9.2020, geopolymeeribetonista autotallin lattia.

A-Insinöörit ja Realia ovat Green Building Council Finlandin kumppanijäsenet vuonna 2021

15.1.2021
A-Insinöörit ja Realia toimivat Green Building Council Finlandin kumppanijäseninä vuonna 2021. Kumppanijäsenten ja FIGBC:n yhteisenä tavoitteena on vauhdittaa rakennus- ja kiinteistöalan muutosta kohti ekologisesti kestävämpiä toimintatapoja ja ratkaisuja. Kuluvat vuodet

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM – SUOMEN KICK-OFF

4.2.2021
Forumin tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja ymmärrystä kiinteistö- ja rakennusalan sekä energiasektorin sisällä hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön tähtäävistä tavoitteista ja toimenpiteistä. Leaders’ Forumin tilaisuuksissa 2021 kuullaan alan parhaat esimerkit vaikuttavasta toiminnasta,

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymän kick- off -webinaari kutsui mukaan tekemään muutosta

13.1.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä hankkeen kick-off pidettiin 12.1.2021 yli 70 osallistujan seurassa. Kick-offin tavoitteena oli jakaa tietoa hankkeesta ja innostaa toimijoita mukaan. Jos et itse ehtinyt kick-off tilaisuuteen, ei

FIGBC:n kevätkokous 2021

25.3.2021
Hyvä jäsen, Kutsumme sinut Green Building Council Finlandin (GBC Suomi ry) kevätkokoukseen ja sen jälkeiseen #BuildingLife Leaders’ Forumiin. Kokous järjestetään Microsoft TEAMS -etäyhteydellä ja FIGBC:n toimistolla: katso tarkemmin kokouskutsusta. Jos

#BuildingLife -lähettiläät kannustavat nopeisiin toimiin rakennetun ympäristön hiilipäästöjen vähentämiseksi

12.1.2021
Joukko merkittäviä suomalaisia yritysjohtajia on lähtenyt #BuildingLife-lähettiläiksi näyttämään omalla esimerkillään, miten rakennettua ympäristöä viedään kohti hiilineutraaliutta. #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin hanke, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen

Jäsenemme – kerro ajankohtaisia kuulumisia tai näkökulmiasi Loikka-blogissa!

8.1.2021

Tervetuloa kirjoittamaan, herättämään keskustelua ja kertomaan organisaatiosi kestävän rakennetun ympäristön asioista laajemmalle yleisölle! Blogissa julkaistaan kannanottoja, nostoja ja mielipiteitä kiinteistö- ja rakennusalan hiilineutraalisuudesta, kiertotaloudesta ja kestävämmän elämän lähtökohdista kumpuavista aiheista.

WorldGBC:n vuosikertomus 2020 julkaistu: verkoston työ tarpeellisempaa kuin koskaan ennen

7.1.2021

World Green Building Council (WorldGBC) julkaisi vuodenvaihteessa vuosikertomuksensa vuodelta 2020. Julkaisussa esitellään sekä WorldGBC:n että maailmanlaajuisen Green Building Council -verkoston viime vuoden tärkeimpiä saavutuksia.

Fira Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Fira Group Oy:n jäsenekseen. Fira on rakennusalan rohkea uudistaja, joka luo kestävää rakennettua ympäristöä ihmisiä kuunnellen.

Kuljetusrinki Green Building Council Finlandin jäseneksi

18.12.2020

Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Kuljetusrinki Oy:n jäsenekseen. Kuljetusrinki Oy on 30-vuotias perheyritys, joka tuottaa ympäristönhuoltopalveluita meille ja tuleville sukupolville. Tärkeimpinä arvoina toimintaa ohjaavat vastuullisuus, läpinäkyvyys ja ympäristöasiat.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami