Kokoava raportti KIRA-kiertotaloussprintin tulosseminaarista 8.11.2018.
Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloussprintti -hankkeen tulosseminaarissa käsiteltiin laajasti keväällä käynnistyneen hankkeen tuloksia sekä kiertotalouden periaatteiden edistämistä rakennetussa ympäristössä. Monissa puheenvuoroissa päädyttiin samaan johtopäätökseen: Kiertotalouden muuttuminen puheista toiminnaksi vaatii yhteistyötä ja tiedon jakamista monenlaisten toimijoiden kesken. Muutos voidaan saada aikaan vain vuoropuhelulla, johon osallistuvat sekä rakennetun ympäristön ammattilaiset että alan ulkopuoliset tahot.
– Kannattaa käyttää aikaa verkostoitumiseen ja yhteistyön rakentamiseen, sillä kukaan ei voi viedä kiertotaloutta eteenpäin yksin. Alalla on nyt hyvä tahtotila ja tekemisen meininki, mikä näkyy kehityshankkeiden, koulutusten, pilottien ja tutkimusten runsautena, totesi Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen tilaisuuden avauspuheenvuorossa.
Hollannissa kiertotalous on jo konkretiaa
Jos Suomessa on menty kiertotaloudessa reippain askelin eteenpäin, on Hollannissa edetty harppauksin: ABN Amro -pankin Niina Pussinen (Business Development Manager, Circl), kertoi vuonna 2015 alkaneesta CIRCL (Circular economy platform) -projektista, jonka lopputuloksena pankin Amsterdamissa sijaitsevan pääkonttorin yhteyteen rakennettiin täysin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti valmistettu rakennus. Talon rakentamiseen käytettiin 40 prosenttia vähemmän materiaalia ja 60 prosenttia vähemmän neitseellisiä raaka-aineita kuin vastaavan, niin sanotulla perinteisellä tyylillä rakennettuun kiinteistöön. Esimerkiksi teräsbetonirunko korvattiin puulla ja julkisivun kivimateriaali lasilla ja alumiinilla.
Myös yksityiskohdissa hyödynnettiin kierrätettyjä materiaaleja: terassiin käytettiin vanhoja, puolitettuja katukiviä, eristyspaneelit tehtiin työntekijöiden vanhoista farkuista ja muun muassa paloletkukaapit, vessojen irtaimisto ja kaapelitelineet hankittiin purkujätteenä.
– Monista rakennusosista ja kalusteista ei edes huomaa, että ne ovat vanhoja. Purkujätteen hyödyntäminen on kasvussa Hollannissa, mutta toimiala vaatii vielä liikaa työvoimaa ja joutuu maksamaan liikaa jäteveroa ollakseen kannattavaa, Pussinen kertoi.
Kokeellisen hankkeen tavoitteena oli jakaa tietoa ja tehdä kiertotaloudesta käsin kosketeltavaa.
– Kiertotalous on monille vielä abstrakti asia. CIRCL-rakennuksesta on pyritty tekemään paikka, jossa kiertotalouden periaatteet voi aistia ja kokea. Hollannissa on tavoitteena, että vuoteen 2050 mennessä koko maa toimii täydellisesti kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Rakentamiselta tämä vaatii modulaarisuutta, jotta kaikki rakennusten osat voidaan purkaa siististi ja käyttää uudelleen. Tämä edellyttää muun muassa digitaalisia materiaalipasseja, joissa on paitsi tarkat tiedot komponenteista ja rakennustavasta myös tieto siitä, kuinka materiaalit voidaan käyttää uudelleen. (Lue lisää tästä puheenvuorosta)
Kohti uutta, kestävämpää talousmallia
Kiertotalous voi vähentää luonnonvarojen käyttöä 28 prosenttia ja kasvihuonepäästöjä 72 prosenttia. Sitran johtava kiertotalousasiantuntijana Nani Pajunen korosti kiertotalouteen siirtymisen olevan globaali, yhteinen ponnistus, jossa uusilla liiketoimintamalleilla saadaan tuloksia lainsäädäntöä nopeammin.
– Rakentamisen kannalta maailmanlaajuisesti merkittäviä kysymyksiä ovat muun muassa kaupungistuminen. Miten ratkaistaan kestävyys, kun 75 prosenttia maailman ihmisistä tulee elämään kaupungeissa? Tai miten saadaan erottelumenetelmät teollisuusmittakaavaan, jotta käyttöikänsä päässä olevat materiaalit pääsivät hyötykäyttöön? Kun tavoite on niinkin suuri kuin maailman talousmallin muuttaminen, tarvitaan todella laajaa yhteistyötä ja siiloista ulos tulemista. On mahdotonta ratkaista globaaleja haasteita kansallisesti, joten meidän on entistä rohkeammin avattava prosesseja ja opittava toisiltamme. Esimerkiksi materiaalien uudelleenkäytössä tarvitaan uudenlaista osaamista: kykyä nähdä materiaali eri tasolla kuin perinteisesti, vaikkapa kemiallisen koostumuksen kannalta. Jokaisen on tunnistettava oma roolinsa kiertotalouden edistämisessä: emme niinkään tarvitse kiertotalouden ammattilaisia, vaan osaajia, joilla on ymmärrystä maailman tilasta, Pajunen pohti.
Muovien käyttö kestävälle pohjalle
Erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoi lokakuussa valmistuneesta Suomen muovitiekartasta, johon on koottu keskeisiä toimia muovien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Rakentamisen osalta tärkeässä roolissa ovat etenkin inventaarion tekeminen rakennetun ympäristön muovien määrästä ja kierrätyspotentiaalista, pakkausmuovien vähentäminen, muovien materiaalitehokkuuden ja uusiomuovien käytön edistäminen sekä muovien tunnistamisen helpottaminen rakennusten tuotetietomallien avulla.
Kuittinen muistutti, että vaikka muovi on ympäristön kannalta monin tavoin ongelmallinen materiaali, sitä käytetään hyvästä syystä. Muovin tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa ja se sopii lähes kaikkiin käyttötarkoituksiin, se edistää resurssi- ja energiatehokkuutta kevyiden rakenteiden ja suojauksen muodossa sekä mahdollistaa ylipäätään nykyisen elämäntapamme. Kierotalouden toimenpiteillä voidaan välttää 50 prosenttia muoviteollisuuden päästöistä, joten muovissa piilee myös suuri potentiaali – olisiko suomalaisesta muoviteollisuudesta jopa edelläkävijäksi tällä saralla?
Julkiset hankinnat kiertotaloutta edistämässä
Päivän toisessa puheenvuorossaan ympäristöministeriön Matti Kuittinen käsitteli julkisilla varoilla tehtäviä rakennus- ja purkutöitä kiertotalouden ja elinkaarivaikutusten näkökulmasta. Seuraavan 15 vuoden aikana maailmassa käytetään 90 triljoonaa dollaria rakentamiseen, mikä muodostaa kolmasosan hiilidioksidipäästöistä. Suomessa tavoitteena on, että uusi hankintalaki ja purkutyöopas tukevat vihreää, julkista rakentamista. Kiertotaloutta edistäisivät myös hankinnan valmisteluun lisätyt resurssit.
– Jos ei rahaa, niin tarvitaan ainakin aikaa: hankinnan suunnittelu ja hankintastrategia ovat avainpaikkoja tehdä kiertotaloutta tukevia ratkaisuja, Kuittinen huomautti.
Globaalit verkostot kiertotalouden asialla
Sustainable Buildings and Construction Programme -ohjelman koordinaattori Pekka Huovila tarjosi katsauksen rakentamisen kiertotalouteen One Planet -verkostossa. Ympäristöministeriön, RMIT Universityn ja Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) yhdessä vetämän globaalin verkoston avulla tavoitetaan paikallisia tarpeita ja asiantuntijoita sekä pyritään tarjoamaan ratkaisuja rakentamisen koko elinkaarelle, ei pelkästään esimerkiksi jätteiden käsittelyyn. Ohjelmassa on juuri käynnistetty hanke, jossa kootaan hyviä case-esimerkkejä ympäri maailmaa, ja seuraavana tavoitteena on mm. kattavan asiantuntijatietokannan kokoaminen kiertotaloutta edistävien hankkeiden tarpeisiin.
Kiertotaloussprintti-hankkeen tulokset ja kiertotaloudesta viestiminen
Green Building Council Finlandin Jessica Karhu, Mikko Nousiainen ja Lauri Tähtinen kertoivat meneillään olevista hankkeista, Kiertotaloussprintin tuloksista ja kiertotaloudesta viestimisestä niin rakennusalalla kuin laajemminkin. Kiertotaloussprintti-hanke toi viime keväänä yhteen lähes sata suomalaista kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaista. Yhteistyön tuloksena on julkaistu neljä konkreettista työkalua tai ohjetta rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämiseen.
- Toimenpide-ehdotukset kiinteistö- ja rakennusalalle -julkaisuun on koottu 18 konkreettista ehdotusta siitä, miten kiertotalous saadaan osaksi kiinteistö- ja rakennusalan toimintakulttuuria. Ehdotukset on laadittu yli 60 eri organisaatiota edustavan asiantuntijan voimin, ja ne ulottuvat kiertotaloutta tukevista tontinluovutusehdoista, taloyhtiöiden tyhjien tilojen vuokraamiseen, hankintaohjeisiin, sopimusmalleihin ja tilojen yhteiskäytön euromääräisen hyödyn kuvaamiseen.
- Kiertotalouskriteerien käyttö rakennushankkeessa -ohje linjaa yhteiset kriteerit kiertotalouden toteutumisen mittaamiselle. Ohje esittelee toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä kiertotalouden toteuttamiseksi rakennushankkeen eri vaiheessa aina kaavoituksesta, suunnitteluun, talonrakennukseen, infrarakentamiseen ja purkamiseen.
- Kiertotalouden referenssit rakennetussa ympäristössä -julkaisu esittelee pohjoismaisia ja suomalaisia hankkeita ja toimii oppaana kaikille aiheesta kiinnostuneille.
- Miten kiertotalousviestiä viedään eteenpäin -julkaisussa annettaan vinkkejä kiertotaloudesta viestimisen niin kiinteistö- ja rakennusalalle, ammattilaisille kuin tilaajallekin.– Tähän saakka tieto on ollut pirstaleista, mutta nyt kokonaisuus muotoutuu, kun hanke on tuonut asiantuntijat yhteen. Sprintin viestinnässä tärkeimpiä kulmia ovat tietoisuuden lisääminen, vaalivaikuttaminen, kaupunkien tukeminen hiilineutraalius-, resurssiviisaus- ja kiertotaloustavoitteissa sekä kiertotalouden nostaminen merkittäväksi teemaksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa, Nousiainen totesi.
Tähtinen nosti puheenvuorossaan esiin yhteisten kriteerien tärkeyden. On oltava yhdenmukaiset perusteet, jotta kiertotalouden toteutumista rakennetun ympäristön hankkeissa voidaan mitata.
– Jonkun täytyy vaatia, että hankkeessa toimitaan kiertotalouden mukaisesti. Jos kukaan ei ota sitä asiakseen, harvassa ovat ne hankkeet, jotka kiertotaloutta hyödyntävät. Kiertotalouskriteerien käyttö rakennushankkeessa -ohje tarjoaa opastusta kiertotalouden mukaisiin toimintamalleihin ja työkaluja tulosten mittaamiseen.
Tietoiskut hankkeista: kiertotalouden monet muodot
Tilaisuudessa kuultiin kolme tietoiskua kiertotalouden innovatiivisesta eteenpäinviemisestä. Aiheina olivat rakennusmateriaaliksi sopivat geopolymeerit, siirtokelpoisuutensa ansiosta vähähiiliset rakennukset ja kiertotalouden ehdoilla tehty kaupunkisuunnittelu.
WoolToLoop -hankkeesta kertoi Juho Yliniemi Oulun yliopiston kuitu- ja partikkelitekniikan yksiköstä. Mineraalivillapolymeerit eli geopolymeerit ovat kevyitä, kemiallisesti kestäviä materiaaleja, jotka voivat olla joko eristemateriaalin kaltaista ainetta tai kovaa, kiviainekseen verrattavaa ainetta. EU:ssa muodostuu mineraalivillajätettä noin 2,4 miljoonaa tonnia vuosittain ja esimerkiksi Oulussa mineraalivilla on suurin yksittäinen jätelaji.
– Paitsi että se ei ole jäte, vaan raaka-aine! Mineraalivillapolymeerejä voidaan käyttää muovin korvaajina esimerkiksi viemäriputkissa. Sementti-, betonit- ja muovituotannolla on raskaat ympäristövaikutukset, joten vaihtoehtoisia raaka-aineita ja teollisuuden sivuvirtoja olisi syytä hyödyntää laajemmin. Erään tutkimuksen mukaan geopolymeeri on jopa kolme kertaa teollista teräsbetonia lujempaa, Yliniemi huomautti.
Myyntijohtaja Mikko Ruopio Parmacolta kertoi siirtokelpoisten rakennusten konseptista: tehdasolosuhteissa tilaelementeistä rakennetut rakennukset vuokrataan asiakkaan käyttöön tilatarpeen vaatimaksi ajaksi, esimerkiksi 5–10 vuodeksi, minkä jälkeen ne siirretään seuraavaan kohteeseen.
– Kunnat ja kaupungit maksavat vuositasolla pitkälti toista miljoonaa euroa ylimääräisten tilojen lämmityksestä, huollosta ja ylläpidosta. Jossain on hirveä paine rakentaa uutta, kun taas toisaalla on tiloja vajaakäytöllä tai tyhjillään. Tiloja on, mutta ne ovat väärässä paikassa. Siirtokelpoisen rakennuksen hiilijalanjälki voi olla jopa neljä kertaa pienempi verrattuna paikalla rakennettuun. Ympäristöystävällisin neliö on rakentamaton neliö, summasi Ruopio.
Rakentamisen asiakasprojekteista Ethicalla vastaava Lilli Linkola kertoi kiertotalouden keskeisestä roolista Tampereen Hiedanrannan suunnittelussa. Tampereelle nousevaan uuteen kaupunginosaan tulee 25 000 asukasta ja 10 000 työpaikkaa, ja tarkoituksena on tehdä kiertotaloudesta kaupunginosaa ohjaava elämäntapa.
– Tavoitteena on, että Hiedanranta on ensimmäinen kaupunginosa, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Keskeisiä periaatteita suunnittelussa ovat olleet materiaalien ja energialähteiden uusiutuvuus ja optimointi, kiertojen rakentaminen sekä älykkäät ratkaisut ja palvelut, Linkola kertoi.
Päättäjät mukaan kiertotaloustalkoisiin
Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri nosti puheenvuorossaan esiin muutokseen vaikuttamisen myös ensi kevään vaaleissa, joissa yhtenä teemana on ilmastonmuutos.
– Onko vastuu kansalaisilla, yrityksillä vai päättäjillä? Kiertotalous ei synny vapaaehtoisesti, vaan tarvitaan raamia politiikasta. Yrityksille kiertotaloutta edistävissä ratkaisuissa on oltava selkeä ansaintalogiikka. Kansalaisten tehtävänä on puolestaan pitää teemaa esillä ja vaikuttaa edustajiin päättävissä elimissä: kasvokkain kohtaaminen on paras mahdollisuus vaikuttaa ja sitouttaa, Sauri totesi.
Tuumasta toimeen: miten kiertotalouden periaatteet saadaan käyttöön rakennusalalla?
Tilaisuuden päättäneessä paneelikeskustelussa suunvuoron saivat Nani Pajunen, Matti Kuittinen, Mikko Nousiainen ja Pekka Sauri. Kaikki tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutokseen ja maapallon elinkelpoisuuden turvaamiseen liittyvän julkisen keskustelun ja kiristyvän viranomaissäätelyn myötä kiertotaloutta koskevassa tietoisuudessa on vihdoin saavutettu kriittinen massa – ratkaisun ainekset on katettu, nyt on aika käydä pöytään.
– Ilmastonmuutoksen myötä olemme vakavassa tilanteessa. Asia ei parane murehtimalla vaan toimimalla: on suuri merkitys, onko viesti sävytetty ahdistuksella ja huolella vai toiveikkuudella ja ratkaisun aineksilla. Suomi on sopivan pienikokoinen maa toimimaan ketterästi. Uskon, että pystymme tähän, vaikka aikaa on vähän, totesi Matti Kuittinen.
– Suomi on selviytynyt monista haasteista koulutuksen ja osaamisen avulla, se valtti meillä edelleen on. Meillä on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet kehittää ratkaisuja ihmiskunnan suuriin ongelmiin. Tarvitaan vain hieman lisää uskallusta ja riskinottoa. Näytetään päättäjille esimerkin kautta, mitä kiertotalouden alalla voidaan tehdä: onnistunut pilotti on vakuuttava todiste, Pekka Sauri totesi.
– Kahdessa vuodessa on tapahtunut mieletön hyppäys: tällä hetkellä lupaavista hankkeista on jopa runsaudenpula. Yhdessä tekemällä ja toisilta oppimalla voimme saavuttaa globaalisti toimivia ratkaisuja kiertotalouden edistämiseen, sanoi puolestaan Pajunen.
Samoilla linjoilla oli Nousiainen.
– Kiertotaloudessa tapahtuu nyt todella paljon. Ajattelu ja työkalut ovat jo pitkällä: osaamisesta ja alan tilanteesta voidaan olla ylpeitä. Yhteisen tekemisen ja aktiivisen viestinnän momentum pitää ehdottomasti hyödyntää!
