Tämä artikkeli avaa kiertotalous aiheisen artikkelisarjamme. Keväällä 2019 julkaisemme noin kerran viikossa yhden kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä käsittelevän artikkelin. Seuraa aihetta myös twitterissä @KRkiertotalous ja #KIRAkiertotalous
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnonvarojen säästämiseksi tarvitaan ripeitä toimia. Rakennetun ympäristön toimijat ovat avainasemassa kiertotalousyhteiskunnan luomisessa. Viisi politiikan, tutkimuksen ja teollisuuden asiantuntijaa kertoo, miksi rakennetun ympäristön kiertotalous on tärkeä.
Kolmasosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy rakennettuun ympäristöön. Rakennukset käyttävät 40 % maailman luonnonvaroista ja sähköstä, ja Suomessa merkittävä osa jätteistä ja ylijäämämaista syntyy rakentamisessa ja rakentamiseen liittyvissä toiminnoissa. Kiinteistö- ja rakennusala onkin ryhtynyt toimiin ja päämäärä on yhteinen: kiertotalouden vauhdittaminen. Rakennetulle ympäristölle kiertotalous on välttämätön keino ratkaista ilmastonmuutoksen, hupenevien luonnonvarojen, kiristyvän lainsäädännön ja kasvavien jätemäärien tuottamia haasteita.
Green Building Council Finlandin Sitran tuella käynnistämä kiinteistö- ja rakennusalan Kiertotaloussprintti tähtää alan muutokseen, niin että kiertotaloustoimet ja -kriteerit tulevat osaksi jokapäiväistä rakennetun ympäristön suunnittelua ja käyttöä. Hanke on koonnut yli 70 kiinteistö- ja rakennusalan toimijaa, yritystä, tutkijaa ja kuntien edustajaa kehittämään yhdessä ymmärrystä kiertotaloudesta sekä valjastamaan kiertotalouden hyödyt kestäväksi liiketoiminnaksi. Sitra ja ympäristöministeriö toimivat hankkeen ohjausryhmässä. Ympäristöministeriössä on käynnissä vähähiilistä rakentamista tukeva tiekarttatyö, johon kiertotalouden edistäminen kiinteistö- ja rakennusalalla liittyy.
– Taistelu ilmastonmuutoksesta käydään kaupungeissa. Ilman kaupunkien rakentamisen, käytön ja kunnossapidon kiertotalouden nopeaa kehitystä tämä taistelu käy hankalaksi. Onkin hieno nähdä, että kiinteistö- ja rakennusalalta on syntynyt joukko ratkaisuehdotuksia Kiertotaloussprintin kautta. Näistä ehdotuksista on hyvä jatkaa kohti käytäntöä, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.
Rakennettu ympäristö suuressa roolissa kiertotaloudessa
Kiertotalouteen siirtyminen ei rajoitu vain tiettyihin materiaaleihin tai aloihin. Kyseessä on järjestelmätason muutos, joka vaikuttaa koko talouteen ja koskee kaikkia tuotteita ja palveluita. Suomessa rakennettu ympäristö muodostaa 80 % kansallisvarallisuudestamme, joten vaikutus leviää laajalle.
– Rakennetussa ympäristössä kulutetaan vuodessa maailman raaka-aineista noin 50 %
Yksi maailman megatrendeistä on kaupungistuminen. Se, miten tulevaisuuden kaupungit suunnitellaan ja rakennetaan, on ratkaisevaa, kun haluamme edistää kiertotalousyhteiskunnan syntymistä. Kiertotalouden ratkaisut tulee ottaa käyttöön niin alueiden kuin rakennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi alueet tulee suunnitella sellaisiksi, että kiertotalouden mukainen elämäntapa voi niillä toteutua, Sitran johtaja Mari Pantsar sanoo.
Rakennetulla ympäristöllä on kiertotaloudessa olennainen rooli materiaalien ja energian kiertokulkujen optimoimisessa sekä resurssien palauttajana ja uudistajana. Rakennusten suunnittelussa on hyödynnettävä vanhoja ympäristöjä niiden elinkaarta uudistaen ja käyttöarvoa pidentäen, ja tarpeettomille materiaaleille sekä tuotteille on etsittävä uusia käyttömahdollisuuksia, jotta niihin sitoutunut rahallinen ja käyttöarvo säilyvät eri kierroissa.
– Suurin osa kansallisvarallisuudestamme on sidottuna rakennettuun ympäristöön. Mikäli haluamme tehdä vaikuttavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, on juuri rakennussektori se toimiala, jonka kautta voidaan saada aikaiseksi mittakaavaltaan merkittäviä ratkaisuja, NCC Industryn liiketoiminta-alueen johtaja Jyri Salonen muistuttaa.
Kiertotalous uudistaa kiinteistö- ja rakennusalan
Kiertotalous on samalla merkittävä kehittymisen ja muutoksen mahdollisuus kiinteistö- ja rakennusalalle. Muuttuvassa toimintaympäristössä innovatiivisia tuotteita ja palveluita kehittäville edelläkävijöille on tarjolla runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
– Rakentamisessa käsitellään suuria materiaalimääriä ja hyödynnämme jo nyt laajasti erilaisia rakennus- ja purkujätteitä sekä teollisuuden sivuvirtoja. Potentiaalia on vielä suurempaan hyödyntämiseen, mutta toimivassa kiertotaloudessa se vaatii myös lainsäädännöllisten esteiden tunnistamista ja poistamista, toteaa Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Uudet toimintamallit voivat törmätä konkreettisiin esteisiin esimerkiksi rakennushankkeissa.
– Ketterät kokeilut esimerkiksi materiaalien uusiokäytön osalta muuttuvat helposti sekä taloudellisesti että aikataulullisesti mahdottomiksi, kun hankkeita koskevaan sääntelyyn sovelletaan tiukkaa varovaisuusperiaatetta, NCC:n Jyri Salonen kertoo.
Kuitenkin kiertotalous on jo mahdollistanut NCC:lle myös uudenlaista toimintaa.
– Olemme kehittäneet tarjoomaamme erilaisia tuotteita, palveluita ja konsepteja, joilla pienennämme sekä omaa että asiakkaidemme jalanjälkeä ja siirrymme kohti kiertotaloutta. Kokemuksemme mukaan kiertotalous tarjoaa huikean potentiaalin rakennusalan kehittämiselle, kunhan vain uskallamme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilla uudenlaisia ratkaisuja, Salonen jatkaa.
Matka on alkanut, mutta vauhtia täytyy kasvattaa
Kiinteistö- ja rakennusalan yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja on Kiertotaloussprintti-hankkeessa tunnistettu useita. Uudet tavat toimia eivät kuitenkaan vakiinnu itsestään: oikeaan ohjaavan sääntelyn sekä innovaatioiden lisäksi tarvitaan myös tahtoa muutoksen tekemiseen.
– Kokonaisen alan muuttuminen ei ole kivutonta, ja muutoksessa tulee olemaan sekä voittajia että häviäjiä, mutta aktiiviset innovoijat voittavat todennäköisemmin, Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen sanoo.
Aikaa ei kuitenkaan ole hukattavaksi, jos kiinteistö- ja rakennusala haluaa osaltaan auttaa Suomea saavuttamaan tavoitteensa olla johtava kiertotalousmaa ja hiilineutraali vuonna 2045. Lisäksi monet kaupungit ovat asettaneet itselleen tätäkin kunnianhimoisempia tavoitteita olla hiilineutraaleja jo 2030 -luvulla.
– Alalla on osaamista sekä yhteinen tahtotila edistää kiertotalouden toteutumista. Nyt tarvitaan kuitenkin konkreettisia ponnisteluja yhteisen tavoitteen eteen, jotta pystymme hillitsemään riittävästi ilmaston lämpenemistä. Kiertotalous on maraton, joka täytyy juosta sprintin nopeudella, Nousiainen lisää.
———–
Rakennetun ympäristön kiertotalous näkyy kevään aikana kiinteistö- ja rakennusalalla eri tavoin. Kiertotaloussprintti-hanke vie KIRA-alan kiertotalousviestiä kansanedustajaehdokkaille, ja ala kokoontuu Sitran järjestämän WCEF – World Cirlular Economy Forum -tapahtuman rakennetun ympäristön päivänä 5.6. rakentamaan kiertotaloushenkeä yhdessä. Rakennetun ympäristön kiertotalouden etenemistä voit seurata Twitterissä @KRkiertotalous sekä tunnisteella #KIRAkiertotalous
Lisätiedot figbc.fi/kiertotalous
Kiertotaloussprintti yhdistää kiinteistö- ja rakennusalan toimijoita, yrityksiä, tutkijoita ja kuntien edustajia kehittämään yhdessä ymmärrystä kiertotaloudesta sekä valjastamaan kiertotalouden hyödyt kestäväksi liiketoiminnaksi. Hanketta koordinoi Green Building Council Finland ja sen rahoittaa Sitra. Hanke käynnistyi maaliskuussa 2018 ja tulokset esiteltiin marraskuussa 2018. Vuonna 2019 Kiertotaloussprintti jalkauttaa hyviä käytäntöjä KIRA-alalle. Kiertotaloussprintti määrittelee alan kiertotaloustavoitteet sekä keinot niihin pääsemiseksi. Kiertotaloussprintin tavoitteena on sysätä liikkeelle muutos.
