Kiertotalous näyttelee yhä näkyvämpää roolia rakennetun ympäristön kehittämisessä. WCEF2019-suurtapahtuman yhteydessä 5.6.2019 järjestettävässä Kiertotalous + Rakentaminen -tapahtumassa julkistetaan Kiertotaloussprintti-hankkeen tuloksena laaditut ohjeet, joiden avulla kaupungit ja kunnat voivat ohjata rakentamista kohti kiertotalouden mukaista toimintaa.
Kestävä kaupunkisuunnittelu ja yhdyskuntarakentaminen ovat avainasemassa rakennetun ympäristön kiertotalouden edistämisessä, sillä reunaehdot kiertotalouden toteutumiselle luodaan jo kaavoitusvaiheessa.
– Tontinluovutusehdot ovat tehokas toimenpide, joilla kunnat ja kaupungit voivat ohjata rakennushankkeita kohti kiertotalouden mukaista toimintaa. Kiertotaloutta tukevia toimenpiteitä on pilotoitu Suomessa useissa hankkeissa, mutta yleistä toimintamallia kiertotalouden huomioimiselle tontinluovutusehdoissa ei ole muodostunut. Kunnilla on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä kierrätysmateriaalien ja -tuotteiden sekä elinkaarisopimusmallien tilaajina. Kunnat ovatkin nyt avainasemassa muutoksen jalkautumisessa, sanoo Jessica Karhu Green Building Council Finlandista.
Rakentaminen + Kiertotalous -tapahtuman järjestävät yhdessä Ympäristöministeriö, Green Building Council ja Sitra. Seminaarin pääpuhujiin lukeutuvat mm. “A changemaker’s guide to the future -kirjan vuoden 2019 alussa julkaissut tanskalainen kestävän arkkitehtuurin ekspertti Anders Lendager sekä Yhdysvalloissa vaikuttava, puurakentamiseen ja rakentamisen ympäristövaikutuksiin perehtynyt arkkitehti Alan Organschi. Lisäksi puhujina on kattava joukko rakennetun ympäristön kiertotalouden asiantuntijoita Suomesta ja Euroopasta.
Seminaaria voi seurata suoratoistona (livestriimaus) klo 8:30-16. Seminaarissa on kaksi osaa: aamupäivän osuus pidetään englanniksi ja iltapäivän suomeksi.
Kello 12.45 alkavassa seminaarissa julkaistaan ehdotus kiertotaloutta tukeviksi tontinluovutusehdoiksi. Lisäksi julkaistaan kattava listaus Suomessa jo käynnissä olevista rakennus- ja kiinteistöalan kiertotaloushankkeista ja parhaista kiertotalousesimerkeistä. Jo aiemmin on julkaistu ohje kiertotalouskriteereiden käyttöön rakennetun ympäristön hankkeissa sekä kiinteistö- ja rakennusalan yhdessä laatimat kiertotaloustavoitteet.
Yritykset esittelevät jo toimivia kiertotalousratkaisujaan
Kello 13.30 alkavassa pitchauksessa 10 kiinteistö- tai rakennusalan toimijaa esittelee toimivia kiertotalousratkaisuja kiinteistön elinkaaren eri vaiheisiin. Mukana ovat rakennustyömaiden ylijäämäongelmia ratkova Netlet, mineraalivillajätteiden hyödyntämistä ekobetonin raaka-aineena tutkiva Oulun yliopisto, muovieristeitä kierrättävä Finnfoamin Kierrätyssäkki, kiertotaloutta rakennushankkeissa edistävä NCC, Espoon kaupunki ja Keran alueen kiertotaloustulevaisuus, Ilmarinen ja kiertotalous tilaajan näkökulmasta, Vantaan kiertotaloustiekartta ja CIRCUiT hanke, kiertotalous rakennuttamisessa ja RAKLI, CirEco Finlandin kiertotalouskohde sekä Ethica kaupungin suunnittelusta ekosysteeminä.
Kiertotaloussprintti vauhdittaa kiinteistö- ja rakennusalan muutosta
Keskiviikkona 5.6. huipentuva Kiertotaloussprintti-hanke kokosi reilun vuoden aikana yhteen yli 70 kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaista, tutkijaa ja kuntien edustajaa kehittämään ratkaisuja kestävämpään rakennettuun ympäristöön ja valjastamaan kiertotalouden hyötyjä kestäväksi liiketoiminnaksi. Tuloksena syntyi kattava valikoima työkaluja, toimenpide-ehdotuksia ja ohjeita kiertotalouden edistämiseksi niin yritystoiminnassa kuin kuntien päätöksenteossa. Syksyllä kiertotalouden käsittely jatkunee Suomen EU-puheenjohtajakaudella ja hallitusohjelman toteuttamisessa.
Kiertotaloussprintti on tuonut uusia näkökulmia myös Suomen päättäjille. Eduskuntavaalien yhteydessä 44 kansanedustajaehdokasta sitoutui edistämään rakennus- ja kiinteistöalan kiertotaloutta työssään kansanedustajana allekirjoittamalla kiertotalouslupauksen. Oppeja kiinteistö- ja rakennusalan päättäjille on tuotu myös kiertotalousyhteiskuntana edelläkäyvästä Hollannista.
– Rakennusten energiatehokkuus ei yksin riitä pitämään maapallon lämpenemistä 1,5 asteessa. Jotta luonnonvarapulaa ja ilmastonmuutosta voitaisiin torjua, tulee rakennusten suunnittelua, toteutusta, käyttöä ja kierrätystä muuttaa kokonaisvaltaisesti. Rakennuksista purettava materiaali pitää hyödyntää uudelleen, rakennustuotteita on tehtävä uusiomateriaaleista, yläjäämämaamassoja hyödynnettävä infrarakentamisessa ja tilojen yhteiskäyttöä edistettävä sekä kiertotalous huomioitava niin maankäytön kuin rakennustenkin suunnittelussa, erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä sanoo.
Hankkeessa koottuun Toimenpide-ehdotuksia kiertotalouden toteuttamiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla -julkaisuun on kerätty konkreettiset ehdotukset kiinteistö- ja rakennusalalle ulottuen kiertotaloutta tukevista tontinluovutusehdoista taloyhtiöiden tyhjien tilojen vuokraamiseen, hankintaohjeisiin, sopimusmalleihin sekä tilojen yhteiskäytön euromääräisen hyödyn kuvaamiseen.
Puolet maailman raaka-aineista käytetään rakentamiseen
Kiertotaloudessa on kiinteistö- ja rakennusalalla suuri potentiaali niin ympäristön kuin uusien liiketoimintamahdollisuuksien kannalta. Maailmanlaajuisesti rakennusala käyttää noin 40 % maailman raaka-aineista ja aiheuttaa kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä.
Suomessa rakennettu ympäristö aiheuttaa 38 prosenttia maamme kasvihuonepäästöistä ja kuluttaa 35 prosenttia energiasta. Rakennettu ympäristö muodostaa yli 83 prosenttia kansallisvarallisuudestamme eli yli 565 miljardia euroa sekä 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme.
Tilaisuudessa esitellyt Kiertotaloussprintin julkaisut:
Amsterdamin KIERTOTALOUSEKSKURSION OPIT
Lisätietoja:
Jessica Karhu, Senior Sustainability Specialist,
Green Building Council Finland (GBC Suomi ry)
jessica.karhu@figbc.fi
Puh: 040 675 8899
Matti Kuittinen, erityisasiantuntija
Ympäristöministeriö,
matti.kuittinen@ym.fi
Puh: 02 952 50268
