Green Building Council Finland

Kiertotaloussprintti vauhdittaa alan muutosta

Viime keväänä alkanut Green Building Councilin koordinoima ja Sitran tukema hanke kiertotaloudesta on edennyt puoliväliin. Dynaaminen joukko asiantuntijoita kokoontui kiertotaloussprintin väliseminaarissa elokuisena torstai-iltapäivänä löytämään keinoja, jotta saavutamme kiertotalouden aikaisemmin määritellyt seitsemän tavoitetta (kiertotalouden tavoitteet). Hanke etenee tavoitteiden  määrittämisen jälkeen, keinojen ja toimenpiteiden kehittämiseksi ja päättyy elokuussa 2019.

Hankkeen myötä esiin on astunut alan asiantuntijoita ja vaikuttajia edistämään kiertotaloutta KIRA-alalla. Yhteistyössä on kirjattu jatkotavoitteet, kehitetty keinoja mitata kiertotalouden toteutumista sekä saatu useita tahoja tietoisemmaksi kiertotalouden merkityksestä. Hankkeen myötä olemme lähempänä yhteistä ymmärrystä kiertotalouden edistämisestä ja lisäämme tietoisuutta laajalla rintamalla – kukin osallistuja omalta näköalapaikaltaan. Sitra on tukenut hanketta alusta alkaen.

Tiukka fakta CO2-päästöjen määristä herätteli aiheeseen leikkimielisellä tietovisalla, kun Matti Kuittinen Ympäristöministeriöstä maalaili kiertotalouden merkityksen laajuutta. Vakava viesti on se, että päästömäärät ovat suuremmat kuin hiilinielut. Maapallo elää yli varojensa ja kasvatamme jatkuvasti ilmastovelkaa. Kiertotaloustoimenpiteillä materiaalipäästöjä pystytään vähentämään 56% nykyisistä määristä. Materiaaleja kierrättämällä päästään suurimpiin päästösäästöihin. Materiaalien käytön ennustetaan kasvavan noin 2-4 kertaiseksi vuoteen 2100 mennessä. Kaikki kiertotalouden edistämiseksi tehtävä työ on siten hyvin merkityksellistä.

Työpajoissa pohdittiin kiertotalouskriteerien käyttöä ja tiedon leviämistä

Seminaarin kolmessa eri työpajassa oli tehtävänä tunnistaa tapoja, joilla tavoittaa avainhenkilöitä ja verkostoitua, jalkauttaa kiertotalouskriteerit käyttöön ja tunnistaa keinoja, kuinka eri kohderyhmille voidaan viestiä kiertotaloudesta. GBC:n Jessica Karhu valotti meneillään olevia kiertotaloushankkeita, kaupunkien ja kuntien sitoutumista hiilineutraalisuuteen ja uusien koulutusohjelmien syntymistä aiheen ympärille. Kiertotalouskriteerien koostamisessa ollaan päästy hankkeen työryhmissä hyvin eteenpäin, kehui GBC:n Lauri Tähtinen. Koko rakentamisen prosessi on paloiteltu osiin ja tarkasteltu jokaista vaihetta tarkemmin kiertotalouden näkökulmasta.

Keskeisin tavoite kiertotaloussprintti-hankkeessa on viestinnällinen, totesi GBC:n Mikko Nousiainen. Miten haluamme kiertotaloudesta viestiä? Kuinka lisätä tietoisuutta? Työpajoissa virisi vilkasta keskustelua aiheesta. Verkostoituminen ja tiedonvaihto ovat keskeisiä työkaluja, joilla viesti kantautuu kauemmas. Yhteyshenkilöiden löytäminen eri kohderyhmien välillä on avainasemassa, jotta kiertotalousviestit saavuttavat eri toimijoita.

Toimimme globaalin ongelman ratkaisemiseksi. Mikko Kiesiläinen ajatushautomo Liberalta toi esiin markkinamekanismien valjastamisen kiertotalouden työkaluiksi. Mitä paremmin tiedetään hinta käytetyille materiaaleille, sitä helpompaa kiertotaloutta on toteuttaa. Asiaa olisi syytä lähestyä energianhinnoittelun kautta. Jos energian hinta asetettaisiin oikealle tasolle, heijastuisi se myös raaka-aineiden hintoihin.

Samuli Sinisalo Kalevi Sorsa -säätiöltä kommentoi kiertotaloussprintin kaltaisten hankkeiden muuttavan poliittista ilmapiiriä tiedostavampaan suuntaan. Lainsäädännön päivittäminen edistäisi kiertotaloustoimia eniten.

Santtu Palokangas Alankomaiden suurlähetystöstä kertoi Hollannin kokeilevasta kulttuurista, joka näkyy useissa rakennuskohteissa. Kohteissa on toteutettu kiertotaloutta muun muassa rakentamisessa, tieverkostojen luomisessa ja yhteisöllisten tilojen käytössä. Kohteista saamme arvokasta esimerkkimateriaalia ja kokemusta erilaisista kiertotalouden ratkaisuista KIRA-alalle. Eri maiden välistä yhteistyötä täytyy lisätä ja vaalia.

Tilaisuudessa kuultiin myös kolme nopeaa esitystä työryhmätöistä

Kiertotaloutta pitää ajatella jo ennen kuin hankintoihin ryhdytään. Tällöin pystytään suunnittelemaan mahdollisten kierrätysmateriaalien käyttö paremmin ja välttämään sudenkuoppia. Hankinta-asiakirjoissa kiertotalouskriteerien tulee näkyä, kiteytti Jessica Karhu GBC:ltä.

Alpo Tani Helsingin kaupungilta pohti, miten alueiden ja rakennusten käyttötarkoitusten muuttamiseen suhtaudutaan. Ilmastotavoitteet ohjaavat käyttötarkoitusten kartoittamista.

Yksi kiertotalouden toteutumisen muoto on rakennusten korkea käyttöaste. Tämä voisi toteutua yhteisöllisten tilojen lisäämisellä. Tiina Seppälä painotti, että yhteisöllisten tilojen käyttäminen vaatii käyttäjiltään suvaitsevaisuutta, mutta sen tulee olla helppoa myös teknisesti.

Seminaari oli inspiroiva ja herätteli palaamaan tarmokkaasti työryhmien asiakokonaisuuksien pariin. Kiertotalouden sosiaaliset, taloudelliset ja tekniset ulottuvuudet, kestävä kehitys, standardit ja mittaaminen kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Ohjaavalla keskustelulla on keskeinen rooli kiertotalouden edistämisessä. Laitetaan sana kiirimään, juoksutossut jalkaan ja jatketaan seuraavalle rastille!

Tilaisuuden esitykset löytyvät näistä linkeistä:

Avauspuheenvuoro – Matti Kuittinen, ympäristöministeriö

Läpileikkaavat toimenpiteet – GBC Finland

Kommentti – Santtu Palokangas, Alankomaiden suurlähetystö

Asiantuntijaryhmien tuloksia – Alpo Tani, Tiina Seppälä & Jessica Karhu

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.