Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa 8.6.
Oulun tapaamisen avasi Pohjois-Suomen Rakennusklusteria edustanut Mikko Heikkinen. Klusteri yhdistää Pohjois-Suomen rakentamisalan yritykset, oppilaitokset ja viranomaiset toimimaan rakentamisalan sekä alueellisen kehittymisen parhaaksi. Tavoitteena on laaja verkostoituminen, yhteisiin kehityshankkeisiin osallistuminen ja laajempi yhteistyö niin Euroopassa kuin Skandinaviankin alueella.
Hiili-intensiivisten resurssien hukkaaminen on epätaloudellista
Globaalisti katsoen tuotannon päästöistä teräksen ja sementin osuus kattaa lähes puolet. Käytämme siis hiili-intensiivisiä materiaaleja runsaasti rakentamisessa, kertoi Lilli Linkola, Ethica Finland. ”Samalla myös hukkaamme näitä materiaaleja paljon, sillä kaikista Euroopan Unionin alueella syntyvistä jätteistä rakennusala tuottaa 35 %. Siksi kiertotaloudella on kiire. Ei tulisi puhua siitä, että hiilineutraalius ensin ja sitten kiertotalous, vaan toteuttaa sekä hiilineutraaliuteen että kiertotalouteen siirtyminen yhtä aikaa.”
Jotta resursseja ei hukattaisi enää näin, tavoitteena tulisi olla tuotteissa, rakennuksissa ja materiaaleissa arvon säilyttäminen mahdollisimman pitkään. Arvon säilyttämisen näkökulmasta yksi tärkeä teema on urban mining, jossa hyödynnetään jo olemassa olevia resursseja suunnittelun lähtökohtana.
Uudenlaista ajattelua on esimerkiksi purettavien rakennusten täyttäminen hiekalla ja hyödyntäminen energiavarastoina. Tästä hyvänä esimerkkinä on Polar Night Energy.
Kiertotalouden periaatteiden mukaan suunniteltu rakennus on pitkäikäinen, muuntojoustava, monikäyttöinen ja uusiutuva. Se on myös käyttäjälleen terveellinen ja turvallinen käyttää. “Suunniteltu purettavaksi” -ajattelu varautuu jo rakennusta suunniteltaessa sen purkamiseen. Käytännössä voidaan hyödyntää irrotettavia ja vapautettavia kiinnitystekniikoita muille kuin kantaville osille. Näitä ratkaisuja rakennustuoteteollisuudessa on jo runsaasti tarjolla.
Katso Lilli Linkolan esitysmateriaalista suosituksia tuotteista ja materiaaleista sekä esimerkkejä sertifikaateista. (pdf)
Hankintalaki mahdollistaa kestävät hankinnat
Hankintalain uudistus 2017 mahdollistaa entistä paremmin kestävyysnäkökulmien huomioon ottamisen hankinnoissa, kertoi Katriina Alhola, SYKE. Julkisten hankintojen suurin päästö on energiantuotannosta (rakennusten lämmittäminen ja energian tuottaminen rakennetulle ympäristölle), toinen merkittävä tekijä ovat rakennusmateriaalit.
Julkisissa hankinnoissa keskitytään erityisesti tuotteen tai palvelun koko elinkaarenaikaisiin päästöihin. Keskeisiä määrittäviä tekijöitä ovat energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttö sekä materiaalivalinnat. Kiertotaloushankinnoissa edistetään haitattomien, turvallisen ja tunnettujen materiaalien hankintaa.
Kiertotalous näkyy vahvasti yksittäisen hankintaprosessin eri vaiheissa aina hankinnan valmistelusta lähtien. Kilpailutuskriteerien lisäksi tasapuolinen markkinavuoropuhelu, tarkka tarpeen määrittely kiertotalousnäkökulmasta ja hankintapäätöksen jälkeen vaikutusten arviointi ovat merkittävässä roolissa.
Oulun parhaat esimerkit
Mirja Illikainen, Oulun yliopistolta kertoi yliopiston profiloituvan teollisuuden sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämiseen. InStreams on profilaatiohanke, mutta myös yliopiston tutkijoista koottu monitieteinen tutkimusyhteisö. Yhteisö tekee epäorgaanisten materiaalien perustutkimusta, teknologioiden kehittämistä mutta myös tuotteiden tai palveluiden kaupallistaminen on tavoitteena.
Tunnetuin tulos lienee geopolymeeribetonin hyödyntäminen Wool2Loop -projektissa.
Katso Mirja Illikaisen esitysmateriaali sekä kaikki esimerkit innovaatioista ja yhteistyömahdollisuuksista (pdf).
Satu Pietola, Oulun kaupunki, kertoi CircVol – suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa – hankkeen tuloksista. Kuudesta suurimmasta suomalaisesta kaupungista (6Aika) hankkeeseen osallistui neljä suurinta kaupunkia. Oulun osatoteutus keskittyi Välimaalle, johon luotiin kiertotalousalue yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi kokeiluina Oulussa toteutettiin neljä pilottia: Välimaalle suunniteltiin ja rakennettiin hulevesien pilottirakenne, jossa hyödynnettiin teollisia sivuvirtoja. Lisäksi Välimaan vanhalle kaatopaikka-alueelle perustettiin non-food -kasvatuskoealue. Kaksi muuta pilottia käsittivät hyperspektrikuvaamisen maamassojen ja haitta-aineiden tunnistamisessa sekä metaanin hyödyntämistä liikennepolttoaineena.
Tutustu Satu Pietolan esitysmateriaaliin sekä CircVol -hankkeeseen.
Oulun Energian kiertotalouspäällikkö Heikki Harju-Autti kertoi Oulun pyrkivään hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on luoda Pohjois-Suomelle edellytykset saavuttaa EU:n kierrätystavoitteet ja saada kiertotaloudesta liiketoiminnallista kasvua. Oulun Energia investoi muun muassa mekaaniseen jätteiden lajittelulaitokseen. Kierrätysmateriaaleja jalostetaan hyötykäyttöön ja toisaalta kierrätyspolttoaineeksi biovoimalaitokselle. Näihin kelpaamaton aines päätyy ekovoimalaitokselle.
Tutustu tarkemmin OEKITA -projektiin, jätteiden mekaaniseen lajitteluun ja laitoksen toimintaan.
Tampere edelläkävijänä ilmastotavoitteissa
Tampereen kaupungin tulevaisuuden ilmastotavoitteista kertoi Tampereen alueen tapaamisessa 24.3. Laura Inha, myös hiljattain #BuildingLife -hankkeen lähettilääksi lupautunut Sustainable Tampere -ohjelman kehityspäällikkö. Laura kertoi kaupungin ilmastotavoitteista yleisesti sekä nosti kiinteistö- ja rakentamisalalle sopivia nostoja erityisesti kiertotalouteen liittyen. Inha esitteli kaupungin hiilineutraaliustiekartan laadintaprosessia ja juuri julkaistua ilmastovahtia. Tiekartassa on kuusi teemaa, joiden alle on kerätty 37 toimenpidekokonaisuutta. Hankkeen edesauttamiseksi on hyödynnetty kaupungin strategista johtamismallia. Tiedostetaan myös, että kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii yhteistyötä.
Katso tarkemmin Laura Inhan esitysmateriaali (pdf)
Case-esimerkki data-alustan pilotoinnista Pirkanmaalla
Motivan Paula Eskola, kertoi kiertotalouden hyödyntämisen suurin este olevan kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Motiva pyrkii laatimaan datapohjaisen alustaekosysteemin, jota kautta toimijat voivat paremmin hyödyntää toistensa hukkamateriaaleja, ja toisaalta päästä hukistaan eroon. Alustaekosysteemin on tarkoitus myös auttaa mahdollisten lupa-asioiden selvittämisessä. Esityksessä esitettiin myös materiaalikiertoalustan suhde kiertotalousekosysteemiin.
Katso Paula Eskolan esitysmateriaali.
Motivan alustan valmistelu aloitetaan pian. Alustan on tarkoitus alustavasti tukea suunnittelijoita ja purkusuunnittelijoita työssään.
ST-toteutusmalli ja kiertotalouden hankintakriteerit infrarakentamisen muutoksen ajureina – Case Yliopistonkadun katusaneeraus oli aiheena Tampereen kaupungin Tommi Halosen esityksessä. Esityksessä esiteltiin Tampereen kaupungin kiertotaloustavoitteet ja KIEPPI-hankkeen toimintaa.
KIEPPI – Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli -hankkeen yhtenä kohteena on infra-ala ja tarkemmin pohdinta, miten kaupunkien hankinnoilla voidaan edistää infra-alaa systemaattisesti kohti kiertotaloutta. Tampereen kaupungin kiertotaloustavoitteet ovat hyvin kunnianhimoiset: esimerkiksi uusiomateriaaleja halutaan käyttää kuusi kertaa nykyistä enemmän. Hankkeessa todettiin, että osaamista ja mahdollisuuksia on jo olemassa runsaasti, mutta julkiset hankinnat ovat yksi pullonkaula tehokkaampaan kiertotalouteen.
KIEPPI-hankkeessa laadittiin kiertotaloutta edistävät kilpailutuskriteerit infra-alalle ja pilotoitiin niitä sekä ns. “Suunnittele ja toteuta” (ST) -toimintamallia. Näin kaupungin, eli tilaajan rooli muuttui niin, ettei tilaaja otakaan enää kantaa suoraan kiertotaloustavoitteiden käytännön toteuttamisen kysymyksiin. Toisin sanoen rakennustekniseen määrittelyyn ja suunnitteluun kyettiin näin hyödyntämään myös yksityisten toimijoiden koko laajaa tietomäärää.
Katso Tommi Halosen esitysmateriaali.
Mitä on kiertotalous
Näin kysyy tilaisuuksissamme Visa Kivisaari, FIGBC. Kiertotalous on uusi taloudellinen toimintatapa, jolla on mahdollisuus vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja materiaalisidonnaisia päästöjä merkittävästi. Kiertotaloudessa jätettä syntyy vähän, sillä toisen hukkamateriaali on toisen raaka-aine. Kiertotaloudessa myös omistamisen muodot muuttuvat ja digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisen jakamistalouden. Toisaalta kiertotalous muodostaa tulevina vuosina merkittävästi uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotalouden edistäminen on osa nykyistä hallitusohjelmaa sekä alan järjestöjen vähähiilisyyden tiekarttoja. Suomessa on käynnissä myös monia kiertotalouden kehityshankkeita. FIGBC:n verkkosivuilta löytyy tietopankki, jossa esitellään yritysten kiertotalousreferenssejä ja koulutus- sekä kehityshankkeita.
