Kiinteistö- ja rakennusalalla on käynnissä kiertotalouden vallankumous. Viime vuosina alan ammattilaisten kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut huimasti. Green Building Council Finlandin ja Sitran järjestämiin kiertotaloushankkeisiin on osallistunut toista sataa rakennetun ympäristön asiantuntijaa. Kiertotalousvalmennuksen tulokset näyttävät, miten kiertotaloudesta tulee valtavirtaa.
Suomen kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalous on vähähiilinen. Suuntaviivat ja tiekartta ovat olemassa, nyt on tekojen aika. Pääpiirteissään näin tiivisti Sitran johtava asiantuntija Nani Pajunen viestinsä Kiertotalousvalmennuksen tulosseminaarin kuulijoille. Satapäinen kiinteistö- ja rakennusalan ammattilaisista koostunut yleisö kokoontui seuraamaan kaksi vuotta sitten aloittamansa yhteistyön tuloksia.
– Yhteiskunnan jokaisen sektorin on oltava mukana muutoksessa. Meidän jokaisen pitäisi löytää oma roolimme kiertotaloudessa, mitä omassa työssä pitäisi tehdä toisin ja mistä saada tietoa sekä tukea, Pajunen muistutti.
Kiinteistö- ja rakennusalan ylle on viime aikoina sovitettu ilmasto- ja luonnon monimuotoisuuskriisin ratkaisijan viittaa. Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys päästöjen tuottamisessa ja energian kuluttajana. Myös kiertotaloudessa sillä on olennainen rooli materiaalien ja energian kiertokulkujen optimoimisessa ja resurssien palauttajana ja uudistajana.
Vuonna 2018 käynnistyneen Sitran ja Green Building Council Finlandin vetämän Kiertotaloussprintti-hankkeen jälkeen alan kiinnostus aihetta kohtaan on kasvanut.
– Alan ensimmäisen yhteishankkeen käynnistymisen jälkeen on tapahtunut valtava muutos. Nyt näyttää, että ala on todella ottanut vastuun asiasta. Hiilineutraaliksi kiertotaloudeksi muuttuminen vaatii niin syvällisiä tutkimushankkeita kuin luentojakin, mutta tärkein asia on, että muutosta tehdään nyt yhdessä, Pajunen summasi.
Seminaarin asiantuntijayleisö arvioi, että ammattilaisen mahdollisuuksia tehdä kiertotalousmuutosta omassa työssään edistäisi parhaiten asiakkaiden ja yhteistyötahojen suurempi kiinnostus sekä oman kiertotalousosaamisen parantaminen.
Yhteistyö saa aikaan isoja ratkaisuja
Kokonaista toimialaa koskevan muutoksen onnistumisen kannalta on keskeistä, että ala on itse määritellyt, mitä hiilineutraali kiertotalous sille tarkoittaa ja asettanut tavoitteet muutokselle. Kiinteistö- ja rakennusalan yhdessä päättämistä tavoitteista nousi 18 tärkeintä toimenpidettä, joita lähdettiin testaamaan vuonna 2020 Kiertotalousvalmennukseksi nimetyissä piloteissa.
Kolmessa pilottiprojektissa ratkottiin käytännön kiertotaloushaasteita yhdessä Senaatti-kiinteistöjen, SATO Oyj:n sekä Helsingin kaupungin kanssa. Kiertotalousvalmennuksen työpajoissa kehitettiin konkreettisia, työympäristöihin, rakennusten purkamiseen sekä kaavoitukseen liittyviä kiertotalousratkaisuja ja jaettiin havaintoja koko alan kesken hyödynnettäväksi.
Kiertotalous osana kestävää kaupunkisuunnittelua
Helsingin kaupunki osallistui Kiertotalousvalmennukseen purkavaa täydennysrakentamista sisältävällä asemakaavan muutoshankkeella. Mellunmäessä sijaitseva hanke mahdollistaa tiiviiden kantakaupunkimaisten korttelien rakentamisen ja uutta asuntokerrosalaa joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Hanke on käynnistynyt tontin omistavien taloyhtiöiden aloitteesta ja suuresta korjausvelasta.
Korttelin kiertotaloutta edistäviin ratkaisuihin kuuluu laajamittainen satsaus hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin viitesuunnitelmassa ja niihin varautuminen kaavassa. Viitesuunnitelman ja päätöksenteon tukena käytettiin hiilijalanjälkilaskentaa ja hankkeessa edellytetään purkukartoitusta. Myös viherkatot ovat osa korttelia, kaavalla velvoitetaan toteuttamaan pysäköintilaitoksen katto yhteispihana.
Valmennus avasi kiertotaloutta kaavoittajille konkreettisesti.
– Havaitsimme on, että Helsingissä edistetään kiertotaloutta jo monin tavoin, vaikkei sitä juuri tällä sanalla ole välttämättä tuotukaan esiin, kertoivat Anri Linden ja Leena Holmila Helsingin asemakaavoituksesta.
Helsingissä uusissa asemakaavoissa huomioidaan tyypillisesti jo viherkerroin, hulevesien paikallinen hallinta ja uusiutuvan energian käyttö sekä kansallisia määräyksiä energiatehokkaampi rakentaminen. Nykytoimia ovat lisäksi puurakentamisen edistäminen, pitkäikäiset materiaalit sekä jakamistalouden mahdollistaminen mm. yhteistiloilla ja yhteiskäyttöautoilla. Myös vähähiilisiä liikkumisratkaisuja edistetään, kaupungissa toimii ylijäämämaiden massakoordinointi ja päästöttömien työmaita pilotoidaan.
Työtilasuunnittelussa näkyvissä kiertotaloutta
Senaatin pilotissa käsiteltiin kiertotaloutta työympäristöjen kehittämisessä ja muutostilanteissa.
Senaatti valitsi valmennuksen kohteeksi oman toimintansa kehittämisen. Pilotissa laadittiin muun muassa ohjeita kiertotalouden jalkauttamiseksi työympäristökehittämiseen ja toimitilojen vuokraukseen.
– Uskon, että jatkuva parantaminen ja kiertotalouden oppien vieminen kaikkiin hankkeisiin on hedelmällistä. Se on asia, jonka kanssa jokainen organisaatio joutuu painimaan, työympäristöyksikön asiantuntija Riikka Manninen Senaatilta kertoi.
Työpajoihin osallistui iso joukko ihmisiä Senaatista sekä kumppaneita, joiden kanssa Senaatti toteuttaa hankkeitaan. Tuloksena saatiin kiertotalousideoita, joiden toteutettavuutta ja ilmastovaikutuksia on arvioitu.
Jatkokehitykseen nousivat mm. suunnitteluohjeiden päivitys, investointipäätöksiä tukeva työkalu, tietopankki eri suunnittelualojen asiantuntijoille sekä asiakkaan sitouttaminen kiertotalous- ja ympäristötavoitteisiin. Yhteistyö koettiin onnistuneeksi, ja tärkeää oli saada foorumi kiertotalouteen liittyvälle keskustelulle.
Purkamisen kiertotalous tuo mahdollisuudet uusiokäytölle
Saton pilotissa käsiteltiin purkumateriaalien hyödyntämistä uudisrakentamishankkeessa. Helsingin Oulunkylässä oli päätetty purkaa vuonna 1977 valmistuneet huonokuntoiset kerrostalot, joiden 155 asunnon tilalle rakennetaan yli 500 uutta asuntoa. Purkaminen vai säilyttäminen on olennainen kysymys tällaisissa hankkeissa, ja Satoa kiinnosti löytää keinoja hanketalouden ja ympäristömahdollisuuksien vertailuun.
Hankkeessa teetettiin kevyt purkukartoitus, josta ilmeni, että betoni muodosti 95 % kaikesta materiaalista. Laadukasta betonimursketta tarjottiin alueen muille rakentajille ja mahdollisuutta hyödyntää purkubetonia läheisillä Raide-Jokerin työmailla tutkittiin, siinä onnistumatta.
– Yleisesti purkumateriaalin hyödyntäminen uudisrakennuksessa oli vaikeaa, sillä rakennusosat tai laitteet eivät täytä uudisrakentamisen lujuus-, terveellisyys-, turvallisuus- ja energiavaatimuksia, suunnittelupäällikkö Jussi Väisänen Satolta kertoi.
Vanhan materiaalin työstäminen uuteen käyttöön osoittautui myös kalliiksi. Ennen purkamista Sato laittoi kaiken irtaimiston kiertoon, ja kohteessa yhdessä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen kanssa järjestetty kierrätystapahtuma osoittautui menestykseksi.
– Paikalla vieraili päivän aikana noin 150 ihmistä ja jääkaappeja, väliovia, tiskipöytiä, hanoja ja paljon muuta myytiin suoraan kohteesta. Erityisesti viherkasveja haettiin pihalta vielä seuraavankin päivänä, Väisänen kertoi.
Kiertotalous saa jatkoa osaamiskeskittymänä
FiGBC:n ja Sitran käynnistämä Kiertotalousvalmennus syntyi tarpeesta jatkaa aiemmassa Kiertotaloussprintti-hankkeessa tunnistettua muutosta kohti hiilineutraalia kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä.
Vuonna 2020 toteutettu valmennus saa myös jatkoa. Seuraavaksi Green Building Council Finland ryhtyy rakentamaan KIRA-kioski -nimistä kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden osaamiskeskittymää, jossa toimialan osaajista ja yrityksistä luodaan verkosto vahvistamaan ekosysteemiä.
Kiertotalousvalmennus-hankkeen rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja se toteutettiin yhteistyössä Helsingin kaupungin, SATO Oyj:n ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa.
Vinkkikortit avuksi matkalla kiertotalouteen
Kiertotalousvalmennuksen työpajojen opit ja niiden perusteella kehitetyt ideat kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen on koottu tulosjulkaisuun sekä vinkkikortteihin. Seitsemän korttia keskittyy kukin eri aiheeseen. Kortit sisältävät nopeasti omaksuttavia muistilistoja ja vinkkejä kiertotalouden huomioimiseen rakentamisen eri vaiheissa. Kortit ovat kaikkien kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden vapaasti käytettävissä.
Kiertotalousvalmennuksen vinkkikortit
(lataa PDF-tiedostoina)
- Kiertotalous työympäristöjen suunnittelussa ja konseptoinnissa
- Kiertotalous työympäristöratkaisuissa
- Purkamisen hierarkia
- Ota purkumateriaalit käyttöön!
- Näin järjestät purkamisen pop-up tapahtuman
- Näin suunnittelet kiertotalousrakennuksen
- Näin otat kiertotalouden mukaan aluesuunnitteluun
Kiertotalouden esimerkkikohteisiin Suomessa ja ulkomailla voi tutustua FIGBC:n referenssipankissa: https://figbc.fi/referenssit/?_refe_filter_teemat=kiertotalous
Kiertotalousratkaisuja rakennetun ympäristön tarpeisiin: Materiaaleja, tuotteita ja palveluja, jotka helpottavat kiertotalouden mukaisten ratkaisujen toteuttamista kiinteistö- ja rakentamisalan hankkeissa: https://figbc.fi/kiertotalousratkaisuja
Lataa Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosraportti PDF-tiedosto
Katso tallenne Kiertotalousvalmennus -hankkeen tulosseminaarista vimeo.com-palvelussa
