Green Building Council Finland

Kokemuksia kiinteistö- ja rakennusalan tulevaisuustaajuudesta

Mitä jos rakennukset olisivatkin täysin muunneltavia käyttötarkoituksesta riippumatta? Mitä jos yksityisautoilua ei enää tarvittaisikaan? Mitä jos neitseellisiä luonnonvaroja ei enää käytettäisi tai kaikki rakentaminen olisikin hiilipositiivista? Tällaisia kysymyksiä kysyttiin Green Building Council Finlandin Tulevaisuustaajuus-työpajassa maanantaina 12.9.2022 Helsingin Hakaniemessä.

Työpaja aloitti vuoden 2022 Green Building Week -tapahtumakokonaisuuden hienoissa Siltasaari 10-tiloissa. Tämän vuoden teemana viikolla on tulevaisuuden kestävä rakentaminen. Vasta peruskorjattu yli 100-vuotias arvorakennus toimikin hienona näyttämönä rakentamisen tulevaisuuden pohdiskeluun ja visualisointiin. Pääsin itse seuraamaan työpajatyöskentelyä eturivistä osallistujan roolissa.

Tulevaisuustyöpaja vision luomiseksi

Kun pyrimme katsomaan tulevaisuuteen, olemme usein rajoitettuja nykyhetken tilanteeseen. Emme silloin kykene näkemään suuremman yhteiskunnallisen murroksen vaatimaa muutosta tai tunnistamaan tulevaisuusoletuksia, jotka rajoittavat visioomme pääsyä. Tulevaisuuden visioiden ja tarvittavien toimien visualisointia helpottamaan on kuitenkin olemassa työkaluja kuten tulevaisuustaajuustyöpaja -menetelmä. Työskentelytavan on kehittänyt Sitra ja maanantaina Sanna Rekola (Sitra) veti työpajan 23 FIGBC:n kutsuvieraalle. Osallistujat koostuivat rakennusalan asiantuntijoista sekä alan opiskelijoista. Työpaja olikin kerännyt kattava listan kestävään rakentamiseen intohimoisesti suhtautuvia asiantuntijoita.

Suuntana hiilineutraali rakennettu ympäristö

Työpajan tuloksena visualisoitiin sekä toisaalta haastettiin rakentamisen tulevaisuutta sekä toimia näiden tulevaisuuksien saavuttamiseksi. Keskustelulle pyrittiin luomaan mahdollisimman turvallinen tila, jotta kaikki saisivat äänensä kuuluviin ja käytävä keskustelu olisi rakentavaa.

Aloitimme Suuntana hiilineutraali rakennettu ympäristö -otsikon alta. Osallistujana teemaa pääsi tarkastelemaan ja miettimään niin omakohtaisesti kuin yhdessä muiden osallistujien kanssa. Keskustelu oli vilkasta niin yhteisissä keskusteluissa kuin pienryhmissäkin. Asiaa ja ideoita olisi varmasti riittänyt yli työpajalle varatun ajan.

Tulevaisuus voi olla mitä vain tästä hetkestä eteenpäin tapahtuvaa ja sitä voidaan tarkastella mitä erilaisemmilla aikajänteillä. Tässä työpajassa keskityttiin vuoteen 2050. Tällä 30 vuoden aikahypyllä haluttiin varmistaa, että nykyhetkeen liittyvistä rajoitteista olisi mahdollista irtautua.

Tulevaisuusoletuksemme ja niiden haastaminen

Tulevaisuusajattelu on yhteiskuntamme kehityksen kannalta hyvin tärkeää. Jos halutaan saavuttaa tietty tulevaisuuden tila, tulisi meidän tietää minkälainen tämä tulevaisuus on. Tulevaisuusajattelun avulla voimme hahmottaa selkeämmin, mitä tulisi tapahtua, jotta toivottuun visioon päästäisiin ja minkälaisilla teoilla tämä muutos saataisiin aikaan. Työpajatyöskentely aloitettiin miettimällä selkeitä ajankohtaisia teemoja liittyen rakentamiseen ja sen tulevaisuuteen kestävyyden näkökulmasta. Energiakriisi ja maailmantilanne puhututtivat osallistujien keskuudessa, mutta myös pitempiaikaiset kehityskulut kuten kiertotalous ja elinkaariajattelu nousivat esiin. Keskustelua herätti myös rakentamisen rooli ja sen tulevaisuuden painopisteet sekä laatu. Lämmittelyn jälkeen lähdettiin jatkotyöskentelyyn virittäytymään jo alussa mainittujen Mitä jos -kysymysten avulla.

Mahdollisuus ja vastuu

Työpajan vetäjä Sanna Rekola kiteytti oman roolimme tulevaisuuteen vaikuttajina selkeästi; tulevaisuuksia on useita ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa niihin. Tämä johtaa myös vastuuseen ajatella pitempää aikaväliä. Meillä on tapana ajatella usein vain todennäköisimpiä tulevaisuuksia. Kuitenkaan ne eivät aina toteudu ja aivan viime vuosina olemme kohdanneet useita erilaisia tapahtumia ja kehityskulkuja, joihin emme ole osanneet varautua. Koronapandemia ja esimerkiksi Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat olleet osoitus tästä. Epävarmuudesta huolimatta meidän tulisi osata kohdistaa huomiomme tiettyyn suuntaan osoittaviin tulevaisuuksiin ja pyrkiä niitä kohti.

Haastamisesta kuvitteluun ja toimintaan

Alun ohjeistuksien ja virittymisen jälkeen työpajassa päästiin jakautumaan pienenpiin ryhmiin ja keskittymään itse haastamiseen ja kuvitteluun. Ryhmille esitettiin äänitteinä erilaisia tulevaisuudenkuvia vuodesta 2050. Tulevaisuudenkuvista keskusteltiin, niiden taustalla olevia oletuksia pyrittiin tunnistamaan ja mietittiin, voidaanko näitä oletuksia haastaa. Itse työskentelin tulevaisuuden muuttuvaa arkea käsittelemän tulevaisuuskuvan kanssa, jossa saimme miettiä mihin oletuksiin pohjautuu kuvamme ilmastonmuutoksen tulevista vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme.

Haastamisen jälkeen alettiin kuvitella. Menneisyyteen katsomalla tunnistettiin asioita, jotka ovat johtaneet nykytilanteeseen. Taustatekijöinä tunnistettiin teemoja aina 70-luvun öljykriisistä ja elementtirakentamisen yleistymisestä digitalisaation tuomiin vaikutuksiin sekä rakentamisen tarpeiden muuttumiseen nykypäivänä. Menneisyydestä siirryttiin pian nykyhetkeen ja pohdittiin yhdessä, mitkä tällä hetkellä vaikuttavat tapahtumat, ilmiöt ja tekijät tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa rakentamisen laatuun ja kestävyyteen.

Visioita tulevaisuudesta ja toimia muutoksen aikaansaamiseksi

Kuvittelun jälkeen mietittiin, mihin osallistujat itse voisivat vaikuttaa ja miten tämä mahdollinen vaikutus tulisi näkymään tulevaisuudessa. Jokainen pohti asiaa omalta kohdaltaan ja aihetta lähdettiin sitten jatkotyöstämään pienryhmiin ryhmän yhteiseksi visioksi tulevaisuudesta vuonna 2050. Visio tuli ryhmissä kiteyttää yhtenäiseksi jämäkäksi kuvaukseksi. Näiden visioiden vaatimat muutoksia lähdettiin sitten pohtimaan kolmella tasolla; ajattelumalleissa tapahtuvina muutoksina, rakenteissa tapahtuvina muutoksena ja käyttäytymisessä tapahtuvina muutoksina. Tämän lisäksi pohdittiin, minkälaisilla toimilla alan organisaatiot voisivat näitä muutoksia edistää.

Ryhmät tuottivat viisi erilaista visiota tulevaisuudelle sekä kaikkiin kolmeen muutoksen tasoon vaikuttavat toimet. Visiot olivat keskenään erilaisia, mutta tavoite niissä kaikissa oli sama; kestävämpi rakennetun ympäristön tulevaisuus. Erilaisista toimista muodostui suuri paletti erilaisia tapoja vaikuttaa muutokseen ja ohjata kehitystä kriittisen massan saavuttamiseksi. Työpajan tarkoitus ei ollut sitouttaa työpajaan osallistuneita ehdottamiinsa toimiin tai luoda konkreettista tiekarttaa matkalla hiilineutraaliin rakennettuun ympäristöön. Tarkoitus oli minun mielestäni haastaa niitä oletuksia, joita meillä on tulevaisuudestamme ja miettiä mihin me kaikella toimillamme loppujen lopuksi pyrimme.

Työpajaan osallistuneet ovat kestävyyden asiantuntijoita ja toimivat sen kanssa jokapäiväisessä työssään. Kuitenkin tämän kaltaista ajattelua ja tulevaisuusoletuksiemme haastamista olisi hyvä harrastaa useamminkin ja kaikilla aloilla sekä toiminnan tasoilla. Itse koin työpajan piristäväksi ja inspiroivaksi. Usein miellän tulevaisuudenkuvat synkiksi ja uhkaaviksi, kuitenkin työpajan jälkeen vahvimpana tunteena olivat toivo ja usko alan kehitykseen. Muutoksen tarve yhteiskuntamme ja rakentamisen prosesseissa on fakta. Joskus on kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, millaista tulevaisuutta olemme tässä murroksessa rakentamassa. Millaisia ovat omat tekomme ja millä muutoksen tasoilla tulevaisuuden visiomme voitaisiin saavuttaa. Tulevaisuuksia on monia emmekä voi täysin tietää, mitä tuleman pitää. Meidän onkin tärkeää osata kyseenalaistaa todennäköisintä tulevaisuutta ja kysyä itseltämme useammin – mitä jos.

Heikki Moilanen
projektiassistentti
Green Building Council Finland

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia