Kompensaatiot osana kiinteistöalan ilmastotyötä

Loikka-blogi

Anna Lemström
Business development manager
South Pole

Kompensaatio on puhuttanut viime aikoina sekä yrityksiä että kuluttajia, julkista sektoria ja jopa lainvalvojia. IPCC:n julkaistua vuoden 2018 raporttinsa ilmastonmuutos sai vihdoin sille jo pitkään kuuluneen huomion ja näkyvyyden, ja nyt pohditaan parhaita toimia sen hillitsemiseksi. Toimilla on kuitenkin kiire: aikaikkuna ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen ja jopa kahteen asteeseen on sulkeutumassa, ja tarvitsemme kaikki keinot käyttöön nyt, myös kiistellyn kompensaation.

Kompensaatioiden kysynnän kasvaessa myös tarjonta kasvaa ja uudenlaisia toimijoita ja palveluita tulee markkinoille vauhdilla. Usein voi olla haastavaa tietää mihin tulisi luottaa, mutta sisäistämällä muutamat kriittiset tosiasiat tiedostavan päätöksen tekeminen on jo paljon helpompaa.

Varmennettuja tekoja ilmastopäästöjen pienentämiseksi

Ilmastokompensaatiossa kompensoidaan päästöjä investoimalla hankkeisiin, jotka on yksinomaan kehitetty vähentämään päästöjä muualla, esim. hiilinieluja vahvistamalla tai uusiutuvia energialähteitä lisäämällä. Näiden hankkeiden toteutuneet päästövähennykset verifioidaan ja rekisteröidään kolmannen osapuolen toimesta päästövähennysyksiköiden muodossa. Jokainen päästövähennysyksikkö tai ns. carbon credit edustaa yhtä hankkeen avulla vältettyä tai ilmakehästä poistettua hiilidioksiditonnia.

Jotta voidaan tietää, että kompensaatio on oikeasti toteutunut, on hankkeen ja sen päästövähennyksien oltava aitoja, verifioituja, pysyviä ja lisällisiä. Lisällisyys on yksi kompensaation tärkeimmistä ja myös haastavimmista osa-alueista. Lisällisyys tarkoittaa, ettei hankkeesta aiheutuvia päästövähennyksiä olisi tapahtunut ilman kyseistä hanketta, eikä hankkeen toteutus olisi ollut kannattavaa ilman päästövähennysyksiköistä peräisin olevia tuloja. Ainoastaan lisällisten hankkeiden avulla yritys voi uskottavasti kompensoida väistämättömiä päästöjään.

Kompensaatiohankkeiden kaukainen sijainti herättää usein kysymyksiä yritysten ja myös kuluttajien keskuudessa. Vapaaehtoiset kompensaatiomarkkinat perustuvat edelleen Kioton protokollaan, jonka mukaisesti päästökompensaatiohankkeita voi kehittää ainoastaan kehittyville markkinoille, tasa-arvoisemman siirtymän varmistamiseksi.

8 askelta onnistuneeseen kompensaatioon

  1. Tunne päästösi: ensimmäinen askel kompensaatioon on hyvä ymmärrys omista päästöistä ja päästölähteistä. Laske päästösi tai teetä kattava päästölaskelma ja -analyysi asiantuntijalla.
  2. Laadi kunnianhimoinen päästövähennyssuunnitelma ja vähennä päästöjä jo nyt niin paljon kuin se on liiketoiminnallisesti mahdollista / järkevää. Ainoastaan päästöt, joita et voi tällä hetkellä järkevästi vähentää, tulisi kompensoida.
  3. Luo yrityksellesi päästökompensaatiostrategia, joka kannustaa päästöjen vähentämiseen ajan kuluessa.
  4. Valitse kompensaatiokumppani. Tärkeintä on valita vastuullinen ja asiantunteva organisaatio, joka ymmärtää eri hankkeiden yksityiskohdat perusteellisesti ja voi tarjota korkealaatuisia hankkeita kompensaation kohteeksi.
  5. Valitse, millaisen hankkeen myötä haluaisit kompensaation toteuttaa. Usein yritykset valitsevat hankkeita, jotka resonoivat oman toiminnan kanssa. Ehkä raaka-aineita toimitetaan maista, jossa sijaitsee kompensaatiohankkeita. Puuta hyödyntävä yritys voi valita hankkeen, jonka myötä metsäkatoa vältetään.
  6. Tarkasta, että hankkeesi on sertifioitu. Korkeatasoiset päästövähennyshankkeet ja niiden päästövähennysyksiköt, eli carbon creditsit, nojaavat globaalisti hyväksyttyihin ja tiukkoihin standardeihin. Johtaviin standardeihin lukeutuvat Verran VCS -standardi ja useiden luonnonsuojelujärjestöjen tukema Gold Standard. Standardien avulla varmistat, että hanke ja sen myötä toteutuneet päästövähennykset ovat aitoja, verifioituja, pysyviä ja lisällisiä. Sertifikaatit tuovat esille myös hankkeen muita mitattavia vaikutuksia, kuten vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
  7. Kompensoi suunniteltu määrä päästöjä. Tämä voi edustaa koko nykyistä hiilijalanjälkeäsi tai osaa siitä.
  8. Kommunikoi ilmastoteostasi ja kannusta muita toimimaan vastuullisesti.

Vähennä ensin ja kompensoi vain väistämättömät päästöt

Nykyisessä yhteiskunnassamme melkein kaikilla yrityksillä on väistämättömiä päästöjä. Monet yritykset asettavat hiilineutraaliustavoitteita vuodelle 2030 tai jopa niin kauas kuin vuodelle 2050 siinä toivossa, että tuolloinen yhteiskunta ja infrastruktuuri tukee täysin päästötöntä liiketoimintaa. Ne päästöt, joita ei sitten tuohon mennessä ole voitu vähentää, kompensoidaan. Ilmastotoimilla on kuitenkin hillitön kiire. Eikö olisi järkevämpää, että myös nyt, kun väistämättömät päästöt ovat merkittäviä, niistä kompensoitaisiin edes osa?  Miksi kompensoidaan vasta sitten, kun melkein kaikki päästöt on jo valmiiksi vähennetty?

Usein vastauksena on raha. Jos on valittava päästöjä vähentävien toimien ja kompensaation välillä, on yleensä järkevää valita päästöjen vähentäminen. Kompensaatio voi kuitenkin olla erittäin kustannustehokas tapa toimia ilmaston vuoksi nyt. Samalla se voi parhaassa tapauksessa toimia yritykselle rahallisena kannustimena päästöjen vähentämiseksi, kun päästöjen vähentyessä myös kompensaatiokulut pienenevät.

Anna Lemström
Business development manager
South Pole
a.lemstrom@southpole.com
050 525 6110


Lisätietoja:
South Pole -hankkeet
Usein kysytyt kysymykset kompensaatiosta

South Pole on globaalisti merkittävä ilmastosuojelutyön toimija ja maailman johtava päästökompensaatiohankkeiden kehittäjä. South Pole auttaa yrityksiä, finanssialaa sekä julkista sektoria kestävään kehitykseen liittyvässä arvonluonnissa ja riskien hallinnassa yhteiskunnan siirtyessä kohti kestävää ja hiilineutraalia taloutta.

Erona muihin päästöyksiköiden tarjoajiin South Pole ei jälleenmyy päästöyksiköitä vaan kehittää hankkeita, joissa päästövähennykset toteutuvat. Asiantuntemus yltää näin aina hankkeiden teknisiin yksityiskohtiin asti. Kaikki South Polen päästövähennyshankkeet nojaavat globaalisti hyväksyttyihin ja tiukkoihin standardeihin, Gold Standardiin tai Verran VCS -standardiin.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Ministeri Krista Mikkonen #BuildingLife -lähettilääksi: ”On aika tehdä rakentamisesta tärkeä osa ilmastoratkaisua”

20.4.2021
Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen on lupautunut hiilineutraalin rakennetun ympäristön puolestapuhujaksi. Hän liittyy laajaan kiinteistö- ja rakennusalaa edustavien #BuildingLife -lähettiläiden joukkoon johtamaan alan nopeaa siirtymää sanoista tekoihin. ”On aika tehdä

#BuildingLife -selvitys: Edelläkävijöiden kunnianhimoiset toimet tulee ottaa laajasti käyttöön

20.4.2021
#BuildingLife -hankkeen Katsaus kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytilaan kokoaa yhteen sääntelyn, järjestöjen tiekarttojen ja edelläkävijäyritysten toimet. Ensimmäiset konkreettiset askeleet kohti hiilineutraaliutta on jo otettu, mutta vauhtia tarvitaan lisää. Lue selvityksestä

Kaupungeilla merkittävä rooli rakennusmateriaalien hiilipäästöjen vähennyksessä

14.4.2021
One Click LCA/Bionova ja Carbon Neutral Cities Alliance ovat laatineet toimintaohjelman, jonka tavoitteena on ohjata kaupunkeja päästöjen vähentämisessä. Projektissa on tunnistettu toimenpiteitä, joita kaupungit voivat toteuttaa päästöjen vähentämiseksi. Projekti toteutettiin

Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden kaupunkitapaamisissa kuultiin uusimmista hankkeista ja verkostoiduttiin

12.4.2021
Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotalouden osaamiskeskittymä kokoaa yhteen alan asiantuntijuuden, parhaat toimintamallit ja innovaatiot. Oululaiseen osaamiseen tutustuttiin 19.3. ja Tampereen tekijät olivat esillä 24.3.2021. Seuraavat alueelliset verkostot kokoontuvat 1.6. pääkaupunkiseudulla ja

Nordic collaboration webinars: start with 22.4.2021

9.4.2021
Pohjoismaiset Green Building Councilit tiivistävät yhteistyötä ja järjestävät vuoden aikana neljä mielenkiintoista seminaaria verkossa.​ Ensimmäisenä vuorossa Sweden Green Building Council. Ensimmäisen webinaarin aihe on Finance – the driving force for

FIGBC hakee kesätyöntekijää

7.4.2021
Green Building Council Finland on rakennetun ympäristön puolueeton ja yleishyödyllinen järjestö. Olemme laaja alan organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on tuoda hiilineutraalit, kiertotalouden mukaiset ja kestävää elämäntapaa tukevat ratkaisut luonnolliseksi osaksi

Tilaa uudistunut jäsenkirjeemme

6.4.2021
Jäsenkirje on Green Building Council Finlandin jäsenille suunnattu kooste jäsenverkoston kuulumisista, toimikuntatyöstä, tulevista tapahtumistamme ja projektien tilanteista. Myös alan opiskelijat voivat tilata jäsenkirjeen. Lomakkeen jäsenkirjeen tilaamiseen löydät verkkosivujemme lopusta. Tarkista

Terveisiä kuntapäättäjille

1.4.2021
Vuoden 2021 kuntavaalit lähestyvät. Vaaleissa valitaan kuntavaltuustojen jäsenet seuraavalle nelivuotiselle kaudelle. Valitut päättäjät vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon lähimpänä arkeamme. Kestävästi rakennettuun ympäristöön panostaminen tarjoaa kuntalaisille työtä ja elämänlaatuista asumista tulevaisuudessakin. Nyt

Northern Horizon Capital AIFM liittyi FIGBC -verkostoon

1.4.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Northern Horizon Capital AIFM:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta

YBT Oy Green Building Council Finlandin jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt YBT Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja

Purkumateriaalien hyödyntäminen kiinteistö- ja rakentamisalalla

31.3.2021
Purkumateriaalien synnyn hillitseminen ja rakennusten elinkaaren pidentäminen on kiertotaloutta parhaimmillaan, mutta aikanaan osa rakennuksista saavuttaa elinkaarensa pään ja purkumateriaaleja syntyy väistämättä. Purkuhankkeissa on yhä valtavasti potentiaalia kehittää rakennusten osien ja

Duuri Group verkostomme jäseneksi

31.3.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt Duuri Group Oy:n jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen

Kannanottomme Elielinaukion ja Asema-aukion arkkitehtuurikilpailuun

30.3.2021
FIGBC:n strategisiin tavoitteisiin vuodelle 2021 kuuluu varmistaa, että kaikissa merkittävissä rakennushankkeissa on ymmärretty rakennetun ympäristön vaikutus ilmastonmuutokseen ja kiertotalouden toteutumiseen. Otamme kantaa sekä kilpailutöihin että kilpailuohjelmaan. Kilpailuohjelmassa ei ole mielestämme

#BuildingLife Leaders’ Forum 2: KIRA-alan tulevaisuus ja kaupunkien rooli muutoksen edistäjinä

29.3.2021

BuildingLife -hankkeen toisessa hiilineutraalisuuden edelläkävijöiden Leaders’ Forumissa vaihdettiin ajatuksia kiinteistö- ja rakennusalan roolista Suomen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Puheenvuoroissa myös kaupunkien rooli ja mahdollisuudet päästövähennyksiin.

Green Building Council Finlandin vuosi 2020 oli huikea menestys

25.3.2021

Green Building Council Finlandin kevätkokouksessa kerrattiin vuosikertomuksen myötä 2020 kohokohdat.

#BuildingLife -lähettiläs valokeilassa: Jan Herranen, Rototec Oy

23.3.2021
BuildingLife -lähettiläs valokeilassa -sarjassa esittelemme tarkemmin hankkeemme lähettiläitä ja heidän viestiään koko rakennetun ympäristön toimialalle. Mitkä syyt vaikuttivat päätökseesi ryhtyä #BuildingLife -lähettilääksi? Uskon, että geoenergialla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi ilmastotavoitteiden

Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa fiksusti toteutettuna ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja lisää kaupunkien viihtyisyyttä

22.3.2021
Rakennusten katot ja seinät voidaan valjastaa tuottamaan kaupungeissa tarpeellisia ekosysteemipalveluja ja turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Rakennuksiin integroitu kasvillisuus auttaa esimerkiksi hulevesien hallinnassa ja kaupunkirakenteen viilentämisessä helleaaltojen aikana. Näiden ratkaisujen suorituskyky riippuu

Kannanottomme Apoli2020 -ohjelmaan

19.3.2021
Otimme kantaa Arkkitehtuuripoliittiseen APOLI2020-ohjelman visioon vuodelle 2035, jossa arkkitehtuuri, rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu nostetaan keskeisiksi ilmastonmuutoksen ratkaisijoiksi. Kannanottomme keskeiset viestit: Rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki tulee nostaa keskeiseksi kriteeriksi hankintoihin ja kilpailuihin,

#BuildingLife -projektin ensimmäiset Experts’ Forum -tapahtumat sujuivat mallikkaasti

15.3.2021
Yli viisikymmentä kiinteistö- ja rakennusalan kovinta kestävyystekijää osallistui viikoilla 9 ja 10 järjestettyihin #BuildingLife -hankkeen työpajoihin, joissa kartoitettiin rakennetun ympäristön kestävyyden nykytilaa. Keskustelut olivat erittäin antoisia, ja niiden kohokohtia on

Lähes kaiken pitää muuttua, jotta voimme jatkaa niin kuin aina ennenkin – myös rakentamisessa

11.3.2021
LOIKKA-blogi | Suomi on asettanut tavoitteeksi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tähän on aikaa vain 14 vuotta. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä se tarkoittaa, että lähes kaikki pitää tehdä toisin kuin

Työpaikkailmoitus: Kiertotalouden johtava asiantuntija ja kestävän rakennetun ympäristön muutoksentekijä

8.3.2021
Tule tekemään tulevaisuustyötä ja kestävyysmuutosta!  Rakennetussa ympäristössä on meneillään valtava muutos ja vähähiilisyyteen, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen tähtääviä toimia tulee edelleen vauhdittaa. Tätä työtä kirittämään tarvitsemme lisävoimia ja siksi etsimme sinua: 

#BUILDINGLIFE LEADERS’ FORUM 2: KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN ILMASTOKESTÄVYYDEN TASO

25.3.2021

#BuildingLife Leaders’ Forumin toisen tilaisuuden teemana on kiinteistö- ja rakennusalan ilmastokestävyyden nykytila ja toimien riittävyys. Esittelemme Ilmastopaneelin suositukset Suomen päästövähennyspoluksi tuleville vuosikymmenille sekä #BuildingLife-hankkeen nykytilakatsauksen kiinteistö- ja rakennusalan kehityksestä.

LeaseGreen Green Building Council Finlandin jäseneksi

24.2.2021
Green Building Council Finlandin hallitus on hyväksynyt LeaseGreenin jäsenekseen. Green Building Council Finland (FIGBC) on yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on kestävä rakennettu ympäristö, joka on hiilineutraali, toimii kiertotaloutta toteuttaen ja mahdollistaa

Opiskelijaetu: tilaa jäsenkirjeemme ja osallistu koulutuksiin maksutta

22.2.2021

Tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuden tilata jäsenkirjeemme ja osallistua koulutuksiin maksutta.

    Scroll Up

    Ilmoita alan tapahtuma

    Bitnami