Green Building Council Finland

Kompensaatiot osana kiinteistöalan ilmastotyötä

Loikka-blogi

Anna Lemström
Business development manager
South Pole

Kompensaatio on puhuttanut viime aikoina sekä yrityksiä että kuluttajia, julkista sektoria ja jopa lainvalvojia. IPCC:n julkaistua vuoden 2018 raporttinsa ilmastonmuutos sai vihdoin sille jo pitkään kuuluneen huomion ja näkyvyyden, ja nyt pohditaan parhaita toimia sen hillitsemiseksi. Toimilla on kuitenkin kiire: aikaikkuna ilmaston lämpenemisen rajaamiseen 1,5 asteeseen ja jopa kahteen asteeseen on sulkeutumassa, ja tarvitsemme kaikki keinot käyttöön nyt, myös kiistellyn kompensaation.

Kompensaatioiden kysynnän kasvaessa myös tarjonta kasvaa ja uudenlaisia toimijoita ja palveluita tulee markkinoille vauhdilla. Usein voi olla haastavaa tietää mihin tulisi luottaa, mutta sisäistämällä muutamat kriittiset tosiasiat tiedostavan päätöksen tekeminen on jo paljon helpompaa.

Varmennettuja tekoja ilmastopäästöjen pienentämiseksi

Ilmastokompensaatiossa kompensoidaan päästöjä investoimalla hankkeisiin, jotka on yksinomaan kehitetty vähentämään päästöjä muualla, esim. hiilinieluja vahvistamalla tai uusiutuvia energialähteitä lisäämällä. Näiden hankkeiden toteutuneet päästövähennykset verifioidaan ja rekisteröidään kolmannen osapuolen toimesta päästövähennysyksiköiden muodossa. Jokainen päästövähennysyksikkö tai ns. carbon credit edustaa yhtä hankkeen avulla vältettyä tai ilmakehästä poistettua hiilidioksiditonnia.

Jotta voidaan tietää, että kompensaatio on oikeasti toteutunut, on hankkeen ja sen päästövähennyksien oltava aitoja, verifioituja, pysyviä ja lisällisiä. Lisällisyys on yksi kompensaation tärkeimmistä ja myös haastavimmista osa-alueista. Lisällisyys tarkoittaa, ettei hankkeesta aiheutuvia päästövähennyksiä olisi tapahtunut ilman kyseistä hanketta, eikä hankkeen toteutus olisi ollut kannattavaa ilman päästövähennysyksiköistä peräisin olevia tuloja. Ainoastaan lisällisten hankkeiden avulla yritys voi uskottavasti kompensoida väistämättömiä päästöjään.

Kompensaatiohankkeiden kaukainen sijainti herättää usein kysymyksiä yritysten ja myös kuluttajien keskuudessa. Vapaaehtoiset kompensaatiomarkkinat perustuvat edelleen Kioton protokollaan, jonka mukaisesti päästökompensaatiohankkeita voi kehittää ainoastaan kehittyville markkinoille, tasa-arvoisemman siirtymän varmistamiseksi.

8 askelta onnistuneeseen kompensaatioon

  1. Tunne päästösi: ensimmäinen askel kompensaatioon on hyvä ymmärrys omista päästöistä ja päästölähteistä. Laske päästösi tai teetä kattava päästölaskelma ja -analyysi asiantuntijalla.
  2. Laadi kunnianhimoinen päästövähennyssuunnitelma ja vähennä päästöjä jo nyt niin paljon kuin se on liiketoiminnallisesti mahdollista / järkevää. Ainoastaan päästöt, joita et voi tällä hetkellä järkevästi vähentää, tulisi kompensoida.
  3. Luo yrityksellesi päästökompensaatiostrategia, joka kannustaa päästöjen vähentämiseen ajan kuluessa.
  4. Valitse kompensaatiokumppani. Tärkeintä on valita vastuullinen ja asiantunteva organisaatio, joka ymmärtää eri hankkeiden yksityiskohdat perusteellisesti ja voi tarjota korkealaatuisia hankkeita kompensaation kohteeksi.
  5. Valitse, millaisen hankkeen myötä haluaisit kompensaation toteuttaa. Usein yritykset valitsevat hankkeita, jotka resonoivat oman toiminnan kanssa. Ehkä raaka-aineita toimitetaan maista, jossa sijaitsee kompensaatiohankkeita. Puuta hyödyntävä yritys voi valita hankkeen, jonka myötä metsäkatoa vältetään.
  6. Tarkasta, että hankkeesi on sertifioitu. Korkeatasoiset päästövähennyshankkeet ja niiden päästövähennysyksiköt, eli carbon creditsit, nojaavat globaalisti hyväksyttyihin ja tiukkoihin standardeihin. Johtaviin standardeihin lukeutuvat Verran VCS -standardi ja useiden luonnonsuojelujärjestöjen tukema Gold Standard. Standardien avulla varmistat, että hanke ja sen myötä toteutuneet päästövähennykset ovat aitoja, verifioituja, pysyviä ja lisällisiä. Sertifikaatit tuovat esille myös hankkeen muita mitattavia vaikutuksia, kuten vaikutuksia paikallisyhteisöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
  7. Kompensoi suunniteltu määrä päästöjä. Tämä voi edustaa koko nykyistä hiilijalanjälkeäsi tai osaa siitä.
  8. Kommunikoi ilmastoteostasi ja kannusta muita toimimaan vastuullisesti.

Vähennä ensin ja kompensoi vain väistämättömät päästöt

Nykyisessä yhteiskunnassamme melkein kaikilla yrityksillä on väistämättömiä päästöjä. Monet yritykset asettavat hiilineutraaliustavoitteita vuodelle 2030 tai jopa niin kauas kuin vuodelle 2050 siinä toivossa, että tuolloinen yhteiskunta ja infrastruktuuri tukee täysin päästötöntä liiketoimintaa. Ne päästöt, joita ei sitten tuohon mennessä ole voitu vähentää, kompensoidaan. Ilmastotoimilla on kuitenkin hillitön kiire. Eikö olisi järkevämpää, että myös nyt, kun väistämättömät päästöt ovat merkittäviä, niistä kompensoitaisiin edes osa?  Miksi kompensoidaan vasta sitten, kun melkein kaikki päästöt on jo valmiiksi vähennetty?

Usein vastauksena on raha. Jos on valittava päästöjä vähentävien toimien ja kompensaation välillä, on yleensä järkevää valita päästöjen vähentäminen. Kompensaatio voi kuitenkin olla erittäin kustannustehokas tapa toimia ilmaston vuoksi nyt. Samalla se voi parhaassa tapauksessa toimia yritykselle rahallisena kannustimena päästöjen vähentämiseksi, kun päästöjen vähentyessä myös kompensaatiokulut pienenevät.

Anna Lemström
Business development manager
South Pole
a.lemstrom@southpole.com
050 525 6110


Lisätietoja:
South Pole -hankkeet
Usein kysytyt kysymykset kompensaatiosta

South Pole on globaalisti merkittävä ilmastosuojelutyön toimija ja maailman johtava päästökompensaatiohankkeiden kehittäjä. South Pole auttaa yrityksiä, finanssialaa sekä julkista sektoria kestävään kehitykseen liittyvässä arvonluonnissa ja riskien hallinnassa yhteiskunnan siirtyessä kohti kestävää ja hiilineutraalia taloutta.

Erona muihin päästöyksiköiden tarjoajiin South Pole ei jälleenmyy päästöyksiköitä vaan kehittää hankkeita, joissa päästövähennykset toteutuvat. Asiantuntemus yltää näin aina hankkeiden teknisiin yksityiskohtiin asti. Kaikki South Polen päästövähennyshankkeet nojaavat globaalisti hyväksyttyihin ja tiukkoihin standardeihin, Gold Standardiin tai Verran VCS -standardiin.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT