Green Building Council Finland

Kompensoiko vihreä siirtymä rakentamisen ja kunnossapidon päästöt – selvitys pyöräväylien elinkaarivaikutuksista

Kestävä liikkuminen ja elinkaarikustannuksiin perustuvat valinnat tukevat vihreää murrosta ja voivat pidemmällä aikavälillä tuoda yhteiskunta- ja reaalitaloudellisia säästöjä. Ramboll laati Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen.

Vantaan kaupungin tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2030. Päästövähennystavoitteet ohjaavat liikenteen päästöjen lisäksi pohtimaan myös rakentamisen ja ylläpidon elinkaaripäästöjä ja niiden vähentämismahdollisuuksia. Päätöksenteon tueksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa.

Ramboll on laatinut Vantaan kaupungille pyöräväylien elinkaarivaikutuksia käsittelevän selvityksen, jossa se arvioi erilaisiin ympäristöihin toteutettavien pyöräväylien elinkaarivaikutuksia erityisesti infrarakentamisen, kunnossapidon ja liikkumisen päästöjen kannalta. Pyöräväylien toteuttamisen ilmastovaikutuksista ja hiilijalanjäljestä ei ole aiemmin juurikaan tehty kartoituksia.

‒ Muihin liikenneinfrahankkeisiin verrattuna kiinnostava näkökulma on, missä ajassa pyöräväylien rakentamisen tai parantamisen liikenteelliset vaikutukset voivat kompensoida rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvia päästöjä ja millä edellytyksillä, toteaa selvitystyötä vetänyt projektipäällikkö Kari Hillo Rambollista.

Infrarakentamisen päästöt koostuvat materiaalien tuotannon päästöistä, kuljetusmatkoista, pohjanvahvistuksesta ja taitorakenteista. Rakentamisen kustannukset kulkevat päästöjen kanssa käsi kädessä. Kunnossapidon päästöt muodostuvat lumen aurauksesta, siirrosta, liukkauden torjunnasta, katujen pesusta ja sulanmaan aikaisesta puhtaanapidosta ja vihertöistä. Polttoaineen kulutuksen merkitys on rakentamiseen verrattuna vähäinen, vaikka kunnossapito onkin kaupunkitasolla merkittävä toiminto.

‒ Infrarakentaminen on päästöintensiivistä, ja rakennusmateriaalit, pohjaolosuhteet ja taitorakenteet muodostavat jopa 90 prosenttia päästöistä. Tulevissa rakennusurakoissa ja kunnossapidossa hiilineutraaliustavoitteet tulisi ottaa nykyistä vahvemmin lähtökohdaksi, Hillo sanoo.

Liikkumisessa päästövähennyspotentiaalia on henkilöautoliikenteen suoritteessa sekä ajoneuvojen energiatehokkuudessa ja käyttövoimissa. Vihreä siirtymä edellyttää laajaa, monipuolista ja päämäärättietoista keinovalikoimaa.

‒ Tarpeeksi laajoina ja laadukkaina kokonaisuuksina toteutettuna pyöräliikenteen infra palvelee hiilineutraaliustavoitetta. Pyöräliikenteen olosuhteiden parantaminen ei välttämättä tarvitse uutta infraa. Jakamalla katutilaa vihreiden kulkutapojen tarpeista voidaan kaupunkia kehittää kustannustehokkaasti ja resurssiviisaasti. Edistämällä pyöräliikennettä saadaan päästövähennysten lisäksi muitakin hyötyjä, kuten viihtyisyyden, kaupunkitilatehokkuuden, hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyminen.

Selvityksen tilaajana oli Vantaan kaupunki ja se oli Traficomin liikkumisen ohjauksen valtionavustushanke. Hanke toteutettiin 2—6/2022 ja siinä hyödynnettiin muun muassa Rambollin päästösuunnittelun työkaluja (ZeroInfra) ja liikkumisen skenaariomallinnusta (Brutus).

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia