GBC Finlandin julkaisupankki on täydentynyt uusilla kiertotaloutta rakennetussa ympäristössä käsittävillä teoksilla. Lisää on myös tulossa. Tässä kirjoituksessa esitellään joitain julkaisuja teemoittain mutta julkaisupankista löytyy monta muutakin arvokasta teosta. Tiedontarve kiertotaloudesta ja sen ratkaisuista on valtava. Meiltä vaadittava muutos kohti kiertotaloutta on myös valtava mutta samalla se sisältää hienoja mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin, tehokkaammin ja taloudellisemmin.
Kiertotalouden strategiset toimet
Komission kiertotalouden toimintasuunnitelma – Circular Economy Action Plan (2020)
Euroopan Komission kiertotaloutta koskeva Circular Economy Action Plan -toimenpideohjelma on osa Euroopan Green Deal sopimuskokonaisuutta. Toimenpideohjelman tavoitteena on muun muassa pienentää kulutuksen hiilijalanjälkeä ja kaksinkertaistaa kiertotaloustuotteiden käyttö seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Pitkän tähtäimen tavoite on saavuttaa Euroopan ilmastoneutraalisuus vuonna 2050. Ohjelma sisältää sitoumuksen julkaista vuonna 2021 kestävän rakennetun ympäristön strategia
Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta (2020)
Helsinki haluaa edistää voimakkaasti kierto- ja jakamistaloutta ja sen tiekarttaan on valittu neljä painopistealuetta: rakentaminen, hankinnat, viherjätteet sekä jakamistalous ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Helsingin tavoitteena on hiilineutraali kiertotalous vuonna 2050. Tiekartan toimenpiteistä moni koskee rakentamista ja aluesuunnittelua.
Miten kiertotaloutta voisi mitata?
Kiertotalouden mittaaminen ja kriteerit ovat alaa paljon puhuttava kysymys. Virallista vastausta ei vielä ole mutta Hollannin GBC:n ja kumppanien julkaisu A framework for circular buildings (2019) esittää viitekehyksen, jonka avulla kiertotaloutta voisi arvioida ja pisteyttää BREEAM -luokituksessa
Materiaalipassi
Olemassa olevat rakennukset ja infra sisältävät merkittävän materiaalilähteen ja tulevaisuudessa meidän on opittava hyödyntämään sitä. Merkittävän ongelman muodostaa tiedon puute siitä, mitä materiaaleja on aikanaan käytetty ja mitkä niiden uudelleenkäyttömahdollisuudet ovat ja mitä vaikutuksia niillä on ympäristöön ja terveyteen.
Rakennettu ympäristö olemassa olevana materiaalipankkina ja materiaalipassiajatus tulee esiin BAMB -hanketta käsittelevissä julkaisuissa: Buildings as Material Banks and the need for innovative Business Models (2017) ja Framework for materials passports (2017)
Muunneltavuus
VTT:n Monikäyttöisyys ja muunneltavuus kestävässä rakentamisessa (2019) julkaisussa selvitetään mitä tarkoitetaan muuntojoustavuudella ja esimerkiksi purettavuudella. Julkaisussa selvitetään muuntojoustavuuden taloudellisia, sosiaalisia sekä ympäristö- ja kestävän rakentamisen näkökohtia.
Purkamisen teemasta
Norjan GBC:n julkaisu Think twice before demolishing (2020) pureutuu viiteen vakiintuneeseen purkamiseen liittyvään myyttiin:
- Korjaaminen on kalliimpaa kuin uudisrakentaminen
- Vain uusi rakennus voi olla ympäristöystävällinen ja on sertifioitavissa
- Vanhan rakennuksen tilajakoa on vaikea käyttää joustavasti
- Vanhassa rakennuksessa on haasteellista täyttää tämän päivän vaatimuksia
- Uudet rakennukset vastaavat paremmin tämän päivän esteettisiin näkemyksiin
Julkaisu haluaa kumota nämä myytit ja nostaa esiin niille vaihtoehtoja kiertotalouden näkökulmasta.
Arvon tuotto
Ellen McArthurin ja ARUPin julkaisu From principles to practices: Realising the value of circular economy in real estate (2020) nostaa esiin miten muun muassa tyhjien tilojen käytön optimoinnilla olisi saavutettavissa 18 prosentin arvonnousu kiinteistösijoituksille. Julkaisussa esitellään uusia liiketoimintamalleja, jotka hyödyntävät kiertotalousratkaisuja.
