Green Building Council Finland

Kyllä, 60-luvun kerrostalo on mahdollista muuttaa lähes hiilineutraaliksi, ja hyvin kannattavasti

Loikka-blogi

Nikolas Salomaa
toimitusjohtaja
nollaE Oy

Tulevaisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta rakennusten energiatehokkuuden tavoitetasoa on nostettava. Rima siis korkeammalle. Mutta onko se mahdollista?

Parantamisen varaa lähes kaikissa kohteissa

Valitettavan usein kuulee edelleen epäileviä kommentteja siitä, miten usean kymmenen prosentin pudotus kiinteistön energiankulutuksessa ei ole mahdollista. Tai ei ainakaan taloudellisesti mahdollista. Kiinteistöissä on kuitenkin edelleen hämmästyttävän suuri potentiaali energiatehokkuuden parantamiseen. Näin myös uudisrakennuksissa.

Esimerkkeinä saneerauskohteissa energiatehokkuutta on mahdollista parantaa siten, että toteutettujen toimenpiteiden myötä energiankulutus laskee jopa 80 % aiempaan verrattuna. Tämä voi vaikuttaa haastavalta, mutta rakennuksen yksilölliset ominaisuudet tarkasti huomioivalla, tekoälyyn perustuvalla energiatehokkuuden optimointiohjelmistolla se on mahdollista. Seuranta todentaa ratkaisujen toimivan.

Optimoidulla energiasaneerauksella parhaisiin tuloksiin

Esimerkiksi kahden Turussa sijaitsevan 60-luvulla rakennetun kerrostalon normeerattu energiankulutus laski energiasaneerauksen myötä ensimmäisenä vuonna 77 % ja toisena 82 %. Piispankadulla sijaitsevissa kerrostaloissa oli jo 2000-luvun alussa tehty energiaremontti, mutta energiankulutus ei ollut juurikaan laskenut. Kun 96 asunnon opiskelija-asuntolana toimivat kaksi kerrostaloa simuloitiin energiatehokkuuden optimointiohjelmistolla, ohjelmisto esitti ratkaisuksi 15 eri rakennus- ja taloteknisen toimenpiteen yhdistelmää. Energiasaneeraus valmistui vuonna 2018 ja on nyt ollut kaksi täyttä lämmityskautta käytössä. Projektin sijoitetun pääoman tuotto osoittautui käytössä olevan peräti 13 %. Tämä on varsin hyvä ROI projektissa, jossa 60-luvulla rakennettu asuinkerrostalo muutetaan lähes hiilineutraaliksi.

Yllättäen myös melko uusissa rakennuksissa on mahdollista tehdä taloudellisesti kannattavia energiatehokkuustoimenpiteitä. Myös tätä epäillään usein, koska uudehkojen rakennusten oletetaan olevan jo energiatehokkaita. Mutta energiaremonttia kannattaa harkita myös niissä. Muun muassa Turun keskustassa sijaitsevassa, vuonna 2004 rakennetussa kerrostalossa energiatehokkuus oli lähtökohtaisesti jo melko hyvällä tasolla. Energiatehokkuustoimenpiteiden myötä E-luku kuitenkin pieneni luvusta 103 lukuun 90, joka vastaa uuden kerrostalon e-lukuvaatimusta. Tämän vuonna 2004 rakennetun kerrostalon energiaremontin sijoitetun pääoman tuotto olisi ollut 30 % ilman energia-avustusta. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin myönnettävän energia-avustuksen myötä investoinnin sijoitetun pääoman tuotto nousee 50 prosenttiin.

Esimerkit osoittavat, että rakennuksen energiatehokkuutta tai energiatehokkuusinvestoinnin kannattavuutta on vaikea arvioida ilman asiantuntijan apua. Olisikin suotavaa, että kiinteistö- ja rakennusalalla energiatehokkuuden asiantuntijat otettaisiin vahvemmin ja ajoissa mukaan sekä uudisrakennusten suunnitteluun että saneeraushankkeiden kaavailuun.

Energiatehokkuus ajoissa mukaan suunnitteluun

Uudisrakennuskohteissa energiatehokkuus on jo osa suunnittelua, mutta parantamisen varaa löytyy sielläkin. Simuloimalla uudisrakennuksia löydetään usein esimerkiksi turhia lämpöhäviöitä, joita ei ole huomioitu rakennusta suunniteltaessa. Parhaan lopputuloksen saavuttamisen kannalta haasteeksi on muodostunut usein se, ettei rakennushankkeissa energiasuunnittelu ja vastuu energiatehokkuudesta ole oikeastaan kuulunut kenellekään. Uudiskohteissa energiatehokkuutta on kuitenkin mahdollista parantaa vielä suunnitteluvaiheessa tyypillisesti 60 prosenttia tavanomaisesti toteutettuihin ratkaisuihin verrattuna. Tavoitetasoa on mahdollista nostaa siis vielä selvästi nykyistä korkeammalle.

Energiatehokkuuden tavoitetasoa on mahdollista nostaa
vielä selvästi nykyistä korkeammalle.

Tulevaisuus edellyttää monenlaisia muutoksia

Energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita pelkästään taloudellisen lämmitysjärjestelmän suunnittelemista. Optimaalisen energiatehokkuuden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää kiinteistön tarkastelemista kokonaisuutena. Lisäksi tulevaisuuden ratkaisuissa rakennusta ei voida enää ajatella yksittäisenä, irrallisena yksikkönä, vaan se on osa energiaympäristöään. Energiatehokkuutta on katsottava laajempana kokonaisuutena – energiajärjestelminä, jotka kytkeytyvät toisiinsa, rakennuksina, jotka kommunikoivat keskenään ja energiavirtoina, jotka suunnataan kulloisenkin tarpeen mukaan optimaalisesti erilaisten kohteiden verkostoissa. Tämä tosin edellyttää myös laajempaa muutosta koko toimintakentässä, niin ajattelun ja asenteiden, kuin toimintatapojen osalta.

Nostetaan energiatehokkuuden tavoitetasoa yhdessä. Koska kyllä, se on mahdollista!

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

WorldGBC EU Policy Whole Life Carbon Roadmap – kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2022
Lehdistötiedote 24.5.2022 klo 11:00 Suomen aikaa #BuildingLife on kymmenen eurooppalaisen Green Building Councilin yhteinen projekti, jonka tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Suomessa olemme

#BuildingLife – Lisää kannattajia lisää tiekarttoja!

23.5.2022
#BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 39 organisaatiota, kun Laattapiste ja Kontiotuote Oy liittyvät BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Kannattajaorganisaatiot ovat joko laatineet tai sitoutuvat laatimaan itselleen toimintaohjelman, jolla

KIRAkiertotalouden innovaatiot ja yhteistyö Tampereen seudulla 

17.5.2022
Tampereen seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 11.5.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Tampereen yliopiston RATKI-hankkeen sekä ReCreate-hankkeen kanssa. Tapaamisen teemana olivat ” Innovaatiot, yhteistyö ja muuttuva sääntely”. 

Elina Samila FIGBC asiantuntijaksi

2.5.2022
Rakennusalan DI (TKK) Elina Samila aloittaa Green Building Council Finlandin uutena asiantuntijana toukokuun 2022 alussa. Työssään Samila tulee keskittymään erityisesti kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen. Koko työuransa rakennusalalla monipuolisesti eri tehtävissä

Mitä johtajana voi tehdä ilmaston hyväksi?

29.4.2022
Tuuli Kaskinen, Climate Leadership Coalition, puhui organisaatioiden johtajien roolista ilmastotyössä #BuildingLifen lähettiläiden eli Ambassador Forumin tapaamisessa 28.3.2022. CLC ry:n (CLC Climate Leadership Coalition) tarkoituksena on vaikuttaa Suomen elinkeinoelämän ja tutkimusorganisaatioiden

NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen #BuildingLifen kannattajiksi

25.4.2022
NCC, NAL Asunnot, EcoUp ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy sitoutuvat BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. #BuildingLifen tavoitteisiin on nyt sitoutunut yhteensä 37 organisaatiota, jotka ovat laatineet tai tulevat laatimaan itselleen

Taksonomian vaikutus rakentamiseen ja rakentamisen kiertotalouteen

19.4.2022
Turun seudun kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden ammattilaisten tapaaminen järjestettiin 12.4.2022 FIGBC:n KIRA-kioski 2.0 projektin ja Turku Business Regionin 3C-klusterin yhteistyönä. Tapaamisen teemana oli taksonomia ja kiinteistö- ja rakennusalan sääntely. Taksonomian

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2022 kooste

6.4.2022
Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari 2022 järjestettiin maanantaina 4.4.2022. Aamupäivällä kuultiin katsaus Euroopan, Pohjoismaiden ja etenkin Suomen tulevaan vähähiilisyyttä tukevaan säädösohjaukseen. Iltapäivällä keskityttiin alan edelläkävijöiden esimerkkeihin ja uusiin ohjeistuksiin hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Tilaisuuden

Näyttää suunnan, auttaa matkalla

4.4.2022
Kiinteistö- ja rakennusalalla vähennetään päästöjä päätä huimaavalla vauhdilla. Uusia vähähiilisiä ratkaisuja ja toimintamalleja kehitetään kaikkialla ja innovaatiot siirtyvät massojen käyttöön nopeasti. Kiinteistö- ja rakennusala on lunastamassa paikkaansa keskeisenä ilmastonmuutoksen ratkaisijana,

Vantaa #BuildingLifen kannattajaksi

28.3.2022
Vantaa liittyy Helsingin, Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä samalla yli kolmikymmenpäisen organisaation joukkoon sitoutuessaan #BuildingLife Hiilineutraalin rakennetun ympäristön toimintaohjelman kannattajaksi. Julkiset toimijat vaikuttavat kaikkiin rakennushankkeisiin ja kaikkiin kiinteistöihin. Ohjausvaikutus on

FIGBC Kevätkokous – vastuullisuuden perusta on yrityksen kulttuurissa

25.3.2022
Green Building Council Finland ry. on yleishyödyllinen yhdistys, joten toimintaamme ohjaavat vuosikokoukset. Yhdistyksen vuosikokouksissa valitaan Green Building Council Finlandin hallitus ja sen puheenjohtajat sekä vaalitoimikunta ja vahvistetaan mahdolliset sääntömuutokset. Vuosikokouksissa

Pidennä rakennuksen elinkaarta keskeltä kiertotaloudella

21.3.2022
Rakennuksen elinkaaren pidentäminen ennakoivalla kunnossapidolla on helpointa “heti valmista” kiertotaloutta, todettiin 16.3.2022 vuoden ensimmäisessä pääkaupunkiseudun kiertotalouden ammattilaisten verkostotapaamisessa. Vuoden ensimmäinen verkostotapaaminen Päivän tavoitteena oli oppia uutta kiertotaloudesta KIRA-alalla ja tutustua