Green Building Council Finland

Kyllä, 60-luvun kerrostalo on mahdollista muuttaa lähes hiilineutraaliksi, ja hyvin kannattavasti

Loikka-blogi

Nikolas Salomaa
toimitusjohtaja
nollaE Oy

Tulevaisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta rakennusten energiatehokkuuden tavoitetasoa on nostettava. Rima siis korkeammalle. Mutta onko se mahdollista?

Parantamisen varaa lähes kaikissa kohteissa

Valitettavan usein kuulee edelleen epäileviä kommentteja siitä, miten usean kymmenen prosentin pudotus kiinteistön energiankulutuksessa ei ole mahdollista. Tai ei ainakaan taloudellisesti mahdollista. Kiinteistöissä on kuitenkin edelleen hämmästyttävän suuri potentiaali energiatehokkuuden parantamiseen. Näin myös uudisrakennuksissa.

Esimerkkeinä saneerauskohteissa energiatehokkuutta on mahdollista parantaa siten, että toteutettujen toimenpiteiden myötä energiankulutus laskee jopa 80 % aiempaan verrattuna. Tämä voi vaikuttaa haastavalta, mutta rakennuksen yksilölliset ominaisuudet tarkasti huomioivalla, tekoälyyn perustuvalla energiatehokkuuden optimointiohjelmistolla se on mahdollista. Seuranta todentaa ratkaisujen toimivan.

Optimoidulla energiasaneerauksella parhaisiin tuloksiin

Esimerkiksi kahden Turussa sijaitsevan 60-luvulla rakennetun kerrostalon normeerattu energiankulutus laski energiasaneerauksen myötä ensimmäisenä vuonna 77 % ja toisena 82 %. Piispankadulla sijaitsevissa kerrostaloissa oli jo 2000-luvun alussa tehty energiaremontti, mutta energiankulutus ei ollut juurikaan laskenut. Kun 96 asunnon opiskelija-asuntolana toimivat kaksi kerrostaloa simuloitiin energiatehokkuuden optimointiohjelmistolla, ohjelmisto esitti ratkaisuksi 15 eri rakennus- ja taloteknisen toimenpiteen yhdistelmää. Energiasaneeraus valmistui vuonna 2018 ja on nyt ollut kaksi täyttä lämmityskautta käytössä. Projektin sijoitetun pääoman tuotto osoittautui käytössä olevan peräti 13 %. Tämä on varsin hyvä ROI projektissa, jossa 60-luvulla rakennettu asuinkerrostalo muutetaan lähes hiilineutraaliksi.

Yllättäen myös melko uusissa rakennuksissa on mahdollista tehdä taloudellisesti kannattavia energiatehokkuustoimenpiteitä. Myös tätä epäillään usein, koska uudehkojen rakennusten oletetaan olevan jo energiatehokkaita. Mutta energiaremonttia kannattaa harkita myös niissä. Muun muassa Turun keskustassa sijaitsevassa, vuonna 2004 rakennetussa kerrostalossa energiatehokkuus oli lähtökohtaisesti jo melko hyvällä tasolla. Energiatehokkuustoimenpiteiden myötä E-luku kuitenkin pieneni luvusta 103 lukuun 90, joka vastaa uuden kerrostalon e-lukuvaatimusta. Tämän vuonna 2004 rakennetun kerrostalon energiaremontin sijoitetun pääoman tuotto olisi ollut 30 % ilman energia-avustusta. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin myönnettävän energia-avustuksen myötä investoinnin sijoitetun pääoman tuotto nousee 50 prosenttiin.

Esimerkit osoittavat, että rakennuksen energiatehokkuutta tai energiatehokkuusinvestoinnin kannattavuutta on vaikea arvioida ilman asiantuntijan apua. Olisikin suotavaa, että kiinteistö- ja rakennusalalla energiatehokkuuden asiantuntijat otettaisiin vahvemmin ja ajoissa mukaan sekä uudisrakennusten suunnitteluun että saneeraushankkeiden kaavailuun.

Energiatehokkuus ajoissa mukaan suunnitteluun

Uudisrakennuskohteissa energiatehokkuus on jo osa suunnittelua, mutta parantamisen varaa löytyy sielläkin. Simuloimalla uudisrakennuksia löydetään usein esimerkiksi turhia lämpöhäviöitä, joita ei ole huomioitu rakennusta suunniteltaessa. Parhaan lopputuloksen saavuttamisen kannalta haasteeksi on muodostunut usein se, ettei rakennushankkeissa energiasuunnittelu ja vastuu energiatehokkuudesta ole oikeastaan kuulunut kenellekään. Uudiskohteissa energiatehokkuutta on kuitenkin mahdollista parantaa vielä suunnitteluvaiheessa tyypillisesti 60 prosenttia tavanomaisesti toteutettuihin ratkaisuihin verrattuna. Tavoitetasoa on mahdollista nostaa siis vielä selvästi nykyistä korkeammalle.

Energiatehokkuuden tavoitetasoa on mahdollista nostaa
vielä selvästi nykyistä korkeammalle.

Tulevaisuus edellyttää monenlaisia muutoksia

Energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita pelkästään taloudellisen lämmitysjärjestelmän suunnittelemista. Optimaalisen energiatehokkuuden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää kiinteistön tarkastelemista kokonaisuutena. Lisäksi tulevaisuuden ratkaisuissa rakennusta ei voida enää ajatella yksittäisenä, irrallisena yksikkönä, vaan se on osa energiaympäristöään. Energiatehokkuutta on katsottava laajempana kokonaisuutena – energiajärjestelminä, jotka kytkeytyvät toisiinsa, rakennuksina, jotka kommunikoivat keskenään ja energiavirtoina, jotka suunnataan kulloisenkin tarpeen mukaan optimaalisesti erilaisten kohteiden verkostoissa. Tämä tosin edellyttää myös laajempaa muutosta koko toimintakentässä, niin ajattelun ja asenteiden, kuin toimintatapojen osalta.

Nostetaan energiatehokkuuden tavoitetasoa yhdessä. Koska kyllä, se on mahdollista!

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia

Euroopan parlamentin terveisiä kiinteistö- ja rakennusalalle 

15.12.2022
Euroopan parlamentin jäsen Miapetra Kumpula-Natri osallistui #BuildingLife hankkeen päätösseminaariin videotervehdyksellä.  ”Olen iloinen voidessani kannattaa tällaista toimintaa, joka on niin kriittinen tulevaisuutemme kannalta”, MEP Kumpula-Natri aloitti ja jatkoi ”Aloite, joka tuo

Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa  

15.12.2022
Miten #BuildingLife on vaikuttanut Suomessa ja Euroopassa? #BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 World Green Building Councilin Eurooppaverkoston johtaja, Stephen Richardson puhui projektin kasvusta ja Dutch Green Building Councilin Laetitia Nossek esitteli