Green Building Council Finland

Kyllä, 60-luvun kerrostalo on mahdollista muuttaa lähes hiilineutraaliksi, ja hyvin kannattavasti

Loikka-blogi

Nikolas Salomaa
toimitusjohtaja
nollaE Oy

Tulevaisuuden hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen kannalta rakennusten energiatehokkuuden tavoitetasoa on nostettava. Rima siis korkeammalle. Mutta onko se mahdollista?

Parantamisen varaa lähes kaikissa kohteissa

Valitettavan usein kuulee edelleen epäileviä kommentteja siitä, miten usean kymmenen prosentin pudotus kiinteistön energiankulutuksessa ei ole mahdollista. Tai ei ainakaan taloudellisesti mahdollista. Kiinteistöissä on kuitenkin edelleen hämmästyttävän suuri potentiaali energiatehokkuuden parantamiseen. Näin myös uudisrakennuksissa.

Esimerkkeinä saneerauskohteissa energiatehokkuutta on mahdollista parantaa siten, että toteutettujen toimenpiteiden myötä energiankulutus laskee jopa 80 % aiempaan verrattuna. Tämä voi vaikuttaa haastavalta, mutta rakennuksen yksilölliset ominaisuudet tarkasti huomioivalla, tekoälyyn perustuvalla energiatehokkuuden optimointiohjelmistolla se on mahdollista. Seuranta todentaa ratkaisujen toimivan.

Optimoidulla energiasaneerauksella parhaisiin tuloksiin

Esimerkiksi kahden Turussa sijaitsevan 60-luvulla rakennetun kerrostalon normeerattu energiankulutus laski energiasaneerauksen myötä ensimmäisenä vuonna 77 % ja toisena 82 %. Piispankadulla sijaitsevissa kerrostaloissa oli jo 2000-luvun alussa tehty energiaremontti, mutta energiankulutus ei ollut juurikaan laskenut. Kun 96 asunnon opiskelija-asuntolana toimivat kaksi kerrostaloa simuloitiin energiatehokkuuden optimointiohjelmistolla, ohjelmisto esitti ratkaisuksi 15 eri rakennus- ja taloteknisen toimenpiteen yhdistelmää. Energiasaneeraus valmistui vuonna 2018 ja on nyt ollut kaksi täyttä lämmityskautta käytössä. Projektin sijoitetun pääoman tuotto osoittautui käytössä olevan peräti 13 %. Tämä on varsin hyvä ROI projektissa, jossa 60-luvulla rakennettu asuinkerrostalo muutetaan lähes hiilineutraaliksi.

Yllättäen myös melko uusissa rakennuksissa on mahdollista tehdä taloudellisesti kannattavia energiatehokkuustoimenpiteitä. Myös tätä epäillään usein, koska uudehkojen rakennusten oletetaan olevan jo energiatehokkaita. Mutta energiaremonttia kannattaa harkita myös niissä. Muun muassa Turun keskustassa sijaitsevassa, vuonna 2004 rakennetussa kerrostalossa energiatehokkuus oli lähtökohtaisesti jo melko hyvällä tasolla. Energiatehokkuustoimenpiteiden myötä E-luku kuitenkin pieneni luvusta 103 lukuun 90, joka vastaa uuden kerrostalon e-lukuvaatimusta. Tämän vuonna 2004 rakennetun kerrostalon energiaremontin sijoitetun pääoman tuotto olisi ollut 30 % ilman energia-avustusta. Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin myönnettävän energia-avustuksen myötä investoinnin sijoitetun pääoman tuotto nousee 50 prosenttiin.

Esimerkit osoittavat, että rakennuksen energiatehokkuutta tai energiatehokkuusinvestoinnin kannattavuutta on vaikea arvioida ilman asiantuntijan apua. Olisikin suotavaa, että kiinteistö- ja rakennusalalla energiatehokkuuden asiantuntijat otettaisiin vahvemmin ja ajoissa mukaan sekä uudisrakennusten suunnitteluun että saneeraushankkeiden kaavailuun.

Energiatehokkuus ajoissa mukaan suunnitteluun

Uudisrakennuskohteissa energiatehokkuus on jo osa suunnittelua, mutta parantamisen varaa löytyy sielläkin. Simuloimalla uudisrakennuksia löydetään usein esimerkiksi turhia lämpöhäviöitä, joita ei ole huomioitu rakennusta suunniteltaessa. Parhaan lopputuloksen saavuttamisen kannalta haasteeksi on muodostunut usein se, ettei rakennushankkeissa energiasuunnittelu ja vastuu energiatehokkuudesta ole oikeastaan kuulunut kenellekään. Uudiskohteissa energiatehokkuutta on kuitenkin mahdollista parantaa vielä suunnitteluvaiheessa tyypillisesti 60 prosenttia tavanomaisesti toteutettuihin ratkaisuihin verrattuna. Tavoitetasoa on mahdollista nostaa siis vielä selvästi nykyistä korkeammalle.

Energiatehokkuuden tavoitetasoa on mahdollista nostaa
vielä selvästi nykyistä korkeammalle.

Tulevaisuus edellyttää monenlaisia muutoksia

Energiatehokkuuden parantaminen ei tarkoita pelkästään taloudellisen lämmitysjärjestelmän suunnittelemista. Optimaalisen energiatehokkuuden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää kiinteistön tarkastelemista kokonaisuutena. Lisäksi tulevaisuuden ratkaisuissa rakennusta ei voida enää ajatella yksittäisenä, irrallisena yksikkönä, vaan se on osa energiaympäristöään. Energiatehokkuutta on katsottava laajempana kokonaisuutena – energiajärjestelminä, jotka kytkeytyvät toisiinsa, rakennuksina, jotka kommunikoivat keskenään ja energiavirtoina, jotka suunnataan kulloisenkin tarpeen mukaan optimaalisesti erilaisten kohteiden verkostoissa. Tämä tosin edellyttää myös laajempaa muutosta koko toimintakentässä, niin ajattelun ja asenteiden, kuin toimintatapojen osalta.

Nostetaan energiatehokkuuden tavoitetasoa yhdessä. Koska kyllä, se on mahdollista!

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

63 #BuildingLifen kannattajaa ja 14 julkaistua tiekarttaa

1.6.2023
#Buildinglifen tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kutsumme mukaan kannattajia sitoutumaan oman tiekartan laatimiseen ja julkaisemme jo valmiita tiekarttoja esimerkiksi koko alalle. NCC hiilitiekartta

Green Building Council Finland muuttaa Siltasaareen

29.5.2023
Muutamme Hakaniemeen, Siltasaari 10:n tiloihin! 1.6.2023 lähtien osoitteemme on Siltasaarenkatu 8-10, 00530 Helsinki. Siltasaari 10 on historiallinen kohde, jolle on mm. myönnetty LEED Platinum -ympäristösertifikaatti. Kiinteistönomistaja ja FIGBC -verkoston jäsen

#BuildingLife2 – lisää vauhtia kohti ilmastokestävää Eurooppaa

24.5.2023
World Green Building Council julkaisi tasan vuosi sitten tavoiteohjelmansa EU:n rakentamislainsäädännölle. Whole Life Carbon Policy Roadmapin tavoitteena on varmistaa, että rakentamislainsäädäntö on linjassa EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden kanssa ja toisaalta

Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin 2023 kooste

15.5.2023
Ympäristöministeriö ja Green Building Council Finland järjestivät Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaarin tiistaina 9.5.2023. Tilaisuudessa kuultiin vähähiilisen rakentamisen säädöskehityksestä Euroopassa sekä Suomessa, alan viimeisimmistä kehityssuunnista sekä alueiden käytön suunnittelun vaikutuksesta vähähiiliseen rakentamiseen.

Aika siirtyä suljettuun kiertoon – GBCt julkaisevat Circular Built Environment Playbookin 

10.5.2023
World Green Building Council (WorldGBC) ja sen yli 75 Green Building Councilin verkosto lanseeraavat Circular Built Environment Playbookin – kansainvälisen oppaan nopeuttamaan kiertotalouden ja resurssitehokkuuden periaatteiden käyttöönottoa rakennusalalla. Green Building

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirja julkaistu

3.5.2023
Yhteisesti sovitut toimintatavat, tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja jopa päällekkäistä työtä. Järjestönä ja jäsentemme verkostona tuotamme erilaisia selvityksiä ja toimintamalleja, joiden avulla alalla toimivat voivat vauhdittaa omaa

FIGBC:n tulevaa strategiaa hiotaan toukokuussa 

19.4.2023
FIGBC:n uuden strategian valmistelu aloitettiin kevätkokouksessa 28.3.2023. Uusi strategia hyväksytään syyskokouksessa ja se astuu voimaan vuoden 2024 alusta. Nyt kutsumme Green Building Council Finlandin jäseniä osallistumaan strategiatyöpajoihimme.  Järjestämme toukokuussa viisi työpajaa

Kuinka vauhdittaa puun kiertotaloutta infrahankkeissa? 

19.4.2023
Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristövastuullisuuden kehittymisestä. Tikkamäki on työskennellyt infrarakentamisen alalla eri rooleissa jo yli kahdenkymmen vuoden ajan.  Kiihtyvä kehitysvauhti ja -tahto  Kehitysvauhti on hurja niin

S-Pankki liittyi jäseneksi maailmanlaajuiseen kestävän rakentamisen verkostoon 

13.4.2023
Green Building Council Finland on osa maailmanlaajuista Green Building Council -verkostoa, jonka tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja rakennetun ympäristön ympäristökestävyyttä.  S-Pankki liittyy jäseneksi kestävän rakennetun ympäristön edistämiseen keskittyvään Green

New Global Policy Principles outline transformative action policymakers can take to accelerate sustainability action in the built environment 

12.4.2023
Ahead of the G7 Ministers’ Meeting on Climate, Energy and Environment (15–16 April 2023), the World Green Building Council (WorldGBC), and its network of 75+ Green Building Councils, launch a

Tulevaisuuden työn haasteita ja ratkaisuja

6.4.2023
Minkälaista kestävyystyötä rakennusalan yritykset tällä hetkellä tekevät? Minkälaisia haasteita alan yritykset kestävyysmurroksen edessä kohtaavat? Entä miten näitä haasteita voitaisiin lähteä ratkaisemaan? Tällaisten kysymysten äärelle kerääntyi 13.-15.3. joukko teknisen alan opiskelijoita

Askelia kohti vähähiilisyyttä 

6.4.2023
Vähähiilinen rakentaminen on mahdollista nyt. Ja vähähiilisyyden tulisikin olla suunnittelun lähtökohta heti rakennushankkeen alusta alkaen kaikissa rakennushankkeissa. Vähähiilisyyden ohjaamiseen on erilaisia keinoja, kuten esimerkiksi:  Vähähiilisyyden ohjauksessa on tärkeintä seurata vähähiilisyyden