Green Building Council Finland

Lehdistötiedote: GBC Finlandin opinnäytetyökilpailussa esillä kiertotalousratkaisuja, ympäristösertifiointeja ja hyvä sisäilma

LEHDISTÖTIEDOTE 22.11.2018

GBC Finlandin opinnäytetyökilpailuun Kestävästi rakennettu ympäristö osallistui tänä vuonna 13 erinomaista työtä kahdeksasta eri oppilaitoksesta. Töissä käsiteltiin tänä vuonna aikaisempia vuosia entistä kohdistetummin kestävää rakentamista ja kiertotaloutta. Kestävyys on yhä selkeämmin pääroolissa tutkimuksissa pelkän strategiatason käsittelyn sijaan. Töissä kestävyyttä lähestytään konkreettisemmin mittaus- ja todentamiskeinoja etsien. Töiden taso oli huomattavan korkea ja nyt valittujen kahden tutkielman lisäksi monet muutkin työt ansaitsevat kiitosta.

Kilpailutyöt arvioi ja kaksi parasta valitsi GBC Finlandin koulutustoimikunta. Ansiokkaimmat työt palkittiin 1 000 euron stipendeillä. Kilpailu toteutettiin tänä vuonna yhdessä Kiinko –  Kiinteistöalan Koulutussäätiön ja Saint-Gobainin  kanssa. Kiinkon kehityspäällikkö Virpi Slotte totesi, että töiden taso oli huomattavan korkea ja kaikki työt olivat todella laadukkaita. Työt myös keskittyivät nimenomaan kestävään rakentamiseen. Vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser Saint-Gobainilta iloitsee kierrätysteeman näkymisestä töissä. Hän toteaa, että uudet kierrätysmateriaalit ovat tulevaisuudessa alan elinehto.

Voittajatyöt

Janne Mannersalon Hämeen ammattikorkeakouluun tekemä opinnäytetyö Uudisrakennuksen Joutsenmerkki sai kiitosta GBC Finlandin opinnäytetyökilpailussa ja nousi selkein pistein toiseksi palkittavaksi työksi. Raati totesi työstä:”AMK-työksi erinomainen, jossa hyvää pohdintaa” ja ”Uuden sertifikaatin soveltamisohje, sisältää kehitysajatuksia järjestelmälle ja vaikutusten arviointia käyttäjälle.”

Työssä tarkastellaan Joutsenmerkin vaatimuksia käytännönläheisesti ja pohditaan, miten se pitää huomioida hankkeen toteutuksessa. Työssä pohditaan myös Joutsenmerkin hyödyllisyyttä ja mitä lisäarvoa merkki tuo rakennushankkeelle sekä mitkä ovat merkin kustannukset. Työssä esitetään myös parannusehdotuksia Joutsenmerkin sisältöön. Johtopäätösten pohjaksi työssä haastateltiin toteutuneiden Joutsenmerkittyjen kohteiden Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama luhtitalon, Teijo-Talot Oy:n ryhmäkodin ja päiväkodin sekä HEVI kivitalojen omakotitalohankkeen toimijoita.

Janne Mannersalo Mestaritoiminta Oy:stä esittelee työtänsä

 

Tuomas Hirvijoen Oulun yliopistolle tekemässä Mineraalivillajätteen geopolymerisointi diplomityössä oli tavoitteena selvittää, kuinka hyvin mineraalivillajäte soveltuu geopolymeerien raaka-aineeksi.  Kilpailun raati oli vaikuttunut ja totesi työstä:”perusteellinen selvitystyö, jonka johtopäätökset hyviä” ja ”vastaa kasvavan korjausrakentamisen myötä syntyviin kierrätys ja uudelleenhyödyntämishaasteisiin” sekä “Syvä ja aidosti tekninen jätteestä tuotteeksi –tutkimus, joka avaa monia uusia mahdollisuuksia jopa betonin korvaamiseen”

Mineraalivillasta valmistettuja polymeerejä, kuva: Hirvijoki

Hirvijoen työssä tutkitaan, miten rakennus- ja purkujätteestä eroteltu mineraalivillajäte on hyödynnettävissä ja miten siitä saadaan lujia ja hyödynnettäviä uusiotuotteita. Mineraalivillajäte on nykyään hankalasti kierrätettävää ja sen uusiokäytöllä rakennus- ja purkujätteen määrää saataisiin vähennettyä oleellisesti. Työssä todettiin, että kaikki mineraalivillajätteet soveltuivat geopolymeerien lähtöaineeksi erinomaisesti ja tulevaisuudessa geopolymeereillä voidaan korvata neitseellistä raaka-ainetta erilaisiin käyttötarkoituksiin.

 

Kaikki kilpailutyöt:

  1. Smart room systems for retrofitted educational buildings | Jukka Kopra | Aalto-yliopisto | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201806293792
  2. Ympäristöluokitusjärjestelmän mukaisen toiminnanvarmistuksen soveltaminen suomalaisessa uudisrakentamisessa| Ilkka Mäkelä | Aalto-yliopisto | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/32443
  3. Kestävän kehityksen mukainen ympäristörakentaminen, KESY-toimintamallin käyttö Vantaan pilottihankkeissa | Katri Kannisto | HAMK | http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100115546
  4. Uudisrakennuksen Joutsenmerkki | Janne Mannersalo  |Hämeen ammattikorkeakoulun | http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804034044
  5. Ilmanvaihdon käyttötapojen ja käyttötasojen vaikutus sisäilmaan koulurakennuksissa | Antti Alanko | Itä-Suomen yliopisto | http://www.uef.fi/documents/10975/11755/2018-AlankoAntti-virallinen.pdf/a57e3d67-69b5-4a2a-afb8-2052518b9d9d
  6. Listening to customer insights on creating a climate strategy for a construction company | LUT | Anni Viitala | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018052524748
  7. Ylijäämäbetonin kierrätysliiketoiminnan kannattavuuden tarkastelu | Satu Virtanen | LUT | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018092536570
  8. Transformaatio lähiössä – Kouvolan Lehtomäki | Satu Kokkonen | Metropolia | http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201805107475
  9. Kiertotalouden edistäminen työmaalla | Mohamad Abdul-Sattar | Metropolia
  10. Mineraalivillajätteen geopolymerisointi |Tuomas Hirvijoki | Oulun yliopisto | http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-201805091624
  11. Designing steel framed buildings for reuse: a case study | Juha Seppälä | Oulun yliopisto | http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201803031288.pdf
  12. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaustapojen valinta tutkimusten ja elinkaaritarkastelujen perusteella | Arto Toorikka | RATEKO | https://vahanen.com/app/uploads/2018/06/Toorikka_Arto_RTA-opinnaytetyo-Sisailmaongelmaisen-rakennuksen-korjaustapojen-valinta-tutkimusten-ja-elinkaaritarkastelujen-perusteella.pdf
  13. LEED-sertifikaatti Kupittaan kampus -hankkeessa : sertifioinnin vaikutukset rakennusvaiheeseen | Rebekka Leino | Turun AMK | http://www.theseus.fi/handle/10024/148708

Lisätietoja:

Jessica Karhu | jessica.karhu@figbc.fi | 040 675 8899

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Suomen ensimmäinen BREEAM infrastructure sertifioitu hanke

31.3.2023
Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristönäkökulmien muutoksesta. Tikkamäki toimii Väylä- ja Infrarakentamisen tulosyksikön johtajana ja on ollut mukana niin Lohja- Muurla (valmistunut 2009) kuin Lahden eteläinenkehätie Valtari

Miten huomioida biodiversiteetti rakentamisessa?

30.3.2023
Green Building Council Finlandin Rakentaminen-toimikunta on koonnut kattavan linkkilistan ja lähtötiedot biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen rakennus- ja kiinteistöalalla. On arvioitu, että biodiversiteettikato on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos ja

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen