Green Building Council Finland

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ohjaa tulevaisuudessa kestävää rakentamista ja infraa

Loikka-blogi

Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
RAKLI ry

Infrastruktuuri on kallista ja investoinnit tehdään yleensä ison velkavivun turvin. Investointien kestävä rahoitus on toistaiseksi ollut varsin marginaalista toimintaa, sillä rahoituksen ottajan näkökulmasta muutaman korkopisteen ero korkokuluissa ei ole riittävä houkutin, kun kolikon kääntöpuolella ovat kestävyyteen liittyvät tiukahkot raportointivaatimukset.

Sijoittajakysyntää kuitenkin olisi valtavasti. Esimerkiksi Kuntarahoituksen lokakuussa liikkeelle laskema vihreä joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin noin seitsemänkertaisesti. Sijoittajien ja rahoittajien näkökulmasta ongelmana on ollut rahoitettavien kohteiden niukkuus, kun käyttökelpoiset, universaalit ja yksiselitteiset määritelmät ovat puuttuneet. Ongelmaan on kuitenkin tulossa ratkaisu kertarytinällä: EU:n kestävän rahoituksen taksonomia.

Kestävän liiketoiminnan täytyy edistää vähintään yhden taksonomian tavoitteen toteutumista, samalla vaarantamatta muita tavoitteita.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla on totuttu perinteisesti mittaamaan vastuullisuutta suhteessa muihin toimijoihin. Taksonomian lähtökohtana on kuitenkin ollut tuottaa EU:n tasolla yhdenmukaiset, absoluuttiset kriteerit vastuullisen liiketoiminnan määrittelyyn. Kriteeristön piirissä nyt olevat liiketoiminnot kattavat 93,5 % EU:n hiilidioksidipäästöistä, joten KIRA-alan keskeiset toiminnot ovat luonnollisesti mukana.

Kestävyyden kriteerit on tähän mennessä määritelty liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Taksonomian tavoitteita on näiden lisäksi vesien ja vesiekologian suojelu ja kestävä hyödyntäminen, kiertotalouden edistäminen, saastumisen ehkäisy sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu. Kestävän liiketoiminnan täytyy edistää vähintään yhden tavoitteen toteutumista, samalla vaarantamatta muita tavoitteita. Tuulivoimalan rakentaminen on esimerkki kestävästä energiainvestoinnista, mutta sijoittaminen arvokkaan lintuveden äärelle voi heikentää biodiversiteettiä ja näin estää kriteerien täyttymisen.

Mitä sitten on kestävä infrastruktuuri? Helppoja esimerkkejä löytyy ainakin liikenneinfran puolelta: Sähköautojen latauspisteet, vetyautojen tankkauspaikat, sähköistetyt rautatiet ja olemassa olevan rautatien sähköistäminen, raitiotiet, sähkötoimiset lossit, kevyen liikenteen väylät ja kaikki näiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvä konsultointi. Sen sijaan katu- ja tieinfran rakentaminen ei pääsääntöisesti ole kestävää, sillä näiden käyttö pitäisi käytännössä rajata lähes nollapäästöisille kulkuvälineille. Tien rajaaminen yksinomaan sähköautojen käyttöön ei taida olla edes tieliikennelain puitteissa mahdollista.

Taksonomian myötä kestävästä rahoituksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta aidosti osa operatiivista toimintaa.

Lainsäädännön muutosten myötä muun muassa isojen pörssiyhtiöiden ja finanssialan toimijoiden tulee jatkossa myös raportoida taksonomian mukaan määritellyn kestävien operaatioiden osuus liiketoiminnastaan – sakon uhalla. Taksonomian myötä kestävästä rahoituksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta aidosti osa operatiivista toimintaa.

Kriteeristöön liittyy luonnollisesti tulkinnanvaraa, eikä niiden lopullinen muoto ole vielä edes selvillä. Kun näihin liittyvän lainsäädännön sisältö alkaa loppuvuodesta hahmottua, on kiinteistö- ja rakentamisalan sekä infratoimijoiden syytä aktivoitua vuoropuheluun viranomaisten kanssa, jotta kriteereihin liittyvä epävarmuus väistyisi ja kestävä rahoitus viitekehyksineen kääntyisi riippakivestä voimavaraksi.

RAKLI ry

www.rakli.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Uusimmat artikkelit

Aiheet

Euroopan komission ehdotus uudeksi EPBD direktiiviksi – keskeinen sisältö

14.1.2022
Euroopan unioni on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä.  Jotta tavoite voidaan saavuttaa, on myös tärkeimpiä kiinteistö- ja rakennusalan säännöksiä tarkastettava. Energy Performance of Buildings Directive (EPBD) päivitystä on valmisteltu vuodesta

Tiedote: nimenmuutos sekä sääntömuutos Green Building Council Finland ry

14.1.2022
Hyvä jäsenemme ja yhteistyökumppanimme,  Syyskokouksessamme 23.11.2021 päätimme, että yhdistyksen virallinen nimi on jatkossa Green Building Council Finland ry (aiemmin GBC Suomi ry), epävirallinen lyhenne FIGBC ja sen kotipaikka on Helsinki. PRH:n päätöksellä GBC

Osallistu vähähiilisen rakentamisen lainsäädännön kehittämiseen

4.1.2022
Kokoamme kunnista, yrityksistä ja järjestöistä kansallista verkostoa, joka auttaa kartoittamaan lainsäädännön hidasteita ja esteitä kunnianhimoiselle tuotesidonnaisten päästöjen vähentämiselle ja biopohjaisten materiaalien käytölle. Hankkeessa luodaan ehdotus, miten suomalaista sääntelyä ja ohjausta

Kiitos kuluneesta vuodesta!

21.12.2021
Kiitos kuluneesta vuodesta ja samalla iloinen ilmoitus uudesta (vanhasta) nimestä. Syyskokouksen päätöksen mukaisesti luovuimme vanhasta virallisesta nimestämme ja tästä hetkestä eteenpäin olemme nyt virallisestikin Green Building Council Finland ry (aiemmin

YIT, Varma, JKMM, Sponda ja Kuljetusrinki – tähtäimessä hiilineutraali rakennettu ympäristö

15.12.2021
Aidosti kestävä liiketoiminta kestää tulevaisuudessakin. Ja aidosti kestävälle liiketoiminnalle lainsäädäntö on vasta toiminnan ensimmäinen porras – parempaa tekemällä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessakin. Alun perin kaksikymmentäyksi yritystä ja kolme kaupunkia ilmoittautui

Tavoitteena energiapositiivinen asuinalue

13.12.2021
Making-City osa EU:n Horizon 2020-ohjelmaa. Hankkeessa tehdään pilotointia ja kehitystyötä kahdessa kaupungissa; Hollannin Groningenissa sekä Suomen Oulussa. Lisäksi mukana on kuusi seuraajakaupunkia muista EU-maista.   Green Building Council Finland järjesti torstaina

Haemme järjestöpäällikköä

9.12.2021
Green Building Council Finland hakee tiimiinsä toimeen tarttuvaa ja osaavaa Järjestöpäällikköä Järjestöpäällikön tehtäväkenttään kuuluvat taloudenjohtamiseen, järjestöhallintoon ja henkilöstön hyvinvointiin (HR) liittyvät vastuut. Voit olla jonkun edellä mainitun kokenut asiantuntija tai

LIFE Level(s): Elinkaariarvioinnista arkipäivää Euroopassa

8.12.2021
Johdanto Vuosikymmenemme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, seuraukset ovat käsinkosketeltavat ja mahdottomat ohittaa. Talousalueiden, poliittisten järjestelmien ja yritysmaailman on edustettava yhteistä rintamaa muutoksen luojina. Yhteistyöhön tarvitaan yhteiset pelisäännöt. EU-lainsäädännön ja muun ohjauksen,

FIGBC lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi

7.12.2021
Uuden kaavoitus- ja rakentamislain yhdeksi tavoitteeksi on otettu ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Nykyisellään rakentaminen ja rakennetun ympäristön ylläpito tuottavat merkittäviä ilmastopäästöjä sekä rasittavat luontoa sekä luonnonvarojen kulutuksen että luonnon

Digitaalisella tiedolla kohti kiertotaloutta

3.12.2021
Tietomallit voivat edistää kiertotaloutta monin tavoin, mutta niiden hyödyntämisessä ollaan vasta alussa. Kokosimme neljä tietomallien asiantuntijaa kertomaan, millaisilla tavoilla tietomallit voivat auttaa meitä kiertotaloudellistumaan ja tekemään työmme tehokkaammin. Tuoreen Nordic

Accelerating circular construction in Nordic countries

3.12.2021
Nordic Networks for Circular Construction project aims to create insight into the status and best practices surrounding circular construction in the Nordics, create voluntary goals and indicators, improve the reuse

FIGBC Toimikuntien puheenjohtajisto korostaa alan vastuuta ja yhteistyötä

2.12.2021
Toimikunnat, asiantuntijaryhmät ja tietenkin myös eri projektien työpajoihin osallistujat ovat Green Building Council Finlandin tekemisen ytimessä. Rakennetun ympäristön hiilineutraalius, kiertotalous tai energiatehokkuus eivät toteudu yhden tiimin työnä, vaan laajalla yhteistyöllä.