Green Building Council Finland

EU:n kestävän rahoituksen taksonomia ohjaa tulevaisuudessa kestävää rakentamista ja infraa

Loikka-blogi

Miika Kotaniemi
Johtaja, kiinteistösijoittaminen
RAKLI ry

Infrastruktuuri on kallista ja investoinnit tehdään yleensä ison velkavivun turvin. Investointien kestävä rahoitus on toistaiseksi ollut varsin marginaalista toimintaa, sillä rahoituksen ottajan näkökulmasta muutaman korkopisteen ero korkokuluissa ei ole riittävä houkutin, kun kolikon kääntöpuolella ovat kestävyyteen liittyvät tiukahkot raportointivaatimukset.

Sijoittajakysyntää kuitenkin olisi valtavasti. Esimerkiksi Kuntarahoituksen lokakuussa liikkeelle laskema vihreä joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin noin seitsemänkertaisesti. Sijoittajien ja rahoittajien näkökulmasta ongelmana on ollut rahoitettavien kohteiden niukkuus, kun käyttökelpoiset, universaalit ja yksiselitteiset määritelmät ovat puuttuneet. Ongelmaan on kuitenkin tulossa ratkaisu kertarytinällä: EU:n kestävän rahoituksen taksonomia.

Kestävän liiketoiminnan täytyy edistää vähintään yhden taksonomian tavoitteen toteutumista, samalla vaarantamatta muita tavoitteita.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla on totuttu perinteisesti mittaamaan vastuullisuutta suhteessa muihin toimijoihin. Taksonomian lähtökohtana on kuitenkin ollut tuottaa EU:n tasolla yhdenmukaiset, absoluuttiset kriteerit vastuullisen liiketoiminnan määrittelyyn. Kriteeristön piirissä nyt olevat liiketoiminnot kattavat 93,5 % EU:n hiilidioksidipäästöistä, joten KIRA-alan keskeiset toiminnot ovat luonnollisesti mukana.

Kestävyyden kriteerit on tähän mennessä määritelty liittyen ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Taksonomian tavoitteita on näiden lisäksi vesien ja vesiekologian suojelu ja kestävä hyödyntäminen, kiertotalouden edistäminen, saastumisen ehkäisy sekä biodiversiteetin ja ekosysteemien suojelu. Kestävän liiketoiminnan täytyy edistää vähintään yhden tavoitteen toteutumista, samalla vaarantamatta muita tavoitteita. Tuulivoimalan rakentaminen on esimerkki kestävästä energiainvestoinnista, mutta sijoittaminen arvokkaan lintuveden äärelle voi heikentää biodiversiteettiä ja näin estää kriteerien täyttymisen.

Mitä sitten on kestävä infrastruktuuri? Helppoja esimerkkejä löytyy ainakin liikenneinfran puolelta: Sähköautojen latauspisteet, vetyautojen tankkauspaikat, sähköistetyt rautatiet ja olemassa olevan rautatien sähköistäminen, raitiotiet, sähkötoimiset lossit, kevyen liikenteen väylät ja kaikki näiden suunnitteluun ja rakennuttamiseen liittyvä konsultointi. Sen sijaan katu- ja tieinfran rakentaminen ei pääsääntöisesti ole kestävää, sillä näiden käyttö pitäisi käytännössä rajata lähes nollapäästöisille kulkuvälineille. Tien rajaaminen yksinomaan sähköautojen käyttöön ei taida olla edes tieliikennelain puitteissa mahdollista.

Taksonomian myötä kestävästä rahoituksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta aidosti osa operatiivista toimintaa.

Lainsäädännön muutosten myötä muun muassa isojen pörssiyhtiöiden ja finanssialan toimijoiden tulee jatkossa myös raportoida taksonomian mukaan määritellyn kestävien operaatioiden osuus liiketoiminnastaan – sakon uhalla. Taksonomian myötä kestävästä rahoituksesta tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä rahoituksen valtavirtaa ja vastuullisuudesta aidosti osa operatiivista toimintaa.

Kriteeristöön liittyy luonnollisesti tulkinnanvaraa, eikä niiden lopullinen muoto ole vielä edes selvillä. Kun näihin liittyvän lainsäädännön sisältö alkaa loppuvuodesta hahmottua, on kiinteistö- ja rakentamisalan sekä infratoimijoiden syytä aktivoitua vuoropuheluun viranomaisten kanssa, jotta kriteereihin liittyvä epävarmuus väistyisi ja kestävä rahoitus viitekehyksineen kääntyisi riippakivestä voimavaraksi.

RAKLI ry

www.rakli.fi

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.

Opi kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden perusteet – maksutta! 

3.2.2023
Julkaisimme Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouteen perehdyttävän verkkokurssin syyskuussa. Jatkamme nyt verkkokurssin maksuttomuutta kesäkuun loppuun saakka!   Kurssia suorittamassa on ollut nyt hieman alle 80 henkeä, keskiarvo kurssille annetuista palautteista on 8,1.  

Save the date World Green Building Week 11.-15.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko