Green Building Council Finland

Maalämpö yhdistettynä vihreään sähköön on aidosti CO₂-vapaa vaihtoehto

YIT hyödyntää kumppaneidensa kanssa maalämpöä yhä useammassa uudiskohteessa. Kiinteistöihin valittu energiamuoto vähentää CO₂-päästöjä, pienentää energia- ja asumiskuluja sekä nostaa asumisen laatua. Ratkaisujen hakeminen yhdessä auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jo rakennusaikana.

Suomalaisten hiilijalanjäljestä kolmannes syntyy asumisesta. Asukas voi omilla valinnoillaan pienentää hiilijalanjälkeään, mutta merkittävä osa elinkaaripäästöistä syntyy jo kohteen rakentamisen aikana ja siihen valitusta energiamuodosta.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennusalan yritykset ovat myös itse asettaneet itselleen kunnianhimoisia tavoitteita. YIT on puolittanut oman toimintansa päästöt vuoteen 2019 nähden, minkä lisäksi se tulee pienentämään merkittävästi hankkeiden materiaali- ja energiapäästöjä.

”Maalämpö on yksi merkittävä keino YIT:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa,” kertoo YIT:n vastuullisuusjohtaja Ismo Tiittanen.

Energiamuotona maalämpö on CO₂-vapaa. Sen tuottamisesta ei synny juuri mitään päästöjä. Ja jos kiinteistön sähköksi valitaan vihreä vaihtoehto, kiinteistö on aidosti CO₂-vapaa.

Jo valmistuneista, maalämpöä käyttävistä rakennushankkeistamme keräämämme data vahvistaa, että maalämmön valitsemisesta hyötyvät maapallon ja rakennuttajan lisäksi niin kiinteistön omistaja, taloyhtiö kuin talon asukkaatkin. – Ismo Tiittanen

Viime vuonna YIT varmisti asumisessa 12 maalämpökohdetta. Niissä lämmityksestä, jäähdytyksestä ja lämpimästä vedestä aiheutuvat kasvihuonepäästöt ovat 49 % pienemmät kuin tavanomaisessa kaukolämpökohteessa.

”Tulevaisuudessa tuomme maalämmön yhä useampiin hankkeisiimme. Tänä vuonna tavoitteena on kasvattaa maalämmön osuutta alkavissa kohteissamme viime vuodesta merkittävästi”, Tiittanen kertoo.

Kaikesta EU-alueella kulutetusta energiasta 40 % käytetään rakennusten lämmittämiseen tai viilentämiseen. Maalämmön valitseminen energiamuodoksi pienentää rakennuksen energian kulutuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä koko sen elinkaaren ajan.

Otollinen maaperä geoenergialle

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaatii yhteistyötä kumppanien kanssa rakentamisen eri vaiheissa. Maalämmön osalta YIT:n kumppani Rototec kartoittaa projektin alkuvaiheessa maalämmön mahdollisuudet rakennuskohteessa. Raksystems puolestaan ohjaa energian kulutusta rakennusvaiheessa.

Geoenergia, tuttavallisemmin maalämpö ja maaviileä, on uusiutuvaa maahan varastoitunutta auringon energiaa, jota saadaan kallioperästä.

Maalämpöä on varastoituna maaperämme ylimpiin kerroksiin ainakin tuhat kertaa koko maan energiatuotannon verran, joten siitä hyödynnetään vain murto-osa. Maalämpö soveltuu käytettäväksi ympäri vuoden, ja Suomen maaperä on varsin otollista maalämmön hyödyntämiseen.

”Maaperämme on kovaa kalliota, mikä on porauksellisesti erittäin sopivaa geoenergiajärjestelmien rakentamiseen. Siitä saadaan hyvin lämpöä ylös”, Rototecin kaupallinen johtaja Tuomas Nikkinen sanoo.

Tekniikkana maalämmön talteen ottaminen on varmaa. Energiakaivot itsessään kestävät periaatteessa ikuisesti, ja maalämpölaitteiston elinkaari on noin 20 vuotta.  

”Järjestelmät kestävät pitkään. Maalämpökenttiä on mahdollisuus rakentaa käyttäen uusiutuvia polttoaineita ja muutenkin toiminnassa huomioidaan ympäristöystävällisyys”, Nikkinen kertoo.

Maalämpöä voidaan hyödyntää jo rakennusaikana

Energiantarve rakenteiden kuivattamiseksi sekä oikean olosuhteen luomiseksi lämmittämällä on rakennusvaiheessa kaksi-nelinkertainen verrattuna valmiin kiinteistön tunti- tai vuorokausikulutukseen. Maalämmön hyödyntäminen uuden Geolo-teknologian avulla jo rakennusaikana pienentää merkittävästi energiankulutusta, hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia. YIT pilotoi kohteissaan yhteistyökumppaninsa Raksystems Climate Solutionsin Geolo-järjestelmänohjaus ja -hallintaratkaisua.

”Geolo ohjaa energiaratkaisuja rakennusaikana ja käyttää maalämpökenttää hallitusti. Tällä poistetaan maalämpökentän ylikuormitukseen liittyviä riskejä, joita syntyy, jos käytetään esimerkiksi kiinteistöön jäävää tekniikkaa rakennusaikana”, Raksystems Climate Solutionsin toimitusjohtaja Janne Vanhanen kertoo.

Geolo-järjestelmä mahdollistaa myös rakenteiden kuivatuksen ja viilennyksen kesäaikana, mikä puolestaan takaa ihanteelliset työskentely- ja rakenteiden kuivumisolosuhteet ympäri vuoden.

”Kesäaikana viilennyksen hukkalämpöä hyödynnetään lataamalla kaivokenttää lämpöenergialla.”

Geolo-järjestelmän avulla pystytään optimoimaan rakennustyömaan tuotanto-olosuhteita päästöttömästi ympäri vuoden. Sen avulla voidaan saavuttaa huomattavia päästö- ja energiankulutussäästöjä, kun rakennusaikana saadaan tuotettua energiaa maalämmön ja teknologian avulla, mikä pienentää merkittävästi tarvetta ostaa ulkoista energiaa.

Optimaalisten työolosuhteiden saavuttaminen lisää työntekijöiden viihtyvyyttä. Samalla tuotanto- ja aikataulutehokkuus paranevat, kun päällekkäisiä työvaiheita saadaan vähennettyä.  Oikea-aikainen toiminta ja järjestelmän kautta suoritettava etäohjaus kohteessa varmistavat myös sen, ettei energiaa kulu turhaan rakenteiden lämmittämiseen.

Myös rakentamisen laatu nousee merkittävästi, kun se toteutetaan oikeissa olosuhteissa. Rakenteiden osalta kosteustasapainon ja lämpötilan säätely takaavat edellytykset hyvälle sisäilmalle. Tämä tarkoittaa turvallista ja terveellistä kotia asukkaille. Myös rakentamisen aikataulussa ja budjetissa pysytään varmemmin, kun suunnitteluvaiheessa otetaan asia riittävän varhain huomioon.

Maalämpö tulevaisuudessa

Uusiutuvana energiamuotona maalämpö on yhä useammalle asukkaalle arvovalinta, mutta tuo myös taloudellisia hyötyjä.

”Maalämmöllä lämpiävän kiinteistön jälleenmyyntiarvo ja houkuttelevuus nousevat, vaikka se lisääkin jonkin verran rakentamisen kustannuksia”, Tiittanen kertoo.

Maalämpö nostaa asumismukavuutta, kun se toteutetaan lattialämmityksenä. Sitä voidaan hyödyntää myös kiinteistön viilennyksessä, jossa se toimii energiatehokkaana viilennysmuotona. Geoenegia on omavaraista, sen tuotto tasaista eikä saatavuus riipu esimerkiksi keliolosuhteista.  

”Tavoitteenamme on saada uusiutuva maalämpö mahdollisimman monen asukkaan ulottuville”, Tiittanen summaa.  

Maalämmön hyötyjä lukuina

Oikeissa olosuhteissa toteutetussa n. 5000 m² kerrostalohankkeessa Geolo vähentää lämmitys- ja kuivatuskauden CO₂-päästöjä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin n. 263 t CO₂.

  • Määrä vastaa 1 787 899 km ajoa keskipäästöisellä henkilöautolla (147,1 g/ km)
  • Säästyvällä polttoainemäärällä ajaa lähes 45 kertaa maailman ympäri.

Geolon käyttö vähentää rakennusaikana rakenteiden lämmitykseen ja kuivaukseen tarvittavaa ostoenergian määrää jopa 70 %.

Maalämmön CO₂-päästöt yhdistettynä vihreään energiaan ovat käytännössä 0.

YIT on mukana World Green Building Weekissä 12.-16.9.2022. Kaiken, mitä nyt suunnittelemme, tuotamme tai rakennamme, on oltava tulevaisuuden kestävää. We are #BuildingforEveryone.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Save the date World Green Building Week 11-19.9.2023!

1.2.2023
Kansainvälinen World Green Building Week on maapallomme laajin kampanja kestävän rakennetun ympäristön puolesta. Kampanjan järjestää World Green Building Council, yhdessä yli 75 kansallisen Green Building Councilin ja näiden 46 000 jäsenen

Nollahiileen sitoutuneet – Avara ja Premico allekirjoittivat kansainvälisen Net Zero Carbon Buildings sitoumuksen 

1.2.2023
Lehdistötiedote 1.2.2023 klo 11:00  Net Zero Carbon Building -sitoumuksen allekirjoittajat tavoittelevat hiilineutraalin energiankäytön lisäksi hiilineutraalia rakentamista. Kansainvälisen sitoumuksen taustalla ovat merkittävät tahot kuten C40-kaupunkiverkosto, World Green Building Council ja The

Rakennetun ympäristön kiertotaloutta hidastavat kustannustehottomuus, osaamisen ja kokemuksen puute

31.1.2023
Lehdistötiedote 31.1.2023 embargo klo 13:00 Ratkaisu on tukea kiertotalousratkaisuja rakentamisen arvoketjun kaikissa vaiheissa. Pohjoismaisen ministerineuvoston uusi julkaisu ”Analysis of Barriers and Possibilities” käsittelee rakentamisen kiertotaloutta pohjoismaissa. Selvityksessä havaittiin, että suurin

ROTI 2023-raportti: Rakennetun omaisuuden korjausvelka on moninkertaistunut vuosituhannen alusta 

31.1.2023
Vuoden 2023 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. ROTI-paneeleissa Green Building Council Finlandista mukana olivat Elina Samila, Lauri Tähtinen ja Miisa Tähkänen. Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2023

Kiinteistö- ja rakennusalan kiertotalouden sanakirjaa testataan Helsingissä ja Tampereella 

26.1.2023
Mikä on materiaalipassin ja materiaaliselosteen ero? Entä kun suunnitellaan korjattavaksi tai uudelleenkäytettäväksi?  Yhteiset tulkinnat ja termit karsivat pois mahdollisia väärinymmärryksiä ja helpottavat vaikkapa sopimusneuvotteluita, kun kaikki ymmärtävät mitä milläkin termillä

Antti Ruuska johtamaan rakentamisen kestävyyssiirtymää

12.1.2023
Lehdistötiedote Embargo 12.1.2023 klo 11:00 Tekniikan tohtori Antti Ruuska on valittu Green Building Council Finlandin toimitusjohtajaksi. Ruuska on toiminut aiemmin mm. YLVAn vastuullisuusjohtajana. Hän aloittaa tehtävässään maaliskuussa 2023. ”FIGBC:n tavoite

Jäsenemme antoivat meille arvosanaksi 8,8 

10.1.2023
Pyydämme palautetta jäseniltämme läpi vuoden eri tapahtumissa, kokouksissa ja koulutuksissa. Tämän lisäksi kehitysehdotuksia kysytään kertaluonteisesti vuoden päättävässä jäsentyytyväisyyskyselyssä. Vuonna 2022 jäsenemme antoivat keskiarvosanaksi toiminnallemme 8,8. Kiitos kaikille 245 vastaajalle! Lisäksi

Kiertotalouden mukaiset rakennustuotteet -webinaarissa keskusteltiin elinkaaren ympäristövaikutuksista ja uusista kiertotaloustuotteista

5.1.2023
Business Oulun ja FIGBC:n yhteisessä webinaarissa esiteltiin Oulun Kiertotalousklusterin mahdollisuuksia, kiertotaloustuotteita, tuotesuunnittelua ja C2C tuotesertifiointia sekä keskusteltiin hirsirakentamisesta. Katri Luoma-aho kertoi Oulun Kiertotalousklusterin tavoitteista: innovoinnin edistäminen, yhteistyö ja rahoitus. Yrityksille

Työkaluja KIRA-alan hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen – kooste vuodesta 2022

21.12.2022
Olemme laaja rakennetun ympäristön organisaatioiden ja asiantuntijoiden yhteistyöverkosto. Jäsentemme edustajista kokoamme monialaisia asiantuntijaverkostoja, jotka kehittävät alaa yhdessä. Yhteistyössä on toteutettu runsaasti toimialalle määritelmiä, termejä, oppaita ja ohjeita. Kiitos kuuluu koko

Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2023

19.12.2022
Hyvät jäsenemme, yhteistyökumppanit, toimikuntien puheenjohtajat, hallituksen jäsenet ja lukuisat muut organisaatiot ja henkilöt, joiden kanssa olemme saaneet toimia kestävän rakennetun ympäristön hyväksi tänäkin vuonna. Kiitos yhteistyöstä, rauhallista talven juhlakautta ja

#BuildingLife päättyi muttei lopu

19.12.2022
#BuildingLife -projektin tavoitteena on nostaa materiaalisidonnaisten päästöjen vähentäminen EU:n, jäsenvaltioiden ja yritysten keskeiseksi ilmastotavoitteeksi. Kaksivuotinen projekti on nyt päättynyt, mutta #BuildingLife 2 alkaa arviolta syksyllä 2023. Seuraavassa projektissa tahdomme yhä

Hiilineutraali rakennus -ohjeen pilotoinnin loppuraportti 

15.12.2022
#BuildingLife -projektin päätösseminaarissa 8.12.2022 Tytti Bruce-Hyrkäs, Granlund esitteli Hiilineutraali rakennus -ohjeen ja kertoi pilotoinnin kokemuksista. Katso tapahtuman tallenne.  FIGBC Rakentaminen -toimikunnassa todettiin, että alalla moni haluaa tavoitella parempaa, jopa hiilineutraalia