Elinkaariajattelu vaatii materiaaliosaamista. Tekesin Toiminnalliset materiaalit -ohjelman seminaari kokosi suomalaiset materiaalialan osaajat Helsinkiin lokakuussa.
”Oleellista on kartoittaa, mitä materiaaleja käytät, mihin kuluu energiaa, mitä teet jätteille. Älä mieti vain omaa tuotettasi vaan kokonaisuutta; miten ja missä kokonaisuus tuotetaan, miten käytetään. Erityisesti pk-yritysten kohdalla tiedonvaihto muiden yritysten kanssa auttaa alkuun”, sanoi seminaarissa puhunut teknologiajohtaja Jatta Jussila-Suokas Cleen Oy:stä.
Materiaaleihin on kiinnitettävä huomiota myös rakentamisessa. Mitä vähemmän energiaa ja luonnonvaroja rakennusmateriaalien valmistamiseen on käytetty, sitä vähemmän niistä on ympäristölle haittaa.
Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn mukaan:
– Rakentamisvaiheen osuus rakennuksen koko elinkaaresta on 10–20 %.
– Talojen energiatehokkuuden kasvaessa rakentamiseen kuluneen energian suhteellinen osuus kasvaa.
– Ekologisesti kestävän talon rakenteet ja osat on valmistettu uusiutuvista ja kierrätettävistä lähialueen luonnonmateriaaleista. Pitkät kuljetusmatkat lisäävät materiaalien ympäristökuormaa.
– Puu on Suomessa luonteva rakennusmateriaali.
Hiilijalanjälki lasketaan tuotteen valmistamisen ja kuljetusten päästöistä. Esimerkkejä eräiden materiaalien valmistamisesta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä tuotettua materiaalikiloa kohden. Osa materiaaleista varastoi hiiltä ja niiden hiilijälki on negatiivinen:
– puu -1,41 CO2 kg/kg
– puukuitu, puhallettava -0,91 CO2 kg/kg
– puukuitulevy -0,58 CO2 kg/kg
– vaneri -0,68 CO2 kg/kg
– kalkkihiekkatiili 0,14 CO2 kg/kg
– betonielementti 0,12 CO2 kg/kg
– punatiili 0,22 CO2 kg/kg
– kivivilla 1,41 CO2 kg/kg
– lasivilla 1,47 CO2 kg/kg
– rakenneteräs 0,2 CO2 kg/kg
– sinkkilevy 2,36 CO2 kg/kg
– polyuretaani 4,40 CO2 kg/kg
– alumiini 11,92 CO2 kg/kg
