Green Building Council Finland

Mielipidekirjoituksemme Helsingin Sanomissa 16.4.2019

Green Building Council Finland jäsenistö hyväksyi kevätkokouksessaan 26.3.2019 julkilausuman tavoitella hiilineutraalia rakennettua ympäristöä vuoteen 2030 mennessä. HS julkaisi mielipidekirjoituksemme 16.4.2019, joka on tiivistelmä julkilausumasta ja jatkaa keskustelua tavoitteen saavuttamiseksi.

Alla alkuperäinen Helsingin Sanomissa 16.4.2019 julkaistu mielipidekirjoitus:

——————————————————————————————————————

https://www.hs.fi/paivanlehti/16042019/art-2000006072715.html

——————————————————————————————————————–


Julkaistu: 16.4. 2:00 (HS)

Lukijan mielipide: Rakennettu ympäristö hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä

Vähähiilisen rakennetun ympäristön ja yhteiskunnan toteutuminen edellyttää kiinteistö- ja rakennusalan siirtymistä kiertotalouteen.

WORLD GREEN BUILDING COUNCIL -yhteistyöverkosto on lanseerannut maailmanlaajuisen Net Zero Carbon Buildings Commitment -sitoumuksen. Vapaaehtoisen sitoumuksen tavoitteena on kannustaa rakennus- ja kiinteistöalan organisaatioita sekä kaupunkeja siihen, että näiden rakennuskanta on vuonna 2030 hiilineutraali kiinteistöjen energiankäyttöä koskevien hiilidioksidipäästöjen osalta.

Allekirjoittajina sitoumuksessa ovat esimerkiksi Lontoo, Pariisi, New York, Kalifornia ja Tukholma sekä Berkeley Group, Salesforce ja Integral Group.

Suomalaisia rakennus- ja kiinteistöalan organisaatioita edustavan Green Building Council Finlandin jäsenten mielestä nollatavoite on kunnianhimoinen mutta oikein toimin saavutettavissa. Jotta siihen päästään, nyt on aika toimia. Vähähiilisen rakennetun ympäristön ja yhteiskunnan toteutuminen edellyttää myös kiinteistö- ja rakennusalan siirtymistä kiertotalouteen.

Rakennetun ympäristön merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä ja muutokseen sopeutumisessa on ratkaiseva, koska sen osuus energiankulutuksesta ja hiilidioksidipäästöistä on noin 30–40 prosenttia sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Kehittämistyössä huomio kiinnitetään kahteen asiaan: rakennusmateriaalien valmistuksen vähäpäästöisyyteen sekä rakennusten käytön aikaisen energiankulutuksen ja tästä aiheutuvien päästöjen minimointiin. Etenkin jälkimmäisen osalta tavoitteena tulee olla hiilineutraalisuus ja tämän jälkeen jopa ilmastopositiivisuus (niin sanottu hiilikädenjälki).

Vuoden 2019 aikana haluamme osaltamme tuoda hiilineutraalin rakennetun ympäristön tavoitteen tutuksi ja innostaa hyvien esimerkkien avulla kiinteistö- ja rakennusalan organisaatioita miettimään, millä keinoilla kukin voi vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä. Tavoite hiilineutraalista kiinteistökannasta auttaa niin Suomea, kaupunkeja kuin organisaatioitakin saavuttamaan omat laajemmat päästövähennystavoitteensa.

Hiilineutraali rakennettu ympäristö ja kiertotalous sopivat myös erinomaisesti yhdeksi Suomen EU-puheenjohtajakauden konkreettiseksi kärkiteemaksi. Ilmastonmuutosta hillitsevillä toimilla on kiire ja päästövähennyksiä tulee saada aikaan kaikkia mahdollisia keinoja tarkastellen.

Antti Kerppola           puheenjohtaja

Petri Suutarinen        varapuheenjohtaja

Mikko Nousiainen     toimitusjohtaja, Green Building Council Finland

LISÄTIETOJA:

Julkilausuma:
https://figbc.fi/julkilausuma-tavoitteeksi-hiilineutraalisuus-rakennetussa-ymparistossa/

Mikko Nousiainen, etunimi.sukunimi@figbc.fi, 040 525 8440

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen

Rakentamisen kiertotalous -tilaisuudessa kartoitettiin keinoja kiertotalouden edistämiseksi rakennushankkeissa 

9.2.2023
HIKKA-hanke ja FIGBC järjestivät 24.1. yhteisen verkostotilaisuuden Joensuun Tiedepuistossa. Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa tietoa kiertotalouden ja vähähiilisyyden ratkaisuista kaupunkiympäristöalalla. Päivän esityksissä keskityttiin erityisesti infrarakentamiseen. Tilaisuuden lopussa keskusteltiin yhdessä siitä, mitä

Peikko, YIT ja Lukkaroinen julkaisevat tiekarttansa

8.2.2023
#BuildingLife -projektissa kokoamme kiinteistö- ja rakennusalalla toimivien organisaatioiden omia toimintaohjelmia tai tiekarttoja kannustamaan jokaista alalla toimivaa laatimaan omansa! Julkaisemme nyt Peikko Finlandin, YIT Suomen ja Lukkaroinen Arkkitehdit Oy:n suunnitelmat. YIT

Hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmää pilotoidaan Keravalla, Mynämäellä, Vantaalla ja Espoossa 

6.2.2023
Green Building Council Finland aloittaa hiilineutraalin rakennetun alueen määritelmän pilotoinnin. Määritelmää ovat kirjoittaneet FIGBC Alueet -toimikunnan kymmenhenkisen työryhmän ohjaamana Roosa Leino, A-Insinöörit Rakennuttaminen sekä Ella Lahtinen, Green Building Council Finland.