Green Building Council Finland

Mikä vihreä rakentaminen? Asiantuntijat vastaavat

Uponor Oyj:n liiketoimintaryhmän johtaja Ilari Aho ja Nordean toimitilajohtaja Juha Olkinuora (kuvassa) ovat intohimoisia vihreän rakentamisen puolestapuhujia. Olkinuora toimii Green Building Council Finlandin (FIGBC) hallituksen puheenjohtajana. Aho on yhdistyksen varapuheenjohtaja.

Uponorin Aho uskoo vihreän rakentamisen muuttuvan 2010-luvun aikana mainstreamiksi. Nordean Olkinuoran mielestä kiinteistökanta vihertyy tehokkaimmin käyttäjien vaatimuksista.

Seuraavassa he vastaavat vihreää rakentamista koskeviin kysymyksiin.

Uponor ja Nordea ovat molemmat Green Building Council Finlandin perustajajäseniä. Miten edustamasi yritys linkittyy vihreään rakentamiseen?

Aho: Uponorin lämmitys- ja viilennysjärjestelmät parantavat energiatehokkuutta ja lisäävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä. Ne myös parantavat sisäilman laatua ja tätä kautta edistävät terveyttä ja työpaikoilla tuottavuutta.

Olkinuora: Nordealla on noin 35 000 toimihenkilöä 1,4 miljoonan neliömetrin toimitiloissa 22 maassa. Haluamme minimoida hiilijalanjälkemme ja toimia edelläkävijänä ekotehokkaiden toimintatapojen hyödyntämisessä.

Miten kiinnostuit vihreästä rakentamisesta?

Aho: Olin 1990-luvulla mukana kansainvälisissä kestävän rakentamisen ja rakennusten ympäristöluokitusten kehityshankkeissa  sekä käynnistämässä Sustainable Building -konferenssisarjaa. Kun kuulin Green Building Council Finlandin valmistelemisesta, mukaan lähteminen oli itsestään selvää.

Olkinuora: Olen vetänyt Nordeassa vuonna 2008 perustettua Ecological Footprint -ohjelmaa. Olemme vuodessa pystyneet vähentämään merkittävästi esimerkiksi energian- ja paperinkulutusta. Yritys ja henkilöstö voivat yhdessä saada tuloksia aikaan.  Green Building Council on hyvä organisaatio tämän viestin välittämiseen kaikille yrityksille Suomessa.

Onko Suomessa hyviä esimerkkejä vihreästä rakentamisesta?

Aho: Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä sekä energiatehokkaasta että laajemminkin vihreästä rakentamisesta. Viikin ekokortteli oli ensimmäinen laajempi ja ympäristötavoitteiden osalta kunnianhimoinen hanke. Asuntopuolella jo 1980-luvun lopulta alkaen on toteutettu merkittävä määrä matalaenergiarakennuksia ja  nyt 2000-luvun puolella niin sanottuja passiivitaloja.

Uponor on tällä hetkellä mukana mm. Porin Puuvillan kauppakeskuksen rakentamisessa. Siitä tulee ensimmäinen laajassa mitassa maaenergiaa hyödyntävä kauppakeskus Suomessa.

Lisäksi yhteistyössä YIT:n ja Fortumin kanssa olemme toteuttamassa Nupurin asuinaluetta Espooseen. Nupurista tulee Suomen ensimmäinen kokonaisvaltaisesti suunniteltu matalaenergiarakentamisen ja alueellisen maalämpöjärjestelmän integroiva alue.

Olkinuora: Pohjoismaissa on valtava määrä hyviä esimerkkejä vihreästä rakentamisesta ja kiinteistöjen  käytöstä. En haluaisi kuitenkaan rajata vihreää rakentamista vain rakentamiseen.

Haluaisin käyttäjien heräävän mahdollisuuksiin toimia vihreämmin ja alkavan vaatia vihreämpää rakentamista ja kiinteistön teknistä ylläpitoa. On tärkeää, että rakennusliikkeet ja suunnittelijat osaavat vihreän rakentamisen. Todellista muutosta olemassa olevan kiinteistökannan vihertymiseen saadaan aikaan vain käyttäjien kovenevilla vaatimuksilla.

Miksi vihreä rakentaminen on ollut käsitteenä niin vähän tunnettu Suomessa, jossa ympäristöarvot tiedostetaan muuten varsin hyvin?

Aho: Suomessa on kiinnitetty huomiota rakentamisen energiakysymyksiin ja sisäilmastoon. Vihreää rakentamista on siis kehitetty ja tehty Suomessakin aika lailla. Vihreän rakentamisen termiä on käytetty säästeliäästi. Uskon, että 2010-luvun aikana vihreä rakentaminen muuttuu mainstreamiksi.

Olkinuora: Emme ole osanneet pitää näistä asioista tarpeeksi ääntä, jotta tietoisuus mahdollisuuksista olla vihreämpi lisääntyisi. Mutta uskon, että FIGBC:n viitoittamana tulee 2010-luvulla tapahtumaan voimakas muutos. Kun oivalletaan, että kiinteistöalan toimijat yhdessä käyttäjien kanssa voivat parantaa ekotehokkuutta ja säästää huomattavia summia rahaa, alkaa lumipalloefekti toimia.

Mikä olisi edustava esimerkki vihreästä rakentamisesta maailmalla?

Aho: Mikä tahansa LEED Platinum, BREEAM Excellent tai jonkin muun luokitusjärjestelmän korkeimman arvosanan saanut rakennus kelpaa esimerkiksi. Tällaisia rakennuksia on maailmalla satoja.

Esimerkkejä löytyy sekä ekokylätyyppisistä materiaali-, jäte- ja paikallisekologiakysymyksiä painottavista asuntoalueista että teknologiakylki edellä asiaa lähestyvistä energia- ja ympäristötehokkaista toimitilarakennuksista.

Share on linkedin
Share on twitter
Share on facebook

Suomen ensimmäinen BREEAM infrastructure sertifioitu hanke

31.3.2023
Elina Samila, FIGBC, haastatteli Janne Tikkamäkeä, Skanska, infrarakentamisen ympäristönäkökulmien muutoksesta. Tikkamäki toimii Väylä- ja Infrarakentamisen tulosyksikön johtajana ja on ollut mukana niin Lohja- Muurla (valmistunut 2009) kuin Lahden eteläinenkehätie Valtari

Miten huomioida biodiversiteetti rakentamisessa?

30.3.2023
Green Building Council Finlandin Rakentaminen-toimikunta on koonnut kattavan linkkilistan ja lähtötiedot biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioimiseen rakennus- ja kiinteistöalalla. On arvioitu, että biodiversiteettikato on yhtä vakava uhka kuin ilmastonmuutos ja

FIGBC:n vastuullinen sijoitustoiminta

24.3.2023
Aidosti vastuullisesti voi sijoittaa pienikin organisaatio. Green Building Council Finlandin hallituksen hyväksymän varainhallinta- ja sijoituspolitiikan mukaisesti sijoitamme aiempina vuosina kertyneen ylijäämän kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset ovat positiivisia. Joskus voi kasvavissa organisaatioissa

Luotettavia vastuullisuuslupauksia vai puolihuolimatonta viherpesua?

23.3.2023
Vastuullisuus on kuuma puheenaihe, eikä kiinteistö- ja rakennusala ole poikkeus. Toimialan ympäristövaikutukset ovat valtavat ja yritykset viestivät mielellään vastuullisuudestaan. Mikä on hiilineutraaliuden tavoittelun merkitys kiinteistö- ja rakennusalalla ja miten vältetään

Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen päivitetty painos julkaistu

22.3.2023
Tämä käytännönläheinen opas auttaa alkuun, kun yrityksessänne pohditaan mihin oma tavoitetaso pitäisi asettaa, tai mitä olisi paras tehdä seuraavaksi. Askeleet vähähiiliseen rakentamiseen -opas on tarkoitettu rakennushankkeidensa ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtääville organisaatioille

5+1 faktaa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä

17.3.2023
Keskustelua Rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä on ollut runsaasti, eikä väärinkäsityksiltäkään ole vältytty. On hyvä, että keskustelua käydään, sillä kansallisen mielipiteen luominen on ajankohtaista juuri nyt. Yhteisen mielipiteen luomiseksi olisi kuitenkin tärkeää, että

Usein kysyttyjä kysymyksiä EU-taksonomiasta 

17.3.2023
Osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa EU on julkaissut kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän eli taksonomian. Taksonomian tarkoituksena on määritellä yhteisesti, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi. Taksonomia muodostuu asetuksesta ja sen perusteella annetusta

Kestävät lähiöt ja lähiöiden kehittämisen tulevaisuus

14.3.2023
Keskiviikkona 1.3.2023 Turku Science Park oy:n clean kärkiala ja Green Building Council Finland järjestivät Kestävät lähiöt -webinaarin ja keskustelutilaisuuden Turun Tiedepuiston Vierailu- ja innovaatiokeskus Joessa. Tilaisuudessa Turun seudun toimijat kutsuttiin

Infra-ala ei ole jähmeä jättiläinen 

3.3.2023
Infra-ala tuottaa rakennetun ympäristön perustan, joka on väylien muodossa hyvinkin näkyvää ja toisaalta kuitenkin useimmiten maanpinnan alle sijoitettua ja siten näkymättömissä. Kaikelle infralle yhteistä on se, että hyvin toimiessaan infra

Ympäristösertifointien määrä jatkaa tasaista kasvua 

27.2.2023
Käytönaikaiset ympäristöluokitukset antavat viitekehyksen kiinteistön vastuulliseen hallintaan ja ylläpitoon. Jatkona aiemmalle ympäristöluokitusten markkinakatsaukselle järjestimme 17.2.2023 webinaarin kiinteistöjen käytönaikaisista ympäristöluokituksista.    Kaiken kaikkiaan kolmannen osapuolen myöntämät ympäristösertifioinnit rakennuksen suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

Tulevaisuuden kestävä infrastruktuuri 

24.2.2023
Kestävyys suuntautuu väistämättä tulevaisuuteen. Se on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua muutosta, jonka kautta pyritään tuottamaan hyvinvointia entistä ekologisemmin, taloudellisemmin ja sosiaalista ja kulttuurista pääomaa vaalien.   Kestävän

Rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöön tähtäävä aloite antaa uusia taitoja pohjoismaisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille 

14.2.2023
Nordic Innovationin rahoittama projekti Nordic Sustainable Construction käynnistää ohjelman, jonka tavoitteena on vahvistaa Pohjoismaiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden käytännön osaamista rakennusmateriaalien uudelleenkäytöstä. Hankkeessa kartoitetaan, kehitetään, jaetaan ja arvioidaan uusia ammatillisen opetuksen